Polvijärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polvijärvi
Polvijärvi.vaakuna.svg Polvijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.polvijarvi.fi
Sijainti 62°51′15″N, 029°22′10″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Hallinnollinen keskus Polvijärven kirkonkylä
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 958,32 km²
117:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 804,15 km²
– sisävesi 154,17 km²
Väkiluku 4 406
192:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 5,48 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 28,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,25 %
222:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Jari Tuononen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.

12
7
1
1
Ortodoksinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko
Lomakeskus Huhmari

Polvijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 406 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 958,32 km2, josta 154,17 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,48 asukasta/km2. Kunta on perustettu vuonna 1876, ja sen kuntakeskus sijaitsee noin 40 kilometriä Joensuusta luoteeseen Höytiäisen länsipuolella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylästä on matkaa Joensuuhun 42 km, Joensuun lentoasemalle 34 km. Kunnan naapurikuntia ovat Juuka, Kaavi, Kontiolahti, Liperi ja Outokumpu.[7]

Polvijärven Natura-kohteita ovat Viklinrimpi, Sisuslahti Höytiäisen Teerisaaressa, Saariniemi-Tervalahti ja Hanhisuo.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi on maaseutumainen kunta, joka muodostuu kuntakeskuksen (Kirkonkylä) lisäksi kylistä, joista suurimat ovat Sotkuma ja Kinahmo.[7] Muita kyliä ovat ovat Horsmanaho, Hukkala, Kinahmo, Kuorevaara, Martonvaara, Ruvaslahti, Sola ja Sotkuma. Huhmarin lomakeskus voidaan katsoa myös yhdeksi kyläksi.

Kunnan maarekisterikylät ovat Kinahmo, Martonvaara, Saarivaara ja Sotkuma.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Polvijärvellä oli 4 514 asukasta, joista 1 371 asui taajamissa, 3 069 haja-asutusalueilla ja 74 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Polvijärven taajama-aste on 30,9 %.[10] Polvijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[11]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven kunnanjohtaja on Jari Tuononen. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laminaattitasoja ja liukuovia tuottava Ecolam, Koneurakointi Tanskanen ja vuonna 2012 avattu kuparikaivos, Boliden Kylylahti.[12]

Polvijärvellä toimivat Mondo Minerals Oy:n talkkikaivokset Horsmanahossa ja Pehmytkivessä sekä Kylylahden kaivos kirkonkylän lähellä.[13]

Polvijärvellä louhitaan leopardikiveä eli serpentiinitäpläistä vuolukiveä Sara-Ahon louhokselta.[14] Vuoleri Oy valmisti tästä kivestä vuolukiviuuneja, kunnes yritys hakeutui konkurssiin vuoden 2013 alussa. Sen seuraaja Lappi-Uuni kaatui 2015.[15]

Lipasvaarassa on laaja talkkiesiintymä, ja myös siellä on ollut kaivostoimintaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Polvijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 167
1985
  
6 006
1990
  
6 001
1995
  
5 730
2000
  
5 411
2005
  
5 008
2010
  
4 804
2015
  
4 556
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimii ala-asteet Kirkonkylällä ja Sotkumassa. Kirkonkylällä on yläaste ja lukio.

Hukkalan ja Horsmanahon koulut lakkautettiin vuonna 2011.[17] Vuonna 2015 Kinahmon, Kuorevaaran ja Ruvaslahden koulut lakkautettiin.lähde?

Kuntaliitoshankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalla ei ole suunnitelmia liittyä naapurikuntiin. Syksyllä 2007 kunnanvaltuusto päätti osallistua Joensuun seudun kuntaliitosselvitykseen, mutta seuraavassa kokouksessa äänesti itsenäisyyden puolesta.


Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhmarisvaaran huipulla on vanha kahden tykin asema.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimivia urheiluseuroja ovat Polvijärven Urheilijat, Polvijärven Vauhti, Polvijärven Palloseura -78 ja KLC Polvijärvi. Polvijärven Urheilijoiden lajeina ovat yleisurheilu, hiihto ja jääkiekko. Polvijärven Urheilijoiden miesten jääkiekkojoukkue pelaa II-divisioonassa. Polvijärven Vauhti on keskittynyt yleisurheilun ja hiihdon lisäksi sulkapalloon. KLC on salibandyseura, jonka miesten edustusjoukkue pelasi kaudella 2012-2013 II-divisioonassa, mutta jäi sarjassa viimeiseksi, ja näin ollen tippui seuraavalle kaudelle sarjaporrasta alemmaksi. PoPS-78:n miesten jalkapallojoukkue pelaa V-divisioonassa ja futsal-joukkue II-divisioonassa.

Kirkonkylällä on vuonna 1997 valmistunut jäähalli, valaistu latu, urheilukenttä, pururata ja vapaa-aikatalo.

Tunnettu urheilutapahtuma on Huhmari-hiihto helmi–maaliskuun vaihteen tienoilla.

Tunnettuja polvijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasukkaita

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Polvijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Perustietoa Polvijärvestä Polvijärvi. Viitattu 13.1.2018.
  8. Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  9. Polvijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 18.3.2016.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  13. http://yle.fi/uutiset/kylylahden_kaivoksessa_pian_maan_alle/2191685
  14. Serpentiini-vuolukivilouhos Polvijärven Sara-aholla. Hakku. 2002. Viitattu 13.1.2018.
  15. Vuolerin seuraaja Lappi Uuni haettiin konkurssiin Karjalainen. 2015. Viitattu 13.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  17. http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/12/hukkalan_ja_horsmanahon_koulut_lakkautetaan_2237997.html
  18. Mustakallio, Hannu: Professori Eeva Martikainen 1949–2010 Teologia.fi. 4.5.2010. Viitattu 20.3.2014.
  19. Martikainen Unto Olavi Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli. Joensuun seutukirjasto. Viitattu 20.3.2014.
  20. Polvijärvi-päivistä lauantailta 19.7.2008 Polvijärvi.fi. Viitattu 20.3.2014.
  21. Polvijärven pastori: Esittely Polvijärvenpastori.fi. Viitattu 20.3.2014.
  22. Innostus pitää hengissä. Karjalainen, 18.1.2014, s. 14.
  23. Karjalainen 1.10.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]