Puhos (Kitee)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Puhos on Kiteellä sijaitseva taajama. Puhoksessa sijaitsevat kunnan suurimmat teollisuuslaitokset[1] sekä muun muassa Matkailukeskus Pajarinhovi. Puhoksen Koivikoille valtatie 6:n varteen sijoittuu Pohjois-Karjalan ammattiopiston maaseutuelinkeinojen opetusyksikkö sekä Puhoksen puutarha. Karjalan rata kulkee myös Puhoksen läpi (väliasema) – Kiteen rautatieasema on naapurikylä Tolosenmäessä.

Puhoksen kautta kulkevat kunnan tärkeimmät vesi-, tie- ja raideyhteydet. Valtatie 6 (Loviisa-Kajaani) kulkee taajaman läpi. Kantatie 71 (Kitee-Kerimäki) päättyy Puhokseen, jossa se yhtyy Valtatie 6:een. Puhoksesta kulkee Kiteen keskustan kautta Tohmajärvelle seututie 486.

Lähipalveluihin kuuluu muun muassa esi- ja alakoulu[2], lähikirjasto[3], lähikauppa K-Market ja kotileipomo. Matkailukeskus Pajarinhovin palvelut ovat joidenkin Puhoksen eteläisen osan asukkaiden ja erityisesti loma-asukkaiden lähipalveluita. Tapahtumista tunnetuin on Perinnepäivät[4], joka kokoaa kesäisin Puhoksen kartanon ja myllyn miljööseen viitisen tuhatta kävijää.

Puhoksen historiaan kytkeytyy olennaisesti Nils Ludvig Arppe, joka harjoitti siellä metsäteollisuutta. Arppen rakennuttama Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen tehtiin Puhoksessa. Puhoksen sahan / Puhoskartanon alue kuuluu Museoviraston listaamien valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.[5] Valtatie 6:n ja Kantatie 71:n yhtymäkohdan tuntumassa sijaitsee puolestaan Arppen 1847 alulle laittama Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä.[6] Lehtikuusista oli tarkoitus tehdä laivoja, mikä jäi tekemättä Arppen kuoltua.

Tuoreempiin puhokselaisiin kuuluvat Nightwishistä tunnetuksi tulleet Tarja Turunen ja Tuomas Holopainen. Turunen syntyi ja kasvoi Puhoksessa.[7] Holopaisella on mökki Puhoksessa[8] ja hän on syntynyt naapurikylä Niinikummussa, jossa hänen äitinsä Kirsti Nortia-Holopainen ja isänsä Pentti Holopainen ovat asuneet aivan viime vuosiin asti.[9]

Puhoksen seurojentalo Kantatie 71:ltä päin nähtynä.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhoksen seurojentalo ja urheilukenttä.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhoksen satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaita palvelee Puhoksen satama. Sitä sekä Joensuun satamaa operoi sama yhtiö, Joensuun Laivaus Oy. Puhoksessa laivataan pääosin metsä- ja puuteollisuuden tuotteita.[10] Puhos Satama Oy:n kapasiteetti on 2 700m2 (terminaali 1) + 3 000m2 (terminaali 2).[10]

Puhoksen kanavahanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuulainen kauppaneuvos Antti Juhana Mustonen omisti 1800-luvun lopulla Puhoksen ja Utran sahat. Hän suunnitteli rakentavansa kanavan Puhokseen sekä yksityisen rautatien Pyhäjärven ja Laatokan välille. Hän teki suunnitelmistaan ehdotuksen vuonna 1875. Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus puolsi anomusta seuraavana vuonna. Suunnitelman mukaan Puhoksen koski olisi ohitettu noin 600 metriä pitkällä ja 1,78 metrin syvyisellä kanavalla. Sulku oli tarkoitus tehdä puusta ja kanavan varrelle oli tarkoitus rakentaa telakka. Suunnitelma hyväksyttiin vuoden 1876 lopulla ja työt käynnistyivät pian tämän jälkeen. Kaivu aloitettiin Pyhäjärven puolelta. Kanavaa kaivettiin noin 400 metriä ja jopa sulun paikkakin kaivettiin lähes täyteen leveyteen ja syvyyteen. Mustonen kuitenkin kuoli ja työt keskeytettiin. Seuraavina vuosikymmeninä tehtiin ainakin kolme anomusta töiden jatkamiseksi, mutta niitä ei hyväksytty. Paikallisesti kaivanto tunnetaan nimellä Mustosen kanava.[11]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 6:n varressa sijaitsevassa Matkailukeskus Pajarinhovissa on muun muassa Suomen suurin yksityinen eläinpuisto. Huhtikuussa 2010 valmistui Pajarinhovin historian suurin investointi, vesipuisto.[12][13][14] Pajarinhoviin kuuluu myös Finlandia Hotels -ketjun hotelli, huviloita, hirsimökkejä, ravintola ja kahvila, tehtaanmyymälöitä, ohjelmapalveluja ja 400 neliömetrin tanssipaviljonki.[12]

»Allasosastoa voi verrata esimerkiksi Imatran kylpylään.»
(Pajarinhovin Vesipuisto Oy:n toimitusjohtaja Mari Pykäläinen.[12])

Puhoksessa on paljon rantaviivaa ja siten myös loma-asutusta. Orivesi ulottuu kylän keskustaan ja eteläistä osaa (Tasapää) reunustaa Pyhäjärvi. Nämä yhdistyvät toisiinsa Puhoksen kosken kautta, jossa on myös Pohjois-Karjalan Sähkön vesivoimalaitos.[15] Puhoksen voimalaitoksen valmistumisvuosi on 1961. Sen putouskorkeus on 3,7 metriä ja suunnitteluvirtaama 20 m3/s. Kokonaisteholla 0,8 MW tuotetaan vuodessa energiaa 1 500 MWh.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taskutietoa Kiteen kaupungista 22.4.2010. Kiteen kaupunki. Viitattu 2.5.2010.
  2. Puhoksen koulu: Opettajat Kiteen kaupunki. Viitattu 4.4.2011.
  3. Kiteen kirjasto Kiteen kaupunki. Viitattu 4.4.2011.
  4. Puhoksen Perinnepäivät puhoksenperinnepäivät.fi. Viitattu 30.8.2013.
  5. Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 2.5.2010.
  6. Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Viitattu 27.7.2007.
  7. Baković, Nicola: Tarja's biography on the official site tarjaturunen.com. Viitattu 2.5.2010. (englanniksi)
  8. Täällä on Nightwishin salainen piilopaikka MTV3. 5.3.2010. Viitattu 2.5.2010.
  9. Kirsti Nortia-Holopainen / Haastattelu (video) YouTube. Viitattu 2.5.2010.
  10. a b Satamat Joensuun Laivaus Oy. Viitattu 3.5.2010.
  11. Arnholm, Bosse: Puhoksen kanavahanke kanaler.arnholm.nu. Viitattu 2.5.2010.
  12. a b c Könönen, Juha: Kiteen vesipuistosta tulee aiempia suunnitelmia suurempi Länsi-Savo. 27.5.2009. Viitattu 2.5.2010.
  13. Sahiluoma, Veijo: Pajarinhovin viihdekylpylä saamassa miljoona-avustuksen investointeihin Kauppalehti. 12.2.2007. Viitattu 2.5.2010.
  14. Ahjopalo, Janne: Miljoonaluokan vesipuistoa rakennetaan YLE Pohjois-Karjala. 3.8.2009. Viitattu 2.5.2010.
  15. a b Puhoksen voimalaitos Pohjois-Karjalan Sähkö. Viitattu 3.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]