Haapamäki–Seinäjoki-rata
| Haapamäki–Seinäjoki | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Reitti | Haapamäki–Seinäjoki |
| Avattu | 1882 |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Ylläpitäjä | Väylävirasto |
| Liikenne | |
| Liikennöitsijä(t) | VR |
| Henkilöjunia / vrk | 4 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 117,8 km |
| Raiteiden lkm | 1 |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Sähköistys | ei |
| Liikenteenohjaus | |
| Radio-ohjaus | Haapamäki–(Seinäjoki)[1] |
| Ohjauskeskus | Seinäjoki |
| Suojastus | ei |
| Kulunvalvonta | JKV |
|
( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan. |
|
| Aiheesta muualla | |
|
|
|
Haapamäki–Seinäjoki-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka johtaa Haapamäeltä Ähtärin ja Alavuden kautta Seinäjoelle. Se on Tampere–Haapamäki–radan pohjoinen jatke ja yhdistyy Seinäjoella Pohjanmaan rataan. Rataosuus on noin 118 kilometriä pitkä, sähköistämätön ja yksiraiteinen.
Rataosuudella on nykyisin kahdeksan henkilöliikenteen olevaa asemaa. VR liikennöi osuudella kiskobusseja.[2] Radalla kulkee neljä matkustajajunaa päivässä, kaksi kumpaankin suuntaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rataosuus Tampere–Haapamäki–Seinäjoki valmistui vuonna 1882. Se oli valmistuessaan osa Helsingistä Pohjanmaalle johtavaa päärataa ja Pohjanmaan rataa. Liikenne oli vilkasta vuoteen 1971 asti, jolloin valmistui Tampere–Parkano–Seinäjoki-oikorata.
Rataosuudella sijaitsivat aikanaan muun muassa Albergin sekä Kuoraksen (nyk. Koura) vekselit.
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rata on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Haapamäeltä on yhteys Jyväskylään sekä Oriveden kautta Tampereelle. Yhteys Parkanon kautta Poriin on suljettu liikenteeltä, joskin rata on suurimmaksi osaksi edelleen olemassa. Seinäjoelta on yhteys edelleen Tampereelle, Kaskisiin, Vaasaan ja Kokkolan kautta Ouluun.
Nykyisin rataosan liikenteenohjaus hoidetaan kaukokäytöllä Seinäjoella sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta. Junien kohtaamiset ovat nykyisin mahdollisia vain Alavuden, Ähtärin ja Pihlajaveden rautatieasemilla.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haapamäki–Seinäjoki-radalla on sekä VR:n henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenne hoidetaan kiskobusseilla, jotka kulkevat reitillä Jyväskylä–Seinäjoki. Päivittäisiä junavuoroja on kumpaankin suuntaan kaksi. Henkilöliikenteen asemat ovat Haapamäki, Pihlajavesi, Myllymäki, Eläinpuisto-Zoo, Ähtäri, Tuuri, Alavus ja Seinäjoki.[2]
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 suunniteltiin, että nykyisten liikennepaikkojen lisäksi otettaisiin käyttöön myös Kouran sekä Sydänmaan liikennepaikat, mikäli kyliin tulee uutta asutusta. LVM on suunnitellut, että radalla tehtäisiin 2020-luvulla parannustöitä, joissa radan nopeustasoa nostettaisiin ja kiskot vaihdettaisiin.[3]
Syyskuussa 2015 LVM kuitenkin ilmoitti säästötoimista, joka tarkoitti Haapamäki–Seinäjoki-radan lakkautamista matkustajaliikenteeltä 27.3.2016[4]. Ilmoitus herätti suurta vastustusta ja adressit.com-verkkosivustolle perustetun adressin oli allekirjoittanut (18.9.2015) yli 5 000 henkilöä.[5] Junaliikenne jatkui kuitenkin velvoiteliikenteenä toistaiseksi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.5. Radio-ohjatut rataosat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
- ↑ a b VR:n aikataulut VR-Yhtymä Oyj. Viitattu 26.6.2025.
- ↑ Seinäjoki–Haapamäki ja Haapamäki–Orivesi -rataosien tulevaisuus lvm.fi. Viitattu 1.6.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Lähes kolmekymmentä asemaa hiljenee – ministeriö lakkauttaa junayhteyksiä yle.fi. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ Vastustamme Seinäjoki–Jyväskylä -junaradan lakkautusta! adressit.com. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ Ministeri: Henkilöjunaliikenne Tampere–Keuruun välillä jatkuu ensi vuoden yle.fi. Viitattu 6.9.2016.