Oitti
Oitti on kylä ja taajama Hausjärvellä. Oitin postinumeroalueella (12100 Oitti) asuu 2 632 asukasta (31.12.2016)[1]. Oitti on Hausjärven kunnan hallinnollinen keskus sekä yksi Hausjärven kolmesta taajamasta Hikiän ja Ryttylän lisäksi.
Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikannimenä Oitti ei ole hausjärveläinen, vaan sitä esiintyy myös muuallakin Hämeessä ja sen lähialueilla. Kylän nimi näyttäisi viittaavan ojaan ja ojitukseen.[2] Nimi on saattanut alkujaan ollut muodossa ojittu ja siitä kehittynyt sanaksi oittu ja sitten oitti. Peltojen ojitus oli 1500- ja 1600-luvuilla vielä harvinaista, mutta Oitissa tällainen pelto on kuitenkin ollut. Pellosta käytettiin nimeä Ojitupelto ja Ojainenpelto ja nimestä on vuosisatojen kuluessa hävinnyt sen loppuosa.
Kartoissa kylän nimi esiintyy muun muassa muodoissa Oijs (1539), Oioijss (1563), Oistenkylä (1869) ja Oitenkylä (1872).[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen Oitin seutu on ollut vuosisatoja sitten eräteiden risteämiskohta.[3] Läheinen Puujoki on ollut Hausjärven asukkaille luontainen kulkuväylä Vanajaan ja Hämeenlinnaan jo myöhäiskeskiajalla. Tie- ja vesireittien kohtaan syntyi viisi taloa käsittävä kylä 1500-luvulla.
Seudun savimaasto sekä vuonna 1870 avattu Riihimäki-Pietari-rata mahdollisti tiiliteollisuuden syntymisen Oittiin.[3] Ensimmäisen tiilitehtaan perusti 1874 rakennusmestari Kalle Kustaa Kajander. Vuonna 1903 Kajander myi tiilitehtaan nimismies Langelle, joka puolestaan myi tehtaan Mommilan kartanon entiselle omistajalle, Gösta von Schantzille. Tiilitehtaan Schantzel vuokrasi arkkitehti Oskar Forströmille, joka osti tehtaan itselleen 1913. Vuonna 1927 Forström myi tehtaan Oy Agros Ab:lle. Viimeisenä tehtaan omisti Renlund-yhtymä. Sodat vaikeuttivat tiilitehtaan kehittämistä ja tehtaan toiminta päättyi lopulta 1960. Oitissa toimi myös toinenkin tiilitehdas, jonka toiminta juontui jo 1860-luvulta. Oitissa on ollut myös saha-, kutomo- ja metalliteollisuutta.
Oitin kartanoon liitettiin aikanaan seudun vanhoja taloja, kuten Mäkisykäri, Koukkula, Keskipietilä sekä suurin osa Maantie-Sykärin talosta.[3] Töyrynmäen rinteessä sijaitsevan kartanon päärakennus on todennäköisesti siirretty paikalle Terijoelta. Kartanossa asui kesäisin tiilitehtaanomistaja Oskar Fortström perheineen. Fortström myös patosi Töyrynmäen alapuolella virtaavan ojan pieneksi lammeksi, jota kutsutaan nykyisinkin Huvilammeksi. Lammen ympärille Fortström rakensi myös puiston. Puron varressa oli suuri navetta ja rinteessä hevostalli. Ojan vieressä sijaitseva kolmikerroksinen aitta sekä Nahkurinojan varrella oleva hirsinen myllyrakennus ovat säilyneet.
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oitissa sijaitsee Hausjärven kunnanvirasto sekä kunnan pääkirjasto ja seurakuntatalo. Oitissa on Hausjärven ainoa yläkoulu sekä lukio. Lisäksi kylässä on alakoulu, jonka yhteydessä toimii esikoulu sekä päiväkoti. Kylässä on myös pieni paloasema, yksi ruokakauppa (S-market), R-kioski, jossa on asiamiesposti, Alko, baari, kaksi polttoaineasemaa, autokoulu, kaksi taksiasemaa (toinen ajoittain suljettu), kolme kahvilaa (joista yksi auki vain kesäisin), etninen ravintola, kaksi parturi-kampaamoa, terveyskeskus, hammaslääkäri, apteekki ja vakuutusyhtiö[4]. Oitissa on myös urheiluvälinekauppa Pyörä ja Urheilu A. Koskinen. Umpistentien varrella on frisbeegolfrata.
Liikenneyhteydet ja etäisyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Oitti sijaitsee Hollolan ja Tammelan välisen kantatien 54 läheisyydessä. Kantatiestä lähtee myös Oitin halki kulkeva yhdystie 1471 Mäntsälään. Riihimäelle on Oitista matkaa lyhimmillään noin 18,6 kilometriä. Lahteen matkaa on 46,4 kilometriä ja Mäntsälään 27,6 kilometriä.
Oitin rautatieasema sijaitsee Riihimäki–Lahti-radan varrella ja siellä pysähtyvät lähiliikenteen G-junat.
Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oitista oli kotoisin kiekonheiton olympiavoittaja Elmer Niklander (1920).[5] Oitissa on hänen mukaansa nimetty urheilukenttä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tilastokeskus: Väkiluku postinumeroalueittain 31.12.2016 stat.fi. 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Vanhat paikannimet, kylien nimet Hausjärvellä | Akin keräilysivut akiranta.com. Viitattu 3.12.2020.
- ↑ a b c Oitti - Häme Wiki hamewiki.fi. Arkistoitu 5.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
- ↑ Anu Kankaansydän: Valokuidusta toivotaan lääkettä Oitin taajaman kuihtumiseen https://www.hameensanomat.fi. 21.9.2018. Hämeen Sanomat. Viitattu 10.4.2019.
- ↑ Hausjärveläinen olympiavoittaja Suomen urheilun Hall of Fameen hausjarvi.com. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 3.12.2020.
| Taajamat |
|
|---|---|
| Kylät | |
| Suurimmat kulmakunnat |
