Kanta-Hämeen maakunta
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Historialliset läänit | Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831) Hämeen lääni (1831–1997) Etelä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Hämeenlinna |
| Maakuntajohtaja | Anna-Mari Ahonen |
| Kokonaispinta-ala | 5 707,61 km² 19:nneksi suurin 2016 [1] |
| – maa | 5 198,45 km² |
| – sisävesi | 507,87 km² |
| Väkiluku | 173 449 13:nneksi suurin 30.4.2017 [2] |
| – väestötiheys | 33,37 as./km² (30.4.2017) |
| Maakuntalaulu | Hämäläisten laulu |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | ilves |
| – järvi | Vanajavesi |
| – kala | lahna |
| – kasvi | hämeenkylmänkukka[3] |
| – kivi | kirjomaasälpä |
| – lintu | kalasääski |
| Lyhenne | FI-06 |
Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi.
Kanta-Hämeen pinta-ala 1. tammikuuta 2016 oli 5 707,61 km², josta maa-alueita on 5 198,45 km² ja sisävesiä 507,87 km².[4] Maakunnan väkiluku 30. huhtikuuta 2017 oli 173 449 henkeä.[2]
Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.[5]
Sisällysluettelo
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.
Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Hämeen kautta kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie sekä valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Hämeen maakunnassa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Seuraavassa luettelossa kaupungit on lihavoitu:
|
|
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisten 11 kunnan lisäksi Kanta-Hämeen maakunnan alueeseen kuuluvat seuraavat 9 entistä kuntaa.
Hauho- Hämeenlinnan maalaiskunta (Ei vahvistettua vaakunaa)
Kalvola- Koijärvi (Ei vahvistettua vaakunaa)
Lammi
Renko
Tuulos
Tyrväntö
Vanaja
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Kanta-Hämeessä oli seuraavat taajamat:[7]
Pääosin Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään keskustaajama ulottuu osittain Kanta-Hämeen puolelle.[7]
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Hämeen historiallisen maakunnan vaakuna.
-
Historiallisen Hämeen keskuslinna Hämeenlinnassa.
-
Tammelan keskiaikainen kivikirkko.
-
Parolan panssarimuseo Kanta-Hämeen maakunnassa.
.jpg)
Perinneruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- läskisoosi
- mämmi
- perunalimppu (pernalimppu)
- lammilainen sahti
- talkkuna ja pitkäpiimä
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.4.2016.
- ↑ a b Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat / Taulukko: Ennakkoväkiluku muuttujina sukupuoli, alue ja kuukausi 30.4.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ Hämeen maakuntatunnukset Hämeen liitto. Viitattu 9.4.2010.
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäpinta-alaei löytynyt - ↑ Kanta-Hämeen talous kasvoi parhaiten vuonna 2012 – entiset kärkialueet säilyivät tasoltaan edellä 11.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
