Helsingin ortodoksinen hiippakunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin ortodoksinen hiippakunta
Uspenskin katedraali
Uspenskin katedraali
Osa kirkkoa Suomen ortodoksinen kirkko
Seurakuntia 8
Jäseniä n. 32 000
Piispa metropoliitta Ambrosius
Tuomiokirkko Uspenskin katedraali
Virallinen sivusto
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ja seurakunnat.

Helsingin hiippakunta on yksi Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnista.

Helsingin hiippakunnan keskuspaikka on Helsinki ja hiippakunnan piispana toimii KP Helsingin metropoliitta. Hiippakunnan pääkirkko on Helsingin Katajanokalla sijaitseva Uspenskin katedraali.

Helsingin hiippakuntaan kuuluu kahdeksan seurakuntaa, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 32 000. Pappeja hiippakunnassa on 70, diakoneja 24 sekä kirkkoja ja tsasounia 40.[1]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ortodoksit olivat vuoteen 1892 saakka kuuluneet Venäjän ortodoksisen kirkon Pietarin hiippakuntaan. Tuona vuonna perustettiin Suomen hiippakunta, jonka piispanistuin oli Viipurissa ja virkanimike Viipurin ja Suomen piispa. Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun Suomen ortodoksinen kirkko oli perustettu vuonna 1923, kirkko jaettiin seuraavana vuonna kahteen hiippakuntaan, jotka olivat Viipurin hiippakunta ja Karjalan hiippakunta. Karjalan hiippakunnan piispasta tuli Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa virkapaikkanaan Sortavala, mutta vaikka Viipuriin jäi piispanistuin, se oli tyhjänä vuoteen 1935 saakka, jolloin sen piispaksi vihittiin Aleksanteri Karpin. Hiippakuntaan kuului koko eteläinen Suomi.[2]

Toisen maailmansodan ja alueluovutusten jälkeen hiippakunnan keskus siirtyi Helsinkiin ja nimikin muutettiin Helsingin hiippakunnaksi. Piispana jatkoi Aleksanteri kuolemaansa vuoteen 1969 saakka. Hänen jälkeensä Helsingin piispaksi valittiin silloinen kirkkokunnan apulaispiispa Johannes (Rinne). Helsingin hiippakunta korotettiin arvoltaan metropoliittakunnaksi vuonna 1972, ja piispan arvonimeksi tuli Korkeasti Pyhitetty Helsingin metropoliitta. Johanneksen tultua valituksi Karjalan ja koko Suomen arkkipiispan virkaan vuonna 1987 Helsingin metropoliitaksi valittiin apulaispiispa Tiihon (Veikko Tajakka).

Metropoliitta Tiihonin jäätyä eläkkeelle vuonna 1996 Helsingin metropoliitaksi valittiin Leo (Makkonen), joka on nykyinen arkkipiispa. Vuodesta 2002 Helsingin metropoliittana on toiminut piispa Ambrosius. Hän jää eläkkeelle vuoden 2017 jälkeen, jolloin arkkipiispan istuin siirretään Helsinkiin. Piispan virkanimikkeenä on vuoden 2018 alusta lähtien Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa.[3]

Hiippakunnan piispat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin ortodoksinen piispa
Nimi Vuodet virassa Virkanimike
Aleksanteri 1935–1945
1945–1969
Viipurin piispa
Helsingin piispa
Johannes 1972–1987 Helsingin metropoliitta
Tiihon 1988–1996 Helsingin metropoliitta
Leo 1996–2001 Helsingin metropoliitta
Ambrosius 2002–2017 Helsingin metropoliitta
Leo 2018– Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin hiippakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 3.4.2015.
  2. Tapani Kärkkäinen: Kirkon historia. Ortodoksin käsikirja. Jyväskylä: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1999. ISBN 951-8979-27-8.
  3. Minna Pölkki: Ortodoksikirkon arkkipiispa siirtyy Kuopiosta Helsinkiin – Sodan jälkeen ortodoksisuuden keskus oli Savo-Karjalassa, nyt puolet ortodokseista asuu Helsingin seudulla. Helsingin Sanomat, 27.11.2017, s. A 13. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.