Kuivasjärven valuma-alue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuivasjärven valuma-alue (35.56) sijaitsee pääasiassa Pirkanmaan Parkanossa ja hieman Kihniössä sekä hieman Satakunnan Karviassa. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Ikaalisten reitin valuma-alueessa (35.5) toisen jakovaiheen kuudes osa-alue, joka laskee Parkanonjärven alueeseen (35.53).[1]

Valuma-alueen pinta-ala on 169 km², josta kolmannen jakovaiheen alueita (pinta-alat viitteellisiä) ovat Kuivasjärven lähialue (35.561, 21 km²), Nivusjärven valuma-alue (35.562, 10 km²), Vatajanjoen valuma-alue (35.563, 98 km²) ja Vääräjoen valuma-alue (35.564, 31 km²).[1]

Kuivasjärven valuma-alueen pääjärvi on Kuivasjärvi ja sen laskujoki on vain 4,5 kilometriä pitkä, joka laskee Linnanjärveen. Vedet jatkavat siitä eteenpäin Riuttasjärven ja Parkanonjärven Vääräjokeen, joka laskee Kyrösjärveen. Kyrösjärvestä reitti jatkuu Pappilanjoen kautta Kirkkojärvi-Mahnalanselkään ja sitten Siuronkosken kautta Kuloveteen. Kovesjokeen yhtyy alajuoksulla oikealta Kuusijoki, joka on sen suurin sivuhaara. Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Kuivasjärvi (637 hehtaaria, ha), Nivusjärvi (67 ha), Iso Venesjärvi (85 ha), Vatajanjärvi (70 ha) ja Ylinenjärvi (54 ha).[1].

Alla olevan esityksen pohjana on käytetty viranomaisille tarkoitettua SYKE -tietohallintonjärjestelmää [1] ja Kansalaisen karttapaikkaa.

Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivasjoki eli Jarvanjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivasjoki on Kuivasjärven laskujoki ja eräs purotaimenen luontainen lisääntymisjoki.

Kuivasjärven lähialue (35.561)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivasjärvi on valuma-alueensa suurin järvi ja siihen kerääntyvät lähes kaikki valuma-alueen vedet, joten sitä voidaan kutsua keskusjärveksi. Sen laskujokena on lyhyt Linnanjärveen laskeva uoma, jolla on kolme erinimistä osuutta. Ensiksi alkaa Kuivasjoki, joka Niemenlammen jälkeen jatkaa Ruonanjokena. Sen osuus päättyy Ruonanlampeen, josta joki jatkaa matkaa Jarvanjokena.

Kuivasjärven suurin tulojoki on Vatajanjoki, jonka valuma-alue on laajin. Kuivasjärven kylän läpi järveen laskee pieni Luoma, joka muodostaa oman Vääräjoen valuma-alueen. Kuivasjärven Pihlajankylän eteläpuolelle laskee Nivusjärven valuma-alueen laskuoja. Näitä ei lasketa kuuluvaksi Kuivasjärven lähialueeseen, mutta kaksi pientä järveä Kivilampi ja Lokalampi kuuluvat siihen. Kivilampi laskee aivan Kuivasjoen luusuan viereen ja Lokalammen laskuoja Lokaluoma laskee aivan Ruonajoen suuhun. Itäpuolelta järveen laskee vielä pieni Kakkurinlampi.

Nivusjärven valuma-alue (35.562)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen suurin järvi Nivusjärvi on myös Kuivasjärveen laskevan laskuojan pääjärvi. Alueen toinen lampi on Hautalampi, joka laskee suo-ojaa myöten Nivusjärveen.

Vatajanjoen valuma-alue (35.563)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin kolme kilometriä pitkä Vatajanjoki, joka on antanut valuma-alueelle nimensä, alkaa Vatajanjärvestä. Siihen laskevat suoraan myös Ahvenlampi ja Pitkäjärvi, johon laskevat pienemmät lammet Tervajärvi, Lehtolampi ja Löyttylampi. Ylinenjärvi laskee Varajanjärveen Isoahonjokea myöten. Ylisenjärven ainoa suuri laskujoki on 1,5 kilometriä pitkä Mustajoki, johon yhtyy kahdesta suunnasta kaksi jokea. Luoteesta siihen yhtyy Kärppäluoma ja koillisesta Venesjoki.

Kärppäluomaa on oikaistu ja perattu monessa vaiheessa. Yksi sen osuuksista on nimeltään Mukankanava, koska sillä oikaistiin Kärppäluomaa yli 1,5 kilometriä Mukanmaan kohdalla. Ohitettuun kiertouomaan laskee Mustakeitaan turvetuotantoalueen vedet sekä Lamminpohjalampi ja Sompalampi. Mukankanavalta kolme kilometriä ylöspäin sijaitsee Kärppäjärven luusua. Noin 1,5 kilometriä alempana Kärppäluomaan yhtyy lännestä eli oikealta Lylynluoma. Siihen laskevat Alkkianlampi ja Iso-Koura sekä Keski-Kouran ja Pikku-Kouran lampien vesialue, jotka laskevat Lylynluomaan sen eteläisestä haarasta, ja vielä Kangas-Lyly sen toista haaraa myöten. Neva-Lylyllä ei ole laskuojaa, mutta se kuuluu samaan valuma-alueeseen edellisten kanssa.

Noin 3,5 kilometriä pitkä Venesjoki on Ison Venesjärven laskujoki, mutta myös Vähä Venesjärven kilometrin mittainen laskujoki Iso Venesjärveen on Venesjoen niminen. Iso Venesjärveen laskee suoraan Iso-Valkiainen lyhyttä laskuojaa myöten. Venesjoen vasemmanpuoleinen sivuhaara Hakoluoma tuo Hakojärven vesien mukana myös laajojen suoalueiden vedet. Ylempään Venesjoen uomaan yhtyy vasemmalta eli idästä Vähä-Valkiaisen lyhyt laskuoja. Pieni Vähä Pelijärven laskuoja Peliluoma yhtyy Venesjokeen oikealta ja Peliluoma on Iso Pelijärven laskuoja. Iso Pelijärveen laskee myös Iso Kivijärvi yhdessä sitä ympäröivän laajan suoalueen kanssa.

Vääräjoen valuma-alue (35.564)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liesilampi on toinen valuma-alueensa jäljellä olevasta lammesta. Se laskee Myllyluomaan, joka oli ainoinaan kuivatetun Hangaslampi laskuoja. Myllyluona laski vuorostaan Matkuslampeen, joka on nykyään kuivatettu avosuoksi. Matkuslammen laskuoja oli nimeltään Vääräjoki eli Luoma eli Luomanjoki. Siihen yhtyi Matkuslammen alapuolella Tervajärven laskuoja. Myös Tervajärvi on kuivatettu suoksi. Tervajärven lähellä sijaitsee pikkuinen Nokilammi, joka on säilynyt kahden turvetuotoantoalueen välissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]