Kanta-Hämeen maakunta

Kanta-Hämeen maakunta
vaakuna	sijainti
Historialliset läänit	Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831); Hämeen lääni (1831–1997); Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus	Hämeenlinna
Maakuntajohtaja	Anna-Mari Ahonen
Kokonaispinta-ala	5 707,63 km²; 19:nneksi suurin 2017
– maa	5 198,68 km²
– sisävesi	508,95 km²
Väkiluku	172 980; 13:nneksi suurin 31.8.2017
– väestötiheys	33,27 as./km² (31.8.2017)
Maakuntalaulu	Hämäläisten laulu
Nimikkolajit
– eläin	ilves
– järvi	Vanajavesi
– kala	lahna
– kasvi	hämeenkylmänkukka
– kivi	kirjomaasälpä
– lintu	kalasääski
Lyhenne	FI-06
	Infobox OK

Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi.

Kanta-Hämeen pinta-ala 2017-01-01 1. tammikuuta 2017 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 198,68 km² ja sisävesiä 508,95 km².^[4] Maakunnan väkiluku 2017-8-31 31. elokuuta 2017 oli 172 980 henkeä.^[2]

Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.^[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.

Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen kautta kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie sekä valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna

Riihimäki

Forssa

Janakkala

Ypäjä

Humppila

Vanaja-
vesi

Pirkanmaa

Varsinais-
Suomi

Uusimaa

Päijät-
Häme

Kuntakeskukset

30 000–100 000 as. kunta

10 000–30 000 as. kunta

3 000–10 000 as. kunta

Kanta-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.

Kanta-Hämeen maakunnassa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Seuraavassa luettelossa kaupungit on lihavoitu:

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen kunnat vuosina 1971–2008. Hauho (3), Kalvola (9), Lammi (10), Renko (12) ja Tuulos (15) on sittemmin liitetty Hämeenlinnaan.

Nykyisten 11 kunnan lisäksi Kanta-Hämeen maakunnan alueeseen kuuluvat seuraavat 9 entistä kuntaa.

Hauho
Hämeenlinnan maalaiskunta (Ei vahvistettua vaakunaa)
Kalvola
Koijärvi (Ei vahvistettua vaakunaa)
Lammi
Renko
Tuulos
Tyrväntö
Vanaja

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakuntakeskus.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.