Kanta-Hämeen maakunta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kanta-Häme)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanta-Hämeen maakunta
Kanta-Häme.vaakuna.svg Kanta-Häme sijainti Suomi.svg
vaakuna
Flag of Tavastia Proper.svg

lippu

sijainti

Historialliset läänit Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831)
Hämeen lääni (1831–1997)
Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Hämeenlinna
Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen
Kokonaispinta-ala 5 707,63 km²
19:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 5 199,15 km²
– sisävesi 508,48 km²
Väkiluku 170 740
13:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 32,84 as./km² (30.6.2021)
Maakuntalaulu Hämäläisten laulu
Nimikkolajit  
– eläin ilves
– järvi Vanajavesi
– kala lahna
– kasvi hämeenkylmänkukka[3]
– kivi kirjomaasälpä
– lintu kalasääski
Lyhenne FI-06

Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi. 28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Hämeen maakunta.[4]

Kanta-Hämeen pinta-ala 2021-01-01 1. tammikuuta 2021 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 199,15 km² ja sisävesiä 508,48 km². Maakunnan väkiluku 2021-06-30 30. kesäkuuta 2021 oli 170 740 henkeä.[2]

Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.

Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen kautta kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie sekä valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen maakunnan kaupungit ja kunnat
Kuntakeskukset
 30 000–100 000 as. kunta
 10 000–30 000 as. kunta
 3 000–10 000 as. kunta
Kanta-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.

Kanta-Hämeen maakunnassa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Seuraavassa luettelossa kaupungit on lihavoitu:

Nimi Vaakuna Kuntamuoto Väkiluku[6] Pinta-ala[7] Väestötiheys Seutukunta Perustettu
Forssa
Forssan vaakuna.svg
kaupunki 16 738 253,36 km² 67,29 as./km² Forssan seutukunta 1923
Hattula
Hattula.vaakuna.svg
kunta 9 379 427,39 km² 26,21 as./km² Hämeenlinnan seutukunta 1868
Hausjärvi
Hausjärvi.vaakuna.svg
kunta 8 187 398,77 km² 21,02 as./km² Riihimäen seutukunta 1868
Humppila
Humppilan vaakuna.svg
kunta 2 179 148,61 km² 14,73 as./km² Forssan seutukunta 1874
Hämeenlinna (Tavastehus)
Hämeenlinna.vaakuna.svg
maakunnan pääkaupunki 67 864 2 031,57 km² 38,01 as./km² Hämeenlinnan seutukunta 1639
Janakkala
Janakkala.vaakuna.svg
kunta 16 317 586,07 km² 29,81 as./km² Hämeenlinnan seutukunta 1866
Jokioinen
Jokioinen.vaakuna.svg
kunta 5 057 181,94 km² 28,03 as./km² Forssan seutukunta 1873
Loppi
Loppi vaakuna.svg
kunta 7 848 655,97 km² 13,13 as./km² Riihimäen seutukunta 1632
Riihimäki
Riihimäki.vaakuna.svg
kaupunki 28 757 125,55 km² 237,64 as./km² Riihimäen seutukunta 1922
Tammela
Tammela.vaakuna.svg
kunta 6 001 715,15 km² 9,37 as./km² Forssan seutukunta 1868
Ypäjä
Ypäjä.vaakuna.svg
kunta 2 311 183,25 km² 12,64 as./km² Forssan seutukunta 1876

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueen kunnat 1960-luvulla. Lisäksi vuonna 1948 lakkautetun Hämeenlinnan maalaiskunnan alue katkoviivalla.

Nykyisten 11 kunnan lisäksi nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueella on ollut seuraavat 9 entistä kuntaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakuntakeskus.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kanta-Hämeen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
155 348
1985
  
157 901
1990
  
162 248
1995
  
164 937
2000
  
165 307
2005
  
168 381
2010
  
174 555
2015
  
174 710
2020
  
170 828
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Kanta-Hämeessä sijaitsi 25 taajamaa.[9] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2017)[10]
1 Hämeenlinnan keskustaajama Hämeenlinna 49 922
Janakkala 30
&&&&&&&&&&049952.&&&&0049 952
2 Riihimäen keskustaajama Riihimäki 27 881
Loppi 59
Hausjärvi 24
&&&&&&&&&&027964.&&&&0027 964
3 Forssan keskustaajama Forssa 15 518
Jokioinen 3 208
Tammela 2 510
&&&&&&&&&&021236.&&&&0021 236
4 Turenki Janakkala &&&&&&&&&&&07550.&&&&007 550
5 Parola Hattula 6 714
Hämeenlinna 23
&&&&&&&&&&&06737.&&&&006 737
6 Tervakoski Janakkala &&&&&&&&&&&04063.&&&&004 063
7 Lammin kirkonkylä Hämeenlinna &&&&&&&&&&&02824.&&&&002 824
8 Iittala Hämeenlinna &&&&&&&&&&&02345.&&&&002 345
9 Lopen kirkonkylä Loppi &&&&&&&&&&&02207.&&&&002 207
10 Oitti Hausjärvi &&&&&&&&&&&01963.&&&&001 963

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään keskustaajama (43 461 asukasta) ulottuu osittain Kanta-Hämeen puolelle.[9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentin- ja eduskuntavaaleissa Kanta-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Päijät-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2019 vaaleissa väkiluvultaan hieman pienempi Kanta-Häme sai kahdeksan edustajaa: SDP:stä Tarja Filatov ja Johannes Koskinen, Kokoomuksesta Sanni Grahn-Laasonen ja Timo Heinonen, Perussuomalaisista Lulu Ranne, Vihreistä Mirka Soinikoski, Vasemmistoliitosta Aino-Kaisa Pekonen ja Kristillisdemokraateista Päivi Räsänen. Maakunnan edustajien määrä nousi vuonna 2020 yhdeksään, kun Kokoomuksen Kalle Jokinen muutti Orimattilasta Hämeenlinnaan.

Hallitusneuvotteluissa Pekonen valittiin sosiaali- ja terveysministeriksi Rinteen hallitukseen, ja hän jatkoi samassa tehtävässä myös Marinin hallituksessa. Aiemmissa 2000-luvun hallituksissa kantahämäläisiä ministereitä ovat olleet:

- Stubbin hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.),

- Kataisen hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.),

- Kiviniemen hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.),

- Vanhasen II hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.),

- Vanhasen I hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.),

- Jäätteenmäen hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.),

- Lipposen II hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.), oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.).

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinneruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b [hhttps://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/table/tableViewLayout1/ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot] 22.7.2021. Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2021.
  3. Hämeen maakuntatunnukset Hämeen liitto. Viitattu 9.4.2010.
  4. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uudistuksia-maakuntien-nimiin/5446666#gs.iKvB3js
  5. Kanta-Hämeen talous kasvoi parhaiten vuonna 2012 – entiset kärkialueet säilyivät tasoltaan edellä 11.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2015.
  6. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M03* 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  7. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
  9. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
  10. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]