Harvola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Harvola oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kylä sijaitsi Yskjärven etelärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään.[1] Harvolan naapurikyliä olivat idässä Vesikkala, etelässä Soittola ja Ilola ja lännessä Sormula.[1] Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä.[2]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvolan kylän alue käsitti pohjois-etelä suunnassa pitkämäisen alueen, joka oli noin seitsemän kilometriä pitkä, mutta leveimmillään vain kolme kilometriä leveän.[1] Kylän pohjoispää sijaitsi Yskjärven rannalla ja Yskjärven Piensaaren eteläpää kuului Harvolaan.[1] Kylän eteläpäässä sijaitsi laaja Äimisuo.[1] Kylän keskiosat olivat metsäseutua, jonka halki kulki Viipurista Kivennavalle johtava Kantatie 63.[1] Tämän tien varressa ei Harvolassa kuitenkaan ollut asutusta. Kantatiestä erkani kylätie Yskjärven rannalle[3] kylän pohjoisosaan, jonne asutus oli keskittynyt Yskjärveen rajoittuvan peltoaukean keskelle.[1] Kylän laidassa sijaitsi Uschanoffin saha- ja myllylaitos.[4] Vuonna 1936 Harvolan pinta-ala oli 9,54 neliökilometriä, josta oli peltoa 243 hehtaaria, niittyä 38 hehtaaria ja metsää 563 hehtaaria.[5]

Harvolan kylä muodosti Sormulan ja Vesikkalan kylien kanssa Yskjärven koulupiirin, jonka koulurakennus sijaitsi Harvolasta Sormulaan johtavan kylätien varrella Sormulan kylän puolella.[6] Koulupiiri oli perustettu vuonna 1906 ja koulutalo oli valmistunut seuraavana vuonna.[6] Koulu paloi talvisodassa.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvolan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[7] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  2. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 13.1.2010)
  3. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  4. Repo 1952, s. 483
  5. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  6. a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 233. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  7. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400