Siirry sisältöön

Oitti

Wikipediasta

Oitti on kylä ja taajama Hausjärvellä. Oitin postinumeroalueella (12100) asuu suunnilleen 2416 asukasta.[1] Oitti on Hausjärven kunnan hallinnollinen keskus sekä yksi Hausjärven kolmesta taajamasta Hikiän ja Ryttylän lisäksi.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikannimenä Oitti ei ole vain hausjärveläinen, vaan sitä esiintyy myös muuallakin Hämeessä ja sen lähialueilla. Kylän nimi näyttäisi viittaavan ojaan ja ojitukseen.[2] Nimi on saattanut alkujaan ollut muodossa ojittu, ja siitä kehittynyt sanaksi oittu ja sitten oitti. Peltojen ojitus oli 1500- ja 1600-luvuilla vielä harvinaista, mutta Oitissa tällainen pelto on kuitenkin ollut. Pellosta käytettiin nimeä Ojitupelto ja Ojainenpelto ja nimestä on vuosisatojen kuluessa hävinnyt sen loppuosa.

Kartoissa kylän nimi esiintyy muun muassa muodoissa Oijs (1539), Oioijss (1563), Oistenkylä (1869) ja Oitenkylä (1872).[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Oitin seutu on ollut vuosisatoja sitten eräteiden risteämiskohta.[3] Läheinen Puujoki on ollut Hausjärven asukkaille luontainen kulkuväylä Vanajaan ja Hämeenlinnaan jo myöhäiskeskiajalla. Tie- ja vesireittien kohtaan syntyi viisi taloa käsittävä kylä 1500-luvulla.

Seudun savimaasto sekä vuonna 1870 avattu Riihimäki-Pietari-rata mahdollisti tiiliteollisuuden syntymisen Oittiin.[3] Ensimmäisen tiilitehtaan perusti 1874 rakennusmestari Kalle Kustaa Kajander. Vuonna 1903 Kajander myi tiilitehtaan nimismies Langelle, joka puolestaan myi tehtaan Mommilan kartanon entiselle omistajalle, Gösta von Schantzille. Tiilitehtaan Schantzel vuokrasi arkkitehti Oskar Forströmille, joka osti tehtaan itselleen 1913. Vuonna 1927 Forström myi tehtaan Oy Agros Ab:lle. Viimeisenä tehtaan omisti Renlund-yhtymä. Sodat vaikeuttivat tiilitehtaan kehittämistä ja tehtaan toiminta päättyi lopulta 1960. Oitissa toimi myös toinenkin tiilitehdas, jonka toiminta juontui jo 1860-luvulta. Oitissa on ollut myös saha-, kutomo- ja metalliteollisuutta.

Oitin kartanoon liitettiin aikanaan seudun vanhoja taloja, kuten Mäkisykäri, Koukkula, Keskipietilä sekä suurin osa Maantie-Sykärin talosta.[3] Töyrynmäen rinteessä sijaitsevan kartanon päärakennus on todennäköisesti siirretty paikalle Terijoelta. Kartanossa asui kesäisin tiilitehtaanomistaja Oskar Fortström perheineen. Fortström myös patosi Töyrynmäen alapuolella virtaavan ojan pieneksi lammeksi, jota kutsutaan nykyisinkin Huvilammeksi. Lammen ympärille Fortström rakensi myös puiston. Puron varressa oli suuri navetta ja rinteessä hevostalli. Ojan vieressä sijaitseva kolmikerroksinen aitta sekä Nahkurinojan varrella oleva hirsinen myllyrakennus ovat säilyneet.

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oitissa sijaitsee Hausjärven kunnanvirasto sekä kunnan pääkirjasto ja seurakuntatalo. Oitissa on Hausjärven ainoa yläkoulu sekä lukio. Vuonna 2022 Oitissa aloitettiin Hausjärven yhtenäiskoulun rakentaminen. Se otettiin käyttöön syksyllä 2024, jolloin ala-aste ja yläaste yhdistyivät. [4]

Kylässä on myös pieni palokunta, S-market, R-kioski jossa on asiamiesposti, Alko, Ravintola Remula, polttoaineasema, kahvila, 54 tien varressa ravintola, kaksi parturi-kampaamoa, terveyskeskus, hammaslääkäri ja apteekki. Umpistentien varrella on frisbeegolfrata.

Liikenneyhteydet ja etäisyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oitti sijaitsee Hollolan ja Tammelan välisen kantatien 54 läheisyydessä. Kantatiestä lähtee myös Oitin halki kulkeva yhdystie 1471 Mäntsälään. Riihimäelle on Oitista matkaa lyhimmillään noin 18,6 kilometriä.[5] Lahteen matkaa on 46,4 kilometriä [6] ja Mäntsälään 27,6 kilometriä. [7]

Oitin rautatieasema sijaitsee Riihimäki–Lahti-radan varrella ja siellä pysähtyvät lähiliikenteen G-junat.

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oitista oli kotoisin kiekonheiton olympiavoittaja Elmer Niklander (1920).[8] Oitissa on hänen mukaansa nimetty urheilukenttä.

Tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäen räsymattokutomo toimi vuodesta 1978 alkaen pitkään Oitissa[9].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.hamewiki.fi/Oitti
  2. 1 2 Vanhat paikannimet, kylien nimet Hausjärvellä | Akin keräilysivut akiranta.com. Viitattu 3.12.2020.
  3. 1 2 3 Oitti - Häme Wiki hamewiki.fi. Arkistoitu 5.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
  4. ↑ Hausjärven yhtenäiskoulu hausjarvi.fi.
  5. ↑ Etäisyys Oitista Riihimäelle kartta.com.
  6. ↑ Etäisyys Oitista Lahteen kartta.com.
  7. ↑ Etäisyys Oitista Mäntsälään kartta.com.
  8. ↑ Hausjärveläinen olympiavoittaja Suomen urheilun Hall of Fameen hausjarvi.com. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 3.12.2020.
  9. ↑ Vainio, Emma: Eija Rasinmäki vei suomalaisen räsymaton maailmalle. (80-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 18.6.2025. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 18.6.2025.
Hausjärvi
Taajamat
Kylät
Suurimmat kulmakunnat
Kanta-Hämeen maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
Forssan keskustaajama • Humppilan asemanseutu • Hämeenlinnan keskustaajama • Jokioisten keskustaajama • Lopen kirkonkylä • Oitti (Hausjärvi) • Parola (Hattula) • Riihimäen keskustaajama • Tammelan kirkonkylä • Turenki (Janakkala) • Ypäjän kirkonkylä
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista
Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oitti&oldid=23971907”