Venehjoen valuma-alue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Venehjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.74) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 231,3 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 6,5 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Längelmävesi, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Längelmäveden alueelle (35.72).[1][2]

Osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat viisi aluetta tai valuma-aluetta. Alueen sisentämisellä havainnollistetaan sitä, että sisennetty laskee vetensä yläpuolella olevaan alueeseen. Nihianjärven alueeseen laskevat siis Taipaleenjoen ja Kooninjoen valuma-alueet ja Enojärven valuma-alue laskee Taipaleenjoen valuma-alueeseen [1][2]:

  • Oriselän alue (35.741)
  • Nihuanjärven alue (35.742)
    • Taipaleenjoen alaosan alue (35.743)
      • Enojärven valuma-alue (35.744)
    • Kooninjoen valuma-alue (35.745)

Oriselän alue (35.741)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nihuanjärven pohjoispäähän laskevat yläpuolisten osien vedet ja ne virtaavat seuraavaksi Oriselän alueelle. Valuma-alueen pääuoma muodostuu siten Nihuanjärvestä alkavasta järvien ketjusta, joka Nihuanjoen jälkeen jatkuu luettelomaisesti kerrottuna Saunalammi, Kartunsalmi, Laahus, Äijästensalmi, Myllyhauta, Särkänsalmi, Oriselkä ja Venehjoki. Vesireitti päättyy Längelmäveden Pappilanselälle.[3]

Vesireitin järviin laskee sivuilta päin pikkuojien kautta muutama järvi. Saunalammiin laskevat koillisesta pikkuojan valuma-alueella sijaitsevat järvet Haapajärvi, Sänkijärvi, Pahajärvi sekä pikkulammikot Eskonpatama, Laurinpatama ja Eeronpatama. Pienellä Iilijärvellä ei ole laskuojaa, mutta se sisältyy tähän valuma-alueeseen. Myllyhautaan laskee Kortelahden lisäksi Viuhonojan valuma-alueella sijaitsevat Kortejärvi ja Valkeejärvi. Muut järvet laskevat suoraan Oriselkään. Niitä ovat Ansionlahti, Kirkkolahti, Pikkusärkkä, Kivikarinjärvi, Kiviniemenlampi ja Oripohjanjärvi.[3]

Nihuanjärven alue (35.742)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nihuanjärvi toimii valuma-alueen pääuomana sen alajuoksun yläpuoliskolla. Siihen laskee vain pari pientä lampea. Vuorijärvi on näistä yksi ja se sijaitsee Oriveden taajaman länsipuolella Humalavuorella.[4]

Taipaleenjoen alaosan alue (35.743)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipaleenjoki on karttanimenä näkyvissä Myllyjärven ja Nihuanjärven välisellä osuudella. Valuma-alueen pääuoma alkaa Sääksjärvestä ja vaikka se virtaa joidenkin järvien kautta, on myös näiden osuuksien nimi Taipaleenjoki. Valuma-alueen nimitys viittaa kuitenkin pitempään jokeen, koska alaosa-määreen käyttäminen vittaisi myös yläosan olemassaoloon. Alaosa alkaa kuitenkin Sääksjärvestä, johon laskee valuma-alueen latvoilta Lukkarinojan haara ja Enojärven laskuojan haara, millä on itselläänkin laaja valuma-alue.[5]

Pääuoman varrella sijaitsevia järviä ovat Iso Naarajärvi ja sitten Pikku Naarajärvi. Näiden alapuolelle jokeen yhtyy etelästä tuleva Kiponoja, joka on Ahtianjärven laskuoja. Kiponojan valuma-alueella sijaitsevat myös Iso Tervajärvi ja Nokijärvi. Myllyjärveen laskevat pieni Jouttijärvi, suurempi Petäjäjärvi ja etelästä tulevan ojan valuma-alueelta esimerkiksi Kailanjärvi ja Valkeajärvi.[5]

Sääksjärven etelärantaan laskee omia laskuojiaan myöten Rajalammi, Meiningit ja Syväjärvi. Sääksjärven itäpäähän laskeva Lukkarinoja on Iso-Miekan ja Pikku-Miekan laskuoja. Iso-Miekan valuma-alueella sijaitsevat Pikku-Vasu, Iso-Vasu ja Nuijajärvi. Pohjoisrantaan tuleva Vitelijärvenoja on Norojärven, Ylä-Vitelin, pohjoisen Vitelijärven ja eteläisen Vitelijärven laskuoja. Pääosa Sääksjärveen laskevista vesistä muodostaa Enojärven laskuoja, joka laskee järven länsipäähän. Sen valuma-alueen rakenteesta kerrotaan alempana.[5]

Enojärven valuma-alue (35.744)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen keskusjärvenä on Enojärvi, johin kaikki ojat laskevat ja jonka laskujoen kautta vedet jatkavat eteenpäin Sääksjärven läpi alajuoksulle päin. Suurin tulojoki on Enojärven luoteispäähän laskeva Rautajoki. Se on Ukonjärvestä Jylhänjokena alkava lasku-uoma, joka virtaa Rautajärven läpi. Ukonjärven valuma-alue sijaitsee mäkisellä ylängöllä ja siellä on monia pikkujärviä. Niistä huomattavimpia ovat Ralakejärvi, Vääräjärvi, Vähä Ukonjärvi, Väärälammi, Osatunlammi ja Kotojärvi. Rautajoen alajuoksulle yhtyvät Kylmälänlammin ja Kaakkolammin laskuojat. Enojärven pohjoisrantaan laskee Särkioja, joka on Särkijärven lyhyt laskuoja. Särkijärven valuma-alueeseen kuuluvat esimerkiksi Salmijärvi ja Valkeajärvi. Pohjoisrannan Riuttalahteen laskee lisäksi Riuttanevan läpi virtaava Riuttaoja, joka on Ala-Lauttajärven laskuoja. Tähän valuma-alueeseen kuuluvat esimerkiksi Iso-Niska, Routtu, Riuttalammi, Ahvenlammi ja Lauttajärvi. Enojärveen laskee vielä joitakin yksittäisiä lampia, kuten esimerkiksi eterannoille tulevat Matinjärvi, Risteyslammi ja Kaukolahti, sekä koillisrannalle Hanhilammi.[6]

Kooninjoen valuma-alue (35.745)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooninjoki laskee Nihuanjärven pohjoispäähän Taipaleenjoen viereen. Pääuoman latvahaara alkaa Siikanevalla Rooppiojana ja kun se Rimmillä saapuu Iso-Haikaran kohdalle, siihen yhtyy pohjoisesta Rimminoja. Silloin pääuoman nimi muuttuu Haikaranojaksi, joka uoman leventyessä vaihtuu Haikarajoeksi. Suoalueen ja järviylängön vaihtuessa nyt hiekkakankaaksi, kutsutaan jokea Haikaran jälkeen Yrösjoeksi. Yrösjoki alittaa ratutatien ja kantatien 66, kunnes etelään käännyttyään joen alajuoksi on koko matkalta Kooninjoen niminen.[7]

Siikanevan eteläinen järviylängön järvet jakautuvat Kooninjoen, Taipaleenjoen ja Jouttijoen valuma-alueiden kesken. Kooninjoen valuma-alueen suuria järviä ovat yläjuoksulla Rukkasjärvi, joka laskee Rooppiojaan, Iso Petäjäjärvi, Saarijärvi, Iso Vuorijärvi ja Vähä Petäjäjärvi, jotka yhtyvät Rimminojana Rooppiojaan, sekä Valkeajärvi ja Iso-Haikara, jotka tulevat Rooppiojaan Rimmin kohdalla. Järviylängöllä valuma-alueeseen kuuluu vielä toistakymmentä pienempää järveä ja pääuoman alajuoksulla siihen yhtyy muutaman järven, kuten esimerkiksi Vähä-Haikaran ja Haukijärven, laskuojat.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Venehjoen valuma-alue (35.74) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b Karttapaikka: Oriselkä, Orivesi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2019.
  4. Karttapaikka: Nihianjärvi, Orivesi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2019.
  5. a b c Karttapaikka: Taipaleenjoki, Orivesi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.3.2019.
  6. Karttapaikka: Enojärvi, Orivesi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.5.2019.
  7. a b Karttapaikka: Kooninjoki, Orivesi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2019.