Peikola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa[1] Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään.[2] Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola,[3] idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila.[2] Nykyisin kylällä ei ole venäläistä asutusnimeä.[4][5][6]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peikolan ja Passilan kyläkeskus sijaitsivat vieretysten Kirkkojärven itärannalla Koiralasta Punnukseen johtavan kylätien eteläpuolella.[7][8] Tältä kylätieltä erkani Peikolan kohdalla kylätie, joka sitten haarautui kumpaankin kyläkeskukseen.[8] Kylien yhteispinta-ala oli 10,55 neliökilometriä.[9] Passilan ja Telkkälän välinen raja kulki Punnusjoessa ja Punnuksen vastaisen rajan muodostivat puolestaan Punnusjokeen laskevat Suomenoja, Myllyoja ja Rämäsuonoja.[8] Peikolan ja Passilan alueella virtasi lisäksi Suomenojaan laskeva Savioja.[8] Kylissä oli yhteensä noin 50 maatilaa.[10] Kylien pellot olivat keskittyneet kylien eteläosiin Kirkkojärven rannalle sekä Punnusjoen ja Suomenojan varsille.[2] Kylien peltopinta-ala lisääntyi huomattavasti Kirkkojärven laskun myötä.[11] Maanviljelyksen ohella monet kyläläiset harjoittivat kalastusta kalarikkaalla Kirkkojärvellä.[11]

Peikolan ja Passilan kylien pinta-alatiedot vuonna 1936[9]
Peltoa (ha) Niittyä (ha) Metsää (ha) Kokonaispinta-ala
Peikola 249,77 9,82 519,87 784,77
Passila 103,67 1,36 160,34 265,67
Yhteensä 353,44 11,18 680,21 1 055,44

Peikola ja Passila muodostivat naapurikylän Kannilan kanssa Peikolan koulupiiriin.[12] Koulu paloi talvisodassa.[12] Peikolassa oli kauppa sekä Sihvon moottorimylly ja sirkkelisaha.[11] Sähköä kyliin saatiin naapurikunnan Valkjärven puolelta.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peikolan ja Passilan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[13] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylien asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneisiin kotikyliinsä. Jälleenrakennuksen lisäksi päätettiin Peikolan jakokunnassa, jonka Peikola ja Passila muodostivat, aloittaa tilusjärjestely, jonka avulla useisiin osiin ja palstoihin jakautuneet tilat saataisiin toimivimmiksi kokonaisuuksiksi. Tilusjärjestelyn yhteydessä Passilan kylä lakkautettiin ja liitettiin Peikolan kylään.[10] Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle. Peikolan asukkaat asutettiin Humppilaan.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.): Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 24.1.2010.
  2. a b c Jaatinen, Martti (toim.): Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  3. Repo 1952, s. 497-498
  4. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 19.1.2010)
  5. Karjalan kannas, historian ja kulttuurin muistomerkkejä 1:200 000. Laktio Star corp., 1991. Kartan verkkoversio (viitattu 23.1.2010)
  6. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  7. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  8. a b c d Karjalan kartat (hakusanat Peikola tai Passila) Maanmittauslaitos.fi. 13.6.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.1.2010.
  9. a b Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  10. a b Luukka, Sulo & Rämö, Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 441. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  11. a b c d Repo 1952, s. 487-488
  12. a b Mäkirinne, Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 235. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  13. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  14. Luukka, Sulo & Rämö, Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyytiäinen Ahti et al.: Kirko naapuris ja kalajärve rannal, muistoja Peikolan koulupiiristä. Humppila: Peikolan koulupiirin kirjatoimikunta, 2000. ISBN 952-91-1855-4.