Ylisenjärvenlammi
| Ylisenjärvenlammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Ylinenjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.212.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 143,2 m [1] |
| Rantaviiva | 0,599 km [2] |
| Pinta-ala | 0,02178 km² [2] |
| Tilavuus | 0,000111 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 16,6 m [3] |
| Valuma-alue | 6,8 km² [3] |
 Ylisenjärvenlammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ylisenjärvenlammi [1][2] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Ylisenjärvenlammi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lampi on 200 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 2,2 hehtaaria. Siihen laskee kaksi metsäojaa, joista Heijäreven laskuoja on merkittävä. Tämän luontaisena virtaavan tulo-ojan takana sijaitsee yli kuusi neliökilometriä suuri valuma-alue. Ylisenjärvenlammi laskee vain 150 metriä pitkää laskuojaa myöten Yliseenjärveen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on vain 24 vuorokautta. Lammen rantaviivan pituus on 600 metriä. Rannat ovat metsämaata, joka on paikoin soistunutta. Vanha Nokialta Pinsiöön kulkeva maantie ohittaa lammen länsipään näköetäisyydeltä. Tielta lähtee plku, joka seuraa lammen pohjoisrantaa. lampi on autio.[1][2][4]
Natura 2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylisenjärvenlammi kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä Ylisenlammin ja Ylinenjärven kanssa yhteisen enklaavin.[5]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lammen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1968, 1982, 1983, 1988, 1991–1996, 1999–2015. Se kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Projektin yhteydessä valuma-alueen yläpuolisia järviä kalkittiin. Kalliojärveä kalkittiin vuosina 1998 ja 2003 ja Ruokejärveä kalkittiin vuosina 2001, 2007 ja 2014. Vielä 1980-luvulla järven vesi oli yläpuolisten järvien vuoksi hapanta, mutta nykyään veden happamuustaso on kalkitusten vuoksi noussut hieman. Vesi on suojärvien tapaan edelleen hapahkoa. Lampi on syvä, joten sen vesi on kesäisin ja talvisin lämpötilakerrostunutta. Syksyisin ja keväisin järvien vedet yleensä tekevät täyskierron, mutta Ylisenjärvenlammissa se ulottuu vain ylimpiin vesikerroksiin. Syvänteeseen jää alin alusvesikerros sekoittumatta eli se on siten meromiktinen lampi. Alin alusvesi on hapetonta ja muilta ominaisuuksiltaan heikkolaatuista. Happamissa olosuhteissa pohjan sedimentteihin painuneet ravinteet liukenevat takaisin veteen ja siksi alusvesi on erittäin ravinnepitoista. Ravinnepitoisuudet ovat olleet yhdyskuntajätevesien tasoa. Pintavesissä vesi vaihtuu tulo-ojan vauhdittamana nopeasti ja sen ravinnetaso seuraa karujen tai lievästi rehevöityneiden järvien tasoa. Lammen virkistyskäyttöluokitus on tyydyttävä, mutta alusveden heikon laadun vuoksi sitten välttävä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Ylisenjärvenlammi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b c d Ylisenjärvenlammi 11.02.2016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Ylisenjärvenlammi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ympäristöhallinto: Kaakkurijärvet, viitattu 31.10.2016
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko