Tämä on lupaava artikkeli.

Sudenoja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sudenoja (ven. (Suomessa) Развоз, Razvoz[1], v:sta 1948 (Venäjällä) Среднегорье, Srednegorje)[2] on entinen Suomen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Suomelle kuuluessaan Sudenoja kuului Kyyrölän kuntaan vuoteen 1934 asti ja tämän jälkeen Muolaan kuntaan. Nykyisin kylässä ei ole asutusta.[3]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sudenoja sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa.[4] Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä.[5] Sudenojan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kangaspelto ja Ylä-Kuusaa, idässä Paakeli, etelässä Kyyrölä ja lännessä Tervola.[5] Sudenojan halki kulki Viipurista Kivennavalle johtanut kantatie 63, josta kylän keskustassa erkani maantie Valkjärven suuntaan.[6] Kyläkeskustan itäpuolella virtasi Yskjoki.[5] Vuonna 1936 Sudenojan pinta-ala oli 3,29 neliökilometriä, josta oli peltoa 108 hehtaaria, niittyä kolme hehtaaria ja metsää 218 hehtaaria.[7]

Sudenojan väestö koostui lähes kokonaan venäläisistä, joiden esi-isät oli siirretty alueelle 1700-luvulla.[8] Kylässä oli vain yksi suomalaistalo, sekin kyläkeskustan ulkopuolella Kyyrölään päin mentäessä.[9] Kylä oli rakennettu perinteisen venäläisen maalaiskylän tavoin: talot sijaitsivat vierivieressä maantien molemmin puolin, päädyt tielle päin.[9] Kylän maataloutta olivat elvyttäneet Yskjoen rehevään laaksoon raivatut uudispellot.[9] Kangaspellon venäläiset asukkaat olivat ortodokseja ja kuuluivat Kyyrölän seurakuntaan. Kylässä oli kauppa.[9]

Sudenojalla ei ollut omaa koulua, vaan suurin osa kylästä kuului Kangaspellon koulupiiriin ja pienempi osa Kyyrölän koulupiiriin.[10]

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sudenojan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[11] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennuksen lisäksi päätettiin Kyyrölän jakokunnan kylissä, joihin Sudenoja kuului, aloittaa tilusjärjestely, jonka avulla useisiin osiin ja palstoihin jakautuneet tilat saataisiin toimivimmiksi kokonaisuuksiksi. Tilusjärjestelyn yhteydessä Kangaspellon, Sudenojan ja Parkkilan kylät lakkautettiin ja liitettiin Kyyrölän kylään.[12] Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, Etelä-Pirkanmaalle ja Hämeenlinnan seudulle, jossa Kyyrölän alueen kylien asukkaat asutettiin Hämeenlinnan kaupunkiin, Hämeenlinnan maalaiskuntaan ja Vanajan kuntaan.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luukka, Eemil & Sarkanen, Jaakko & Repo, Kaino (toim.): Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 2002. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ivan Rodionoff - Kyyrölästä Herusiin 4.3.2008. Klaukkalan Alueportaali. Viitattu 1.2.2012.
  2. Mikkonen, Pirjo; Kahla, Martti; Kempinen, Ida ja Charnaya, Anna (toim.): Venäjän federaation paikannimiä – Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 138, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  4. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 30.1.2010.
  5. a b c Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 70-71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  6. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 22.1.2010)
  7. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195.
  8. Durchman, Osmo: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos, 1932, 3. vsk, nro 3, s. 85-120. Suomen Sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b c d Repo 1952, s. 468.
  10. Mäkirinne, Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa (1952). Teoksessa Luukka, Eemil & Sarkanen, Jaakko & Repo, Kaino (toim.): Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944, s. 239-240. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 2002. ISBN 952-91-4893-3.
  11. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  12. Luukka, Sulo & Rämö, Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944. Teoksessa Luukka, Eemil & Sarkanen, Jaakko & Repo, Kaino (toim.): Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944, s. 429. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 2002. ISBN 952-91-4893-3.
  13. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 442. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.