Koskenjoen valuma-alue
Koskenjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.29) on Pirkanmaalla Vesilahdella ja Akaassa sijaitseva Pyhäjärven eteläosaan laskevan Koskenjoen valuma-alue.[1][2]
Valuma-alueen pinta-ala on 77,8 km² siihen kuuluu metsää ja pensaikkoa 75%, suota 0,8%, järviä ja lampia (järvisyys) 5,2%, peltoa ja laidunmaata 1,2% ja työ-, asumis- ja vapaa-ajan alueita 4,0%.[3]
Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 35) ja on Vanajaveden–Pyhäjärven alueessa (35.2) toisen jakovaiheen yhdeksäs osa-alue, joka laskee Pyhäjärven alueeseen (35.21). Valuma-alueelle ei ole muodostettu enää kolmannen jakovaiheen osa-alueita. Vesistöalueen keskusjärvi on Iso Arajärvi, josta laskuoja alkaa Pussimäenojana, Hirvijärven jälkeen se jatkaa Onkemäenjärveen ja jatkaa siitä Koskenjokena laskien Pyhäjärven lahteen nimeltään Mantereenjärvi. Näiden ojien alueella sijaitsee 17 järveä ja lampea. Niistä merkittävimpiä ovat Iso Arajärvi (176 hehtaaria eli ha), Vähä Arajärvi (50 ha), Iso-Inha (35 ha), Karstunjärvi (22 ha) ja Hirvijärvi (22 ha). Alueen asukasluku kohoaa toiselle tuhannelle ja alueella sijaitsee Koskenkylän taajama.[1][2]
Alla esiteltävässä alueen kuvauksessa on käytetty lähteinä Suomen ympäristökeskuksen viranomaistietoja [1] ja Maanmittauslaitoksen karttapalvelua.[2]
Valuma-alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhäjärven eteläpäässä Toutosen lounaispäässä Näppilänsalmen takana aukeaa Hulausjärvi, joka on eräs Pyhäjärven lahti. Hulausjärven eteläpäässä aukeaa Himaussaaren takana Mantereenjärvi, joka on puolitoista kilometriä pitkä lahti. Lahden länsipäähän laskee Koskenjoki noin 50 metriä leveänä jokena.
Koskenjoki laskee Onkemäenjärvestä, joka sijaitsee Onkemäellä ja joka virtaa laajan peltoalueen keskellä. Siihen laskevat monet peltojen kuivatusojat. Suurin niistä on Karstunoja, joka yhtyy jokeen oikealta idästä. Se on Karstunjärven laskuoja, joka tuo metsä-, suo- ja pelto-ojien kuivatusvesiä Ojalankulman takaa etelästä. Pienin lampi ojan valuma-alueella on Vuolisjärvi, joka sijaitsee etelässä Akaan rajalla. Karstuunojan yhtymäkohdassa sijaitsee Kortejärvenletto, jonka nimi viittaa matalaan järveen. Järveä ei enää ole, mutta se on aiemmin sillä paikalla sijainnut kuivatettu järvi Kortejärvi. Tarimaan kohdalla aivan Onkemäenjärven alla joki laskee useita metrejä. Onkemäenjärvi vaikuttaa lasketulta järveltä. Pellon ja suon reunaa kiertää kuivatusoja, joka seuraa järven aikaisempaa rantaviivaa. Järveen laskee kaakosta Jalajanoja ja luoteesta Porttikannosta saakka toinen lyhyt oja.[4][5]
Onkemäenjärven ja Hirvijärven välinen oja on mutkikas ja 1,7 kilometriä pitkä. Ojaan yhtyy oikealta ja etelästä Tupaniitynoja, joka saa alkunsa Riuttonkulmalta Karstunjärven vierestä. Sen latvahaara Hanhiluoman latvoilla sijaitsee pieni Ahvenjärvi. Hirvijärven rantaan laskee muutama pieni pelto-oja, mutta Syväoja on näitä hieman pitempi ja Pussinmäenoja laskee Iso Arajärven pienemmästä järvialtaasta, jota kutsutaan Kivijärveksi.[5]
Pussinmäenoja on noin 3,0 kilometriä pitkä ja mutkainen oja. Sen alajuoksu virtaa Lamminjärvi nimisen suon halki. Lamminjärvi on kuivatettu järvi. Siihen laskee etelästä lyhyt oja, joka alkaa Riitanniitty nimisestä lammesta. Luoteesta siihen laskee pienen Palujärven laskuoja. Palujärvi on saattanut aikaisemmin olla suurempi järvi, jonka olisi laskettu. Palujärveen laskee lännestä Iso-Inhan laskuoja Inhanoja. Iso-Inhan takana siihen laskee Pikku-Inha. Sen vasemmanpuoleinen sivuoja Vääränsuunoja yhtyy siihen pohjoisesta, mistä se alkaa Vähä-Mälitystä.[5]
Iso Arajärvi on kaksialtainen järvi, jonka länsipäätä nimitetään Kivijärveksi. Altaita erottaa alle 20 metrinen Salmenporras. Kivijärveen laskee paljon suo-ojia. Suurin suo-ojista on Akisoja, joka tuo luoteesta Akissuon kuivatusvesien lisäksi myös peräkkäisten Särkijärven ja Sarvijärven vedet. Näisen yhdysojaan yhtyy lounaasta Ruskearahkan läpi Pikku Oravajärvestä lähtevä suo-oja. Kivijärven länsirantaan laskee Kiillonoja, joka on Iso-Kiilon ja Pikku-Kiilon yhteinen laskuoja.
Iso Arajärven kaakkoispää kuuluu Akaaseen ja siellä siihen laskee samansuuntainen Vähä Arajärvi, johon laskee Kirveslammi etelästä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 18.1.2017.
- ↑ a b c Koskenjoki, Vesilahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.10.2019.
- ↑ SYKE: Koskenjoen valuma-alue, VALUE - valuma-alueen rajaustyökalu, viitattu: 28.1.2017
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050773.jpg), 1855–1856
- ↑ a b c Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050774.jpg), 1855–1856
