Ilmoilanselkä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmoilanselkä
Lautsian lomakeskuksen rantaa.
Lautsian lomakeskuksen rantaa.
Sijainti Hämeenlinna ja PälkäneView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°13′08″N, 24°24′58″E
Pinnankorkeus 84,2 m [1]
Pinta-ala 14,7537 km² [2]
Rantaviiva 52,189 km [2]
Suurin syvyys 23 m [2]
Keskisyvyys 4,42 m [2]
Tilavuus 0,06508426 km³ [2]
Laskujoki Kyllönjoki [1]
Saaria 19 [1]
Järvinumero 35.771.1.006
Ilmoilanselkä

Ilmoilanselkä [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Hauholla ja Pirkanmaalla Pälkäneellä sijaitseva järvi. Se luetaan kuuluvaksi Suur-Längelmäveteen, koska sen vedenpinta on samalla korkeudella muiden järvien kanssa.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 1 475 hehtaaria eli 14,8 neliökilometriä. Se on 8,4 kilometriä pitkä ja 4,1 kilometriä leveä. Sillä on luoteisosassa nimeänsä kantava järvenselkä, joka kohtaa etelässä järvenkeskiosassa saariston. Järvenselän etelärannassa järvelle työntyy kaksi niemeä, joita kutsutaan Pärnäniemeksi ja Lentolankärjeksi. Saarten lounaispuolelle jää Karhunsaaren suojaan laajempi lahti, jossa sijaitsevat pienemmät Ilmoilanlahti ja Lehtelänlahti, ja saariston eteläpuolelle jää Liinaniemen suojaan toinen lahti, jota kutsutaan Matkantaustanlahti. Vielä voidaan mainita Ilmoilanselän pohjoisrannassa oleva pieni ja suojaisia Kuisemanlahti, joka jää Saksankärjen taakse. Lisäksi Lautisian eteläpuolella sijaitsee itärannalla Iso-Urpion ja Hevossaaren suojaama Niemelänlahti.[2][1]

Järvellä on kartan mukaan 19 saarta. Niistä huomattavimpia ovat esimerkiksi Särkisaari, joka on 800 metriä pitkä ja yli 400 metriä leveä. Saari on autio, mutta se on viljelty. Järven keskiosan saaristossa sijaitseat Salpasalo, Karhunsaari, Linkissaari, Hevossaari, Iso-Urpio, Pikku-Urpio ja Karisaari. Niistä vain Salpasaaressa on ollut kiinteää asutusta ja muissa on korkeintaan vapaa-ajan asutusta.[1]

Järven tilavuus on 65 miljoonaa kuutiometriä eli 0,065 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,4 metriä ja suurin syvyys on 23 metriä. Järven rantaviivan pituus on 52 kilometriä ja sen rannat ovat enimmäkseen peltomaata. Lyhyitä osuuksia rantaviivasta on myös metsämaata, joiden takana alkaa kuitenkin usein peltomaita. Asutus on haja-asutusta, jonka välistä löytyy runsaasti vapaa-ajan asutusta. Tulojoen varrella sijaitseva Alvettulan taajama on järven lähialueen ainoa taajama, mutta se ei vaikuta suoraan järveen. Rannolla on sen sijaan pienempiä kulmakuntia, joita ovat esimerkiksi Jurvanmäki, Matkantaka, Aikkola, Niemikylät, Lehtelä, Ilmoila, Laitikkala, Kuisema ja Lautsia. Järven koillisrantaa seuraa tiiviisti valtatie 12, josta haarautuu järven itäpuolelle yhdystie 3062 ja josta haarautuu edelleen järven eteläpuolelle yhdystie 13927. Tämä kohtaa järven länsipuolella Lehtelässä kantatien 57, joka seuraa järven länsirantaa pohjoiseen Laitikkalaan. Pälkäneen raja ylittää järven pohjoispään, jolle se siten kuuluu, ja muu osa järveä on Hämeenlinnan puolella.[2][1][3]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Hauhon alueeseen (35.77), jonka Ilmoilanselän alueeseen (35.771) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy.[1][4]

Järvi saa pääosan vedestänsä Hauhon reitiltä, jossa Hauhonselän alue (35.772) on Ilmoilanselän yläpuolella. Hauhonselän lasku-uoma on lyhyt Alvettulanjoki, jonka kautta laskevat myös Hauhonselkään laskevan Iso Roineveden vedet. Ilmoilanselän lähialueelta suoraan järveen laskee muutama pieni järvi, joista yli hehtaarin kokoisia on 11 järveä tai lampea. Jokijärvi (70 ha), johon laskee etelästä pienempi Työjärvi (3 ha), laskee suoraan Ilmoilanselän eteläpäähän lyhyttä ojaa myöten. Tähän samaan laskiojaan yhtyy Vekurinjärven (18 ha) laskuoja. Kissalammin (5 ha) laskuoja laskee järven luusuan etelärantaan ja Vähäjärvi (27 ha) Lautsiassa järven itärantaan. Pohjoisrantaan Särkisaaren suojaan laskee pohjoisesta Suivonoja. Se on Ansajärven (16 ha) laskuoja, joka virtaa Särkijärven (2 ha) läpi. Suivonojaan yhtyy pohjoisesta Hangasoja, joka on Hangasjärven (5 ha) laskuoja, etelästi siihen yhtyy Karttaslammen (2 ha) laskuoja, ja vielä Kalajärvi (2 ha), jonka laskuoja yhtyy Suivonojan latvoille, missä ojaa kutsutaan Ohranojaksi.[1][4]

Järven laskujoki on Kyllönjoki, joka laskee Pinteleen (304 ha) kautta Mallasveden Ruotsilanselkään.[1][4]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Järven kuormitus on hajakuormitusta ja suuret pistekuormittajat puuttuvat järveltä. Järvi on lievästi rehevä ja sitä kuormittaakin rehevämpi Hauhonselkä Hauhon reitin yläjuoksulta. Järvessä esiintyy kesäisin planktonlevää. Järvi on matala ja sen muutamissa syvänteissä esiintyy kesäisin happivajausta. Järven vesipatsaan alusvedessä ei ole esiintynyt happikatoa, mutta siinä on happikatoa säännöllisesti talvisin. Järven rannoilla kasvaa runsaasti järviruokoa. Ilmoilanselän kalastoon kuuluvat esimerkiksi taimen, muikku, hauki, ahven, lahna ja kuha.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Karttapaikka: Ilmoilanselkä, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h i SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.10.2017.
  3. Karttapaikka: Ilmoilanselkä, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  4. a b c d Ilmoilanselkä (35.771.1.006) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.10.2017.