Karhi (Hausjärvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karhi on kylä Hausjärvellä. Kylän nimi viitannee karhiin eli pitkänomaiseen kasaan, jolle heinä haravoitiin[1]. Kylän läpi kulkee Vanhan Hämeentien toinen haara. Asukasluku on noin 190 (tilasto tammikuu 2021). Lähin taajama on parin kilometrin päässä sijaitseva Hikiä. Hausjärven kuntakeskukseen Oittiin on Karhista matkaa noin yhdeksän kilometriä. Lähimmät kaupungit ovat Riihimäki noin yhdeksän kilometrin ja Hyvinkää noin kahdenkymmenen kilometrin päässä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven historia kertoo, että esi- ja varhaishistorian ajalla tuli todennäköisesti Keski-Euroopasta Itä-Baltian kautta vieras kansa ja levittäytyi Suomeen linjaa Viipurinlahti-Tampere-Ähtävä, se toi mukanaan vasarakirveskulttuurin. Tilapäiseen asutukseen viittaavat eräät vasarakirvesajan esinelöydöt. Myös Karhista on löydetty vanhemman asteen vasarakirves Rekolan maalta. Karhin kylä on todennäköisesti asutettu 1300-luvulla, jonne Hausjärven luoteisosien kylien synty pääosin ajoittuu.[2]

Helsingin-Hämeenlinnan maantien varressa sijaitsevassa Karhin kylässä oli viisi taloa vuonna 1539: Rekola, Kuumola, Hinkkala, Pekkala ja Pirjola. Kuumola oli Hausjärven vanhin rälssitalo 1527. Hinkkalasta tuli rälssitalo 1559. Vain nämä vanhat rälssit välttyivät 1600-luvun autioitumiselta. Karhin vanhimpien talojen sijainti ilmenee Niclas Avanderin Karhin kartasta vuodelta 1705[3]

Kuumola siirtyi 1812 talonpoikien omistukseen oltuaan jo 30 vuotta kahden lampuodin viljelyksessä, pienempi osa sai nimen Peltola [2]. Kuumolan puinen päärakennus on vuodelta 1895lähde?.

Hinkkala joutui talonpoikien omistukseen ja jaettiin Yli-Hinkkalaksi (myöh. Nummi-Hinkkala) ja Ali-Hinkkalaksi. Jälkimmäinen lohkottiin vielä kahteen osaan: Kylä-Hinkkala ja Suontausta. Kylä-Hinkkalan (Mäki-Hinkkala) päärakennus on entinen Hausjärven kappalaisen pappila, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen 1898[2].

Pekkala oli kylän pienin talo ja säilyi koko ajan jakamattomana[2]. Pekkalan asuinrakennuksen vanhin osa, tupa vuodelta 1803, on pitäjän vanhimpia asuinrakennuksialähde?.

Rekola jaettiin 1782 kahtia Yli-Rekolaksi ja Ali-Rekolaksi. Yli-Rekolaan liitettiin 1867 Tiiveli ja 1907 Mäkelä. Tilayhtymä käsitti siten 2/3 Pirjolasta. Yhtymän nimeksi muutettiin 1915 Jaakkola, kun Väinö Jaakkolasta oli tullut sen omistaja. Jaakkola on kylän huomattavin talo[2].

Ali-Rekolan puinen päärakennus on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Yli-Rekolan (Jaakkola) kaksikerroksinen tiilinen päärakennus on vuodelta 1910. Päärakennuksen vieressä on ollut vanha puurakennus, jossa asui Juhani Aho perheineenlähde?.

Pirjola, joka oli kylän suurimpia taloja, jaettiin 1758 veljien kesken Pirjolaksi (käytettiin osin nimeä Tiiveli) ja Mattilaksi. Mattilasta luovutettiin 1814 talon vävylle osa, joka sai nimen Mäkelä[2]. Mattilan tilan päärakennus on 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoiltalähde?.

Mäkelän mäen laella pidettiin muinoin käräjiä. Mäellä on myös Mäkelän lähde. Mäkelän tilan omistajapariskunta joutui murhapolton kohteeksi. Myöhemmin Mäkelän tila jaettiin Riihipellon ja Jurmingin tiloihin. Riihipellon tontilla on entinen Karhin koulu, joka valmistui 1926[4]. Karhin koulu lakkautettiin ja myytiin yksityiskäyttöön 2010, kun uusi, viisi koulua korvaava Eskon koulu aloitti toimintansa Hikiässä[5]. Jurmingin puutarha oli koulun vieressä.

Tunnettuja Karhin kyläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juhani Aho (1861-1921) asui perheineen Hausjärvellä 1895-97. Täällä hän kirjoitti Panu-romaania ja valmisti myös kolmannen lastukokoelman. Kirjailija Juhani Ahon ja taiteilijapuoliso Venny Soldan-Brofeldtin ensimmäinen koti oli Karhissa Yli-Rekolan talossa, missä syntyi myös heidän esikoisensa Heikki[6].
  • Kalle Kalervo (1867-1947), Puutarhuritutkinto 1888. Hän oli Hämeen lääninpuutarhuri 1895-1903, Kajaanin ja Jyväskylän puutarhanhoidon seminaariopettaja ja puutarhuri, Kouluhallituksen puutarhaopetuksen neuvoja maalaiskansakouluja varten 1911-. Hän perusti Suomeen maatalouskerhotoiminnan ja kirjoitti puutarha-alan oppikirjoja. Puutarhakonsulentti Kalervo asui perheineen Karhissa perustamallaan Jurmingin puutarhatilalla[7]
  • Väinö Jaakkola (1886-1964), maamieskoulu 1906-1908. Vuodesta 1915 hän omisti Karhin Yli-Rekolan ja Mäkelä-Tiivelin tilat. Talousneuvoksen arvo 1942. Hän toimi lukuisissa kunnallis- ja yrityshallinnollisissa tehtävissä, mm. kunnanvaltuustossa, Hämeen työlaitosten keskusliiton ja Ahveniston parantolan liittohallitusten puheenjohtajana sekä kuului vakuutusyhtiö Auran, Osuuskassojen Keskusliiton, Hämeen vakuutusyhtiön ja Turengin Sokeritehdas Oy:n hallintoneuvostoihin. Hän otti osaa myös eri komiteoiden työhön[8][9].
  • Olavi Jaakkola (1914-2001), maatalous- ja metsätieteiden maisteri 1953, MMT h.c. 1984,vuorineuvoksen arvo 1971. Hän oli Perusyhtymä Oy:n toimitusjohtaja 1945–1960, pääjohtaja 1960–1977 ja hallituksen puheenjohtaja 1959–1980. Hän edisti siirtoväen asuttamista, maa- ja metsätalouden koneistumista ja Suomen jälleenrakentamista. Hän oli rakennusviennin edelläkävijä ja idänkaupan osaaja [10].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Vanhat paikannimet, kylien nimet Hausjärvellä akiranta.com. Viitattu 1.12.2020.
  2. ↑ a b c d e f Keskitalo, Oiva: Hausjärven historia. Hämeenlinna: , 1964.
  3. ↑ Karhi; N:ot 1-5, tiluskartta ja selitys 1705-1705 (H17:8/1-2). Finna.
  4. ↑ Koskela, Riitta-Sisko. Kotikyläni – Karhin – paikannimiä. Kotiaine vuodelta 1964. Kirjassa: Toivola, L. Hausjärvi-kirja. Hämeenlinna 2001. ISBN 952-91-4038-X
  5. ↑ Eskon KouluHausjärvi (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Juhani Ahon seura (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Kuka kukin oli
  8. ↑ Kuka kukin oli
  9. ↑ Sivu 6/18.02.1956/Helsingin Sanomat. 70-vuotiaita:Talousneuvos Väinö Jaakkola.
  10. ↑ Kansallibiografia
Hausjärvi
Taajamat
Kylät
Suurimmat kulmakunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karhi_(Hausjärvi)&oldid=22178456”