Längelmävesi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Längelmävesi
Längelmävesi Kaivannosta pohjoiseen nähtynä.
Längelmävesi Kaivannosta pohjoiseen nähtynä.

Längelmävesi
Koordinaatit 61°34′N, 24°25′E
Sijainti Kangasala, Orivesi, Jämsä
Valtio Suomi
Pinta-ala 133,04 km²
Pinnankorkeus 84,2 m
Rantaviiva 496,95 km
Suurin syvyys 59,3 m
Keskisyvyys 6,83 m
Tilavuus 0,909 km³
Laskujoki Kaivannon kanava

Längelmävesi on suuri Kokemäenjoen vesistöön ja sen sisällä Längelmäveden reittiin kuuluva järvi Kangasalan, Oriveden ja Jämsän seudulla.

Längelmävesi laskee Kaivannon kanavan kautta Roineeseen ja tästä Mallasveteen ja edelleen Vanajaveteen. Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta Pyhäjärveen. Vesi virtaa Pyhäjärvestä Nokianvirran kautta Kuloveteen ja sieltä Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen.

Järven historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Längelmävesi, Vesijärvi ja Pälkänevesi ovat aikoinaan muodostaneet yhtenäisen järvialtaan, joka on laskenut vetensä Roineeseen pääasiassa Längelmäveden ja Vesijärven yhdistäneestä Sarsansalmesta lähtevää Sarsanvirtaa pitkin.

Kesäkuussa 1604 virtaukset muuttuivat 1600-luvun alussa Pälkäneveden ja Mallasveden välisen maakannaksen pettäessä ja Kostianvirran syntyessä. Sarsankoski kuivui ja Sarsansalmesta tuli Vääksynjoki, jota pitkin Vesijärvi laskee Längelmäveteen. Pälkäneveden ja Längelmäveden välinen salmi muuttui Iharinkoskeksi, jota pitkin Längelmäveden vedet laskivat Pälkäneveteen; aikaisemmin vesi oli virrannut salmessa päinvastaiseen suuntaan. Längelmäveden pinta aleni tällöin noin kolme metriä.[1] Kun vuonna 1830 rakennettiin Kaivannon kanava, sen porttien sortumisen vuoksi Längelmäveden pinta aleni vielä noin kaksi metriä, Roineen ja Mallasveden tasolle, Iharinkoski kuivui ja paikalle jäi vain avo-oja, Iharinjoki.[1] Pitkään uoman katkaisi Iharin kannas, joka kaivettiin pois vuonna 2014[2]. Pinnan laskujen myötä Längelmävedestä on kuroutunut irti Oriveden keskustan vieressä oleva Oriselkä ja idempänä Lopenselkä. Ympäristöministeriön järvirekisterissä Längelmäveden itäosa Rönninsalmen itäpuolella on oma järvensä, joka on nimetty isoimman selkävetensä mukaan Koljonseläksi.

Järvi nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään järvellä on tärkeä asema vapaa-ajan veneilyssä ja kalastuksessa. Längelmävesi ja Roine mainitaan myös Topeliuksen laulussa Kesäpäivä Kangasalla.

Längelmävesi kuuluu Längelmäveden kalastusalueeseen.

Suur-Längelmävesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenlaskujen ja riistäytymisien tuloksena Längelmäveden kanssa samassa tasossa (84,2 metriä merenpinnasta) ovat nykyään Längelmäveteen laskeva Koljonselkä, Längelmäveden alapuoliset Roine ja Mallasvesi, Mallasveteen Kostianvirran kautta laskeva Pälkänevesi ja vielä Mallasveteen Pinteleen kautta laskeva Hauhon reitin järviketju, johon kuuluvat Ilmoilanselkä, Pyhäjärvi, Iso-Roine ja Hauhonselkä. Samalla tasolla olevina nämä voidaan periaatteessa määritellä myös yhdeksi suurjärveksi, joka koostuu useasta altaasta, vaikka monet altaita yhdistävistä uomista ovatkin varsin kapeita.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mäntylä, Jorma: Sarsan maisema mullistui yhdessä yössä. Tiede-lehti, 2004, nro 4. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.5.2010.
  2. Riihimäki, Irene: [shl.fi/2014/06/16/juhla-jota-on-odotettu-56-vuotta/ Sydän-Hämeen Lehti: Juhla, jota on odotettu 56 vuotta] shl.fi. Kesäkuu 16, 2014 17:08. Viitattu 21.7.2014.
  3. Kuusisto, Esko: Kas Längelmävesi tuolla, siellä ja täällä. Ympäristö-lehti, 2011, nro 5. Valtion ympäristöhallinto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.