Sipsiönjärven valuma-alue
Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) sijaitsee pääasiassa Pirkanmaan Ikaalisissa ja Ylöjärvellä. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Ikaalisten reitin valuma-alueessa (35.5) toisen jakovaiheen kahdeksas osa-alue, joka laskee Kyrösjärven alueeseen (35.52). Tekstissä esiintyvät valuma-alueet ovat viranomaislähteissä luetteloitu numeromerkinnällä 35.58x, missä merkki x korvataan osa-alueen alanumerolla.[1]
Valuma-alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat Sipsiönjärven-Vahojärven alue (35.581), Liesijoen alue (35.582), Liesijärven valuma-alue (35.583), Pääjärven valuma-alue (35.584) ja Juurijärven-Hulppojärven valuma-alue (35.585).[1]
Valuma-alueen nimikkojärvi Sipsiöjärvi laskee Luhalahdessa Myllylammen kautta Kyrösjärven ja se muodostaa Vahojärven kanssa valuma-alueen kokoavat vesistöt, jotka kokoavat suurimman osan valuma-alueensa vesistä itseensä kautta alajuoksulle. Kyrösjärvestä reitti jatkuu Pappilanjoen kautta Kirkkojärvi-Mahnalanselkään ja sitten Siuronkosken kautta Kuloveteen. Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Sipsiöjärvi (239 hehtaaria, ha), Liesijärvi (192 ha), Hulppojärvi (120 ha), Vahojärvi (91 ha) ja Pääjärvi (85 ha).[1].
Alla olevan esityksen pohjana on käytetty viranomaisille tarkoitettua tietohallintojärjestelmää SYKEttä [1] ja Kansalaisen karttapaikkaa.
Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sipsiönjärven-Vahojärven alue (35.581)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sipsiöjärven-Vahojärven alue sijaitsee Sipsiöjärven valuma-alueen keskiössä siten, että siihen laskevat Liesijoen alue, Pääjärven valuma-alue ja Juurijärven-Hulppojärven valuma-alue. Se muodostuu seitsemän järven ketjusta, joita yhdistävät toisiinsa salmi, joki tai oja. Järviketjun ylin järvi on Vesajärvi, johon laskee Liesijoen alueen laskujoki Vuorikosken kautta. Vesjärvi laskee vuorostaan pitkään ja kapeaan Kaukajärveen, jonka nopeajuoksuinen Hihkiönjoki laskee Ikaalisten Vahojärveen. Vahojärveen laskee etelästä Noljasjärvi ja pohjoisesta Juurijärven-Hulppojärven valuma-alueen laskujoki Sisättöjoki. Seuraavaan Sipsiöjärveen pääsee lyhyen Vahojoen kautta. Sipsiöjärvi virtaa salmien kautta Kukkarolammen ja Ohistonlammen kautta laskujokeen, joka valuu Kyrösjärveen Myllylammen läpi. Myllylampeen laskee pohjoisesta myös Kyynärlampi.
Hihkiönjokeen laskee pohjoisesta pieni Vesanterin Purakki lyhyttä laskuojaansa myöten. Etelästä siihen yhtyy kaksi pitempää ojaa. Ylemmänä jokeen yhtyy Alisen Hähkälammin laskuoja. Aliseen Hähkälammiin laskee lännestä Ylinen Hähkälammi ja etelästä Alinen Tuohisurma, Keskinen Tuohisurma ja Ylinen Tuohisurma. Toinen pitempi oja yhtyy jokeen aivan alajuoksulla. Sen kautta laskee Alinen Tervalammi, Ylinen Tervalammi, Sorsalammi ja umpeenkasvava Vääräjärvi.
Sipsiöjärveen laskee pohjoisesta Raittilanlampi, Markkolanlampi ja Kakkurilampi yhteistä laskuojaa myöten. Etelästä laskevat Vähäjärvi ja Isojärvi samoin yhteistä laskuojaa myöten. Sipsiöjärveen laskee myös Pääjärven valuma-alueen laskujoki Pääjoki. Varsin suuri Särkijärvi laskee Ohistonlampeen pientä laskuojaa myöten.
Liesijoen alue (35.582)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liesijoki alkaa Liesijärveltä ja laskee Vuorijärveen. Liesijoki on noin 13 kilometriä pitkä. Vuorijärveen laskee lounaasta suurempi Aivusjärvi, jolla ei ole yläjuoksulla muita järviä. Vuorijärven kaakkoispuolella sijaitsevan Siltanevan kautta laskevat kahden vesistön laskuojat. Etelästä laskee Tervalammen, Vääräjärven ja Pikkulammen laskuoja. Kaakostapäin järveen laskee Pyydyslammen, Ala-Majaveden, Ylä-Majaveden, Vekarajärven, Syväjärven, Hankolammen, Hankojärven ja Kangaslammien yhteinen laskuoja.
Liesijoki laskee useiden järvien läpi. Näitä läpivirtausjärviä ovat alajuoksultapäin lukien Petäjäjärvi, Särkijärvi, Alainen Särkilampi ja Ylinen Särkilampi. Jokiristinkankaalla Liesijoen länsipuolelta eli vasemmalta siihen yhtyy Seitsemisjoki. Liesijoen pääuoma tulee risteyskohtaan koillisesta ja siellä sijaitsevat vielä läpivirtausjärvet Kettulammi ja Liesilammi.
Petäjäjärven itärantaan laskee Vähän Kalajärven, Ison Kalajärven, Haukilammen ja Kaakkolammen yhteinen laskuoja. Samaan laskuojaan yhtyy kaakosta Kamppilammen laskuoja. Noin kilometri jokihaarasta sen alajuoksulle siihen yhtyy idästä eli vasemmalta Haukilammin, Musta-Soljasen, Kirkas-Soljasen ja Saari-Soljasen yhteinen laskuoja. Pieni Kangaslammi laske suoraan Kettulammiin.
Seitsemisjoki tuo Seitsemisen kansallispuiston soiden valumavesiä. Useat suo-ojat on luotu umpeen, mutta ainakin Iso Seitsemisjärvellä, Vähä Seitsemisjärvellä, Iso Kivijärvellä ja Venesjärvellä on jokeen ojayhteys. Muut suoalueen lammet Haukilampi, Mullilammi, Pitkäjärvi, Pikkulammi ja Onkilammi ovat ojattomat.
Liesijärven valuma-alue (35.583)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen pääjärvi on Liesijärvi, jonka laskujoki Liesijoki laskee kaikki valuma-alueen vedet Vuorijärveen. Liesijärveen laskee muutama järvi suoraan. Lounaisrantaan laskevat Karpalolammin ja Saukkolammin laskuojat, itärantaan Ahvenlammin, Pahalammin, Haaralammin ja Kuivaslammin ja pohjoisrantaan laskevat Särkijärven sekä Pirttilammin ja Koiralammin laskuojat. Suurin laskuoja on kuitenkin Papinoja, jonka kautta laskevat suoraan Putkilammi, Ylinen Latvajärvi ja Alainen Latvajärvi. Papinojan alajuoksulla siihen yhtyy idästä eli vasemmalta Luodeoja, joka tuo Luodejärven ja Pikku-Luodejärven vedet. Tätäkin alempana Papinojaan yhtyy samasta suunnasta Vähä-Pahlasen laskuoja. Siihen yhtyy pohjoisesta eli oikealta Luodesjärven laskuoja. Vähä-Pahlasen kautta laskevat vielä Iso-Pahlanen sekä Vähä Suojärven ja Iso Suojärven yhteinen laskuoja.
Pääjärven valuma-alue (35.584)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueensa suurimman järven Pääjärven laskujoki on Pääjoki, joka laskee Sipsiöjärveen. Pääjärvi johdattaa kaikki valuma-alueensa vedet Pääjokeen. Siihen laskee etelästä yksinäinen Päälampi. Lännestä siihen laskee pitkä oja, joka juoksee Pääjärvenperän peltojen läpi. Peltojen pohjoispuolella sijaitsee Lepolampi, josta laskee oja tähän pelto-ojaan. Lepolammen kautta laskevat myös pienten lampien, kuten Heinälammen, Pikkulammen ja Kalatonlammen, vedet. Pääjärven pohjoispäähän laskee pitkä ja koko matkaltaan suora Silmästeenoja, joka virtaa lähes suoraan pohjoisesta etelään. Se kokoaa loput valuma-alueensa vedet yhteen uomaan. Mikäli luetellaan alueen järvet lähtien liikkeelle Silmästeenojan alajuoksulta, yhtyy siihen ensimmäiseksi vasemmalta Tölli-Kivijärvi, johon laskee vuorostaan pohjoisesta Pikkulampi. Tölli-Kivijärven laskuoja lähtee aluksi järvestä etelään ja mutkittelee 3,6 kilometriä ensin Haapaportaannevan, sitten Isonevan läpi, kääntyy Rapakonperällä länteen ja laskee Silmästen kohdalla Simästeenojaan. Toinen laskuoja yhtyy Silmästeenojaan oikealta eli lännestä. Se on Ylinen Lehmilammen ja umpeenruohottuneen Metsä-Heinälammen yhteinen laskuoja. Vajaa kilometri ylempänä siihen yhtyy Norrilammen lyhyt laskuoja. Silmästeenojan lähdejärvi on Alinen Kivijärvi, joka on uoman läpivirtausjärvi ja sen eteläpäähän laskee idästä toinen Kalatonlampi. Alisesta Kivijärvestä koilliseen sijaitsee vielä kolmas Kalatonlampi, joka on laskuojaton suolampi. Pohjoisesta Aliseen Kivijärveen laskee pääuoman jatkeena Hörskönjärven yli puoli kilometriä pitkä laskuoja. Hörskonjärveen laskee monet suo-ojat sekä idästä Nuuskulammen laskuoja. Seuraava järvi on 1,2 kilometriä pohjoisessa sijaitseva Kaitajärvi, joka kuuluu lopuksi lueteltaviin valuma-alueensa latvajärviin. Kaitajärven laskuojaan yhtyy Isonevan kautta juoksevan neljän Kolmikaksoislammien yhteinen laskuoja. Kaitajärven pohjoispäähän laskee molempien Kaksoislampien yhteinen laskuoja.
Juurijärven-Hulppojärven valuma-alue (35.585)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen laskujoki on Sisättöjoki, joka saa alkunsa Juurijärvestä ja kulkee etelään Peipunlammen ja Hirvijärven läpi ennen laskemistaan Vahojärveen. Sisättöjoen itäpuolella sijaitsevat Ympyriäinen Purakki ja Pitkä-Purakki, joiden yhteinen laskuoja yhtyy Sisättöjokeen 1,7 kilometriä ennen joensuuta. Noin 600 metriä ylempänä Sisättöjokeen yhtyy lännestä Sisätönjärven, Mustalammen, Pikkulampi, Ahvenuslammen, Riukulammen, Pirttijärven, Haukilammen ja Puurolammen sisältämän valuma-alueen laskuoja. Juurijärven kautta laskevat usean pikkureitin vedet. Latoveden laskuoja laskee Juurijärven länsirantaan. Latoveden kautta laskevat Alinen Löytölampi, Ylinen Löytölampi ja Keskinenlampi. Juurijärven pohjoispäähän laskevat sekä Perkoonoja, jonka kautta laskee Ylinenlampi, sekä Sydänmaanlammen laskuoja. Etelästä Juurijärveen laskee vielä Mämminlampi. Tärkein tulo-oja on kuitenkin Vähäveden laskuoja Majaoja ja edelleen Rajaoja, joka on Hulppojärven laskuoja Vähäveteen. Niiden kautta kulkevat loput tämän valuma-alueen vesistä. Hulppojärvi on valuma-alueensa suurin järvi. Siihen laskevat suoraan Vehkalampi, Majalampi, Haukilammen ja Konttilampi. Koverolampi sijaitsee Seitsemisen kansallispuistossa ja sen lähiympäristössä sijaitsee lukuisia suolampia, kuten Kirkaslampi, Vääräjärvi, Nevalampi, Koivistonlampi, Heikkiönlampi, Lettolampi, Kaukalolampi, Purisevalampi ja Kahilalampi. Nämäkin laskevat Hulppiojärveen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järviwiki: Sipsiöjärven valuma-alue