Haapamäki–Seinäjoki-rata

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haapamäki–Seinäjoki
Dv12 in Alavus.jpg
Perustiedot
Reitti Haapamäki – Seinäjoki
Avattu 1882
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t) VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus 117,8 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus Haapamäki–(Seinäjoki) [1]
Ohjauskeskus Seinäjoki
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.

Aiheesta muualla
Dv12-vetoinen matkustajajuna Alavudella.

Haapamäki–Seinäjoki-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka johtaa Haapamäeltä Ähtärin ja Alavuden kautta Seinäjoelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosuus Tampere–Haapamäki–Seinäjoki valmistui vuonna 1882. Se oli valmistuessaan osa Helsingistä Pohjanmaalle johtavaa päärataa. Liikenne oli vilkasta vuoteen 1971 asti, jolloin valmistui Tampere–Parkano–Seinäjoki-oikorata.

Rataosuudella sijaitsivat aikanaan mm. Albergin sekä Kuoraksen (nyk. Koura) vekselit.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rata on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Haapamäeltä on yhteys Jyväskylään sekä Oriveden kautta Tampereelle. Yhteys Parkanon kautta Poriin on lakkautettu, joskin rata on suurimmaksi osaksi edelleen olemassa. Seinäjoelta on yhteys edelleen Tampereelle, Kaskisiin, Vaasaan ja Kokkolan kautta Ouluun.

Nykyisin rataosan liikenteenohjaus hoidetaan kaukokäytöllä Seinäjoella sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta. Junien kohtaamiset ovat nykyisin mahdollisia vain Alavuden, Ähtärin ja Pihlajaveden rautatieasemilla.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapamäki–Seinäjoki-radalla on sekä VR:n henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenne hoidetaan taajamajunilla, jotka kulkevat reitillä Jyväskylä-Seinäjoki. Päivittäisiä junavuoroja on kumpaankin suuntaan kolme. Henkilöliikenteen asemat ovat Haapamäki, Pihlajavesi, Myllymäki, Eläinpuisto-Zoo, Ähtäri, Tuuri, Alavus ja Seinäjoki [2].

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 suunniteltiin, että nykyisten liikennepaikkojen lisäksi otettaisiin käyttöön myös Kouran sekä Sydänmaan liikennepaikat, mikäli kyliin tulee uutta asutusta. LVM oli suunnitellut, että radalla tehtäisiin 2020-luvulla parannustöitä; radan nopeustasoa nostettaisiin ja kiskot vaihdettaisiin.[3]

Syyskuussa 2015 LVM kuitenkin ilmoitti säästötoimista, joka tarkoitti Haapamäki-Seinäjoki-radan lakkautamista matkustaliikenteeltä 27.3.2016 .[4] Ilmoitus herätti suurta vastustusta ja Adressit.com verkkosivustolle perustetun adressin on jo allekirjoittanut (18.9.2015) yli 5000 henkilöä.[5] Junaliikenne jatkui kuitenkin velvoiteliikenteenä toistaiseksi.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]