Kanta-Hämeen maakunta
| Kanta-Hämeen maakunta | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Historialliset läänit |
Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831) Hämeen lääni (1831–1997) Etelä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Hämeenlinna |
| Maakuntajohtaja | Anna-Mari Ahonen |
| Kokonaispinta-ala |
5 707,63 km² 19:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 5 199,15 km² |
| – sisävesi | 508,48 km² |
| Väkiluku |
170 117 13:nneksi suurin 31.3.2022 [2] |
| – väestötiheys | 32,72 as./km² (31.3.2022) |
| Maakuntalaulu | Hämäläisten laulu |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | ilves |
| – järvi | Vanajavesi |
| – kala | lahna |
| – kasvi | hämeenkylmänkukka[3] |
| – kivi | kirjomaasälpä |
| – lintu | kalasääski |
| Lyhenne | FI-06 |
Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi. 28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Hämeen maakunta.[4]
Kanta-Hämeen pinta-ala 1. tammikuuta 2021 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 199,15 km² ja sisävesiä 508,48 km². Maakunnan väkiluku 31. maaliskuuta 2022 oli 170 117 henkeä.[2]
Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.[5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.
Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Hämeen kautta kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie sekä valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Hämeen maakunnassa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Seuraavassa luettelossa kaupungit on lihavoitu:
| Nimi | Vaakuna | Kuntamuoto | Väkiluku[6] | Pinta-ala[7] | Väestötiheys | Seutukunta | Perustettu |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Forssa |  |
kaupunki | 16 572 | 253,36 km² | 66,6 as./km² | Forssa | 1923 |
| Hattula |  |
kunta | 9 398 | 427,39 km² | 26,27 as./km² | Hämeenlinna | 1868 |
| Hausjärvi |  |
kunta | 8 144 | 398,77 km² | 20,91 as./km² | Riihimäki | 1868 |
| Humppila |  |
kunta | 2 166 | 148,61 km² | 14,64 as./km² | Forssa | 1874 |
| Hämeenlinna (Tavastehus) |  |
maakunnan pääkaupunki | 67 994 | 2 031,57 km² | 38,08 as./km² | Hämeenlinna | 1639 |
| Janakkala |  |
kunta | 16 340 | 586,07 km² | 29,85 as./km² | Hämeenlinna | 1866 |
| Jokioinen |  |
kunta | 5 044 | 181,94 km² | 27,96 as./km² | Forssa | 1873 |
| Loppi |  |
kunta | 7 790 | 655,97 km² | 13,03 as./km² | Riihimäki | 1632 |
| Riihimäki |  |
kaupunki | 28 531 | 125,55 km² | 235,77 as./km² | Riihimäki | 1922 |
| Tammela |  |
kunta | 5 969 | 715,15 km² | 9,32 as./km² | Forssa | 1868 |
| Ypäjä |  |
kunta | 2 286 | 183,25 km² | 12,51 as./km² | Forssa | 1876 |
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisten 11 kunnan lisäksi nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueella on ollut seuraavat 9 entistä kuntaa.
Hauho- Hämeenlinnan maalaiskunta (ei vahvistettua vaakunaa)
Kalvola- Koijärvi (ei vahvistettua vaakunaa)
Lammi
Renko
Tuulos
Tyrväntö
Vanaja
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2017 Kanta-Hämeessä sijaitsi 25 taajamaa.[9] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[10] |
|---|---|---|---|
| 1 | Hämeenlinnan keskustaajama | Hämeenlinna 49 922 Janakkala 30 |
49 952 |
| 2 | Riihimäen keskustaajama | Riihimäki 27 881 Loppi 59 Hausjärvi 24 |
27 964 |
| 3 | Forssan keskustaajama | Forssa 15 518 Jokioinen 3 208 Tammela 2 510 |
21 236 |
| 4 | Turenki | Janakkala | 7 550 |
| 5 | Parola | Hattula 6 714 Hämeenlinna 23 |
6 737 |
| 6 | Tervakoski | Janakkala | 4 063 |
| 7 | Lammin kirkonkylä | Hämeenlinna | 2 824 |
| 8 | Iittala | Hämeenlinna | 2 345 |
| 9 | Lopen kirkonkylä | Loppi | 2 207 |
| 10 | Oitti | Hausjärvi | 1 963 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään keskustaajama (43 461 asukasta) ulottuu osittain Kanta-Hämeen puolelle.[9]
Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Hämeen lounaisosissa on vaikuttanut voimakkaasti 1800-luvun lopulta lähtien evankelinen herätysliike. Evankelisuuden vaikutuksen on esitetty vaikuttaneen maltillistavasti myös muutoin maakunnassa vahvasti vaikuttaneeseen sosialismiin. Evankelisuutta on esiintynyt myös Riihimäen ja Tampereen välisillä radanvarsipaikkakunnilla. Lounais-osien lisäksi evankelisuutta esiintyy myös Hämeenlinnassa.[11]
Evankelioiva herätyskristillisyys on voimakasta Hämeenlinnassa, jossa vaikuttaa Kansanlähetys. Liikkeen keskusjärjestön toimintapiste sijaitsee Ryttylässä, Hausjärvellä lähellä Riihimäkeä.[11]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Presidentin- ja eduskuntavaaleissa Kanta-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Päijät-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2019 vaaleissa väkiluvultaan hieman pienempi Kanta-Häme sai kahdeksan edustajaa: SDP:stä Tarja Filatov ja Johannes Koskinen, Kokoomuksesta Sanni Grahn-Laasonen ja Timo Heinonen, Perussuomalaisista Lulu Ranne, Vihreistä Mirka Soinikoski, Vasemmistoliitosta Aino-Kaisa Pekonen ja Kristillisdemokraateista Päivi Räsänen. Maakunnan edustajien määrä nousi vuonna 2020 yhdeksään, kun Kokoomuksen Kalle Jokinen muutti Orimattilasta Hämeenlinnaan.
2000-luvun hallituksissa kantahämäläisiä ministereitä ovat olleet:
- Rinteen ja Marinin hallituksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.),
- Sipilän hallituksessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) (5.5.2017 alkaen opetusministeri),
- Stubbin hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.),
- Kataisen hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.),
- Kiviniemen hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.),
- Vanhasen II hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.),
- Vanhasen I hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.),
- Jäätteenmäen hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ja
- Lipposen II hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.), oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.).
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aulanko on suomalaista kansallismaisemaa. Puistossa sijaitsee muun muassa luonnonsuojelualue.
Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.
Juteinikeskus Hattulassa on maalämmöllä lämmitettävä monitoimitalo, joka on suunniteltu uudenaikaisia opetusmenetelmiä silmällä pitäen.
Puuhamaa on vuonna 1984 avattu Janakkalan Tervakoskella sijaitseva lasten huvittelupaikka.
Vanajanlinna Hämeenlinnassa.
Suomen lasimuseo on Riihimäellä sijaitseva museo, joka on keskittynyt lasiesineiden ja niiden valmistuksen historiaan.
Marskin Maja eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja Puneliajärven rannalla Lopella.
Ahveniston moottorirata on suomalainen moottorirata Hämeenlinnassa. Radalla on kilpailtu monissa kansainvälisissä luokissa, esimerkiksi Formula 2 -lähtö 5. syyskuuta 1967.
Vesihelmen viihdeuimala sijaitsee Forssassa.
Panssarimuseo Hattulassa esittelee panssarikaluston historiaa.
Pyhän Ristin kirkko Hattulassa
Tammelan kirkko on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.
Hattulan Lepaan viinitilalla valmistetaan kotimaisia viinejä ja se on osa Hämeen ammattikorkeakoulun opetusta.
.jpg)
.jpg)
Perinneruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- läskisoosi
- mämmi
- perunalimppu (pernalimppu)
- lammilainen sahti
- talkkuna ja pitkäpiimä
- Imelletty perunalaatikko
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 22.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ Hämeen maakuntatunnukset Hämeen liitto. Viitattu 9.4.2010.
- ↑ https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uudistuksia-maakuntien-nimiin/5446666#gs.iKvB3js
- ↑ Kanta-Hämeen talous kasvoi parhaiten vuonna 2012 – entiset kärkialueet säilyivät tasoltaan edellä 11.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M12* 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kanta-Hämeen maakunta Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| ||||||||
| ||||||||