Polvijärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polvijärvi
Polvijärvi.vaakuna.svg Polvijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°51′15″N, 029°22′10″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Hallinnollinen keskus Polvijärven kirkonkylä
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 958,32 km²
117:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 804,15 km²
– sisävesi 154,17 km²
Väkiluku 4 406
192:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 5,48 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 28,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,25 %
222:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Jari Tuononen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.

12
7
1
1
www.polvijarvi.fi
Ortodoksinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko
Lomakeskus Huhmari

Polvijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 406 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 958,32 km2, josta 154,17 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,48 asukasta/km2. Kunta on perustettu vuonna 1876, ja sen kuntakeskus sijaitsee noin 40 kilometriä Joensuusta luoteeseen Höytiäisen länsipuolella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylästä on matkaa Joensuuhun 42 km, Joensuun lentoasemalle 34 km. Kunnan naapurikuntia ovat Juuka, Kaavi, Kontiolahti, Liperi ja Outokumpu.[7]

Polvijärven Natura-kohteita ovat Viklinrimpi, Sisuslahti Höytiäisen Teerisaaressa, Saariniemi-Tervalahti ja Hanhisuo.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi on maaseutumainen kunta, joka muodostuu kuntakeskuksen (Kirkonkylä) lisäksi kylistä, joista suurimat ovat Sotkuma ja Kinahmo.[7] Muita kyliä ovat ovat Horsmanaho, Hukkala, Kinahmo, Kuorevaara, Martonvaara, Ruvaslahti, Sola ja Sotkuma. Huhmarin lomakeskus voidaan katsoa myös yhdeksi kyläksi.

Kunnan maarekisterikylät ovat Kinahmo, Martonvaara, Saarivaara ja Sotkuma.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Polvijärvellä oli 4 514 asukasta, joista 1 371 asui taajamissa, 3 069 haja-asutusalueilla ja 74 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Polvijärven taajama-aste on 30,9 %.[10] Polvijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[11]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi kuului aikoinaan Liperin seurakuntaan. Hankalien kulkuyhteyksien takia se halusi oman kirkon ja papin, ja saikin hautausmaan ja suunnitelmat rukoushuoneeksi vuonna 1805. Rukoushuone valmistui v. 1847 ja pappi kävi siellä Liperistä kuusi kertaa vuodessa.[12]

Vuonna 1859 Höytiäinen purkautui hallitsemattomasti järvenlaskun yhteydessä. Veden alta paljastui tuhansia hehtaareja hyvää viljelysmaata. Näille maille Höytiäisen ja Viinijärven väliin perustettiin vaajaa parikymmentä vuotta myöhemmin Polvijärven kunta.[13]

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1875 Kuorevaarassa.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven kunnanjohtaja on Jari Tuononen. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laminaattitasoja ja liukuovia tuottava Ecolam, Koneurakointi Tanskanen ja vuonna 2012 avattu kuparikaivos, Boliden Kylylahti.[15]

Polvijärvellä toimivat Mondo Minerals Oy:n talkkikaivokset Horsmanahossa ja Pehmytkivessä sekä Kylylahden kaivos kirkonkylän lähellä.[16]

Polvijärvellä louhitaan leopardikiveä eli serpentiinitäpläistä vuolukiveä Sara-Ahon louhokselta.[17] Vuoleri Oy valmisti tästä kivestä vuolukiviuuneja, kunnes yritys hakeutui konkurssiin vuoden 2013 alussa. Sen seuraaja Lappi-Uuni kaatui 2015.[18]

Lipasvaarassa on laaja talkkiesiintymä, ja myös siellä on ollut kaivostoimintaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Polvijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 167
1985
  
6 006
1990
  
6 001
1995
  
5 730
2000
  
5 411
2005
  
5 008
2010
  
4 804
2015
  
4 556
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Polvijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Polvijärven alueella toimii Taipaleen ortodoksinen seurakunta.[21]

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimii ala-asteet Kirkonkylällä ja Sotkumassa. Kirkonkylällä on yläaste ja lukio.

Hukkalan ja Horsmanahon koulut lakkautettiin vuonna 2011.[22] Vuonna 2015 Kinahmon, Kuorevaaran ja Ruvaslahden koulut lakkautettiin.lähde?

Kuntaliitoshankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalla ei ole suunnitelmia liittyä naapurikuntiin. Syksyllä 2007 kunnanvaltuusto päätti osallistua Joensuun seudun kuntaliitosselvitykseen, mutta seuraavassa kokouksessa äänesti itsenäisyyden puolesta.


Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhmarisvaaran huipulla on vanha kahden tykin asema.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimivia urheiluseuroja ovat Polvijärven Urheilijat, Polvijärven Vauhti, Polvijärven Palloseura -78 ja KLC Polvijärvi. Polvijärven Urheilijoiden lajeina ovat yleisurheilu, hiihto ja jääkiekko. Polvijärven Urheilijoiden miesten jääkiekkojoukkue pelaa II-divisioonassa. Polvijärven Vauhti on keskittynyt yleisurheilun ja hiihdon lisäksi sulkapalloon. KLC on salibandyseura, jonka miesten edustusjoukkue pelasi kaudella 2012-2013 II-divisioonassa, mutta jäi sarjassa viimeiseksi, ja näin ollen tippui seuraavalle kaudelle sarjaporrasta alemmaksi. PoPS-78:n miesten jalkapallojoukkue pelaa V-divisioonassa ja futsal-joukkue II-divisioonassa.

Kirkonkylällä on vuonna 1997 valmistunut jäähalli, valaistu latu, urheilukenttä, pururata ja vapaa-aikatalo.

Tunnettu urheilutapahtuma on Huhmari-hiihto helmi–maaliskuun vaihteen tienoilla.

Tunnettuja polvijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasukkaita

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Polvijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Perustietoa Polvijärvestä Polvijärvi. Viitattu 13.1.2018.
  8. Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  9. Polvijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 18.3.2016.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. Toivo Immonen: Polvijärven seurakunnan ja pitäjän synty Polvijärven seurakunta. Viitattu 12.10.2018.
  13. Kaikki alkoi, kun vesi karkasi... Polvijärven kunta. Viitattu 12.10.2018.
  14. Kansakoulu Polvijärven seurakunta. Viitattu 12.10.2018.
  15. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16. http://yle.fi/uutiset/kylylahden_kaivoksessa_pian_maan_alle/2191685
  17. Serpentiini-vuolukivilouhos Polvijärven Sara-aholla. Hakku. 2002. Viitattu 13.1.2018.
  18. Vuolerin seuraaja Lappi Uuni haettiin konkurssiin Karjalainen. 2015. Viitattu 13.1.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/taipaleen-ortodoksinen-seurakunta
  22. http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/12/hukkalan_ja_horsmanahon_koulut_lakkautetaan_2237997.html
  23. Mustakallio, Hannu: Professori Eeva Martikainen 1949–2010 Teologia.fi. 4.5.2010. Viitattu 20.3.2014.
  24. Martikainen Unto Olavi Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli. Joensuun seutukirjasto. Viitattu 20.3.2014.
  25. Polvijärvi-päivistä lauantailta 19.7.2008 Polvijärvi.fi. Viitattu 20.3.2014.
  26. Polvijärven pastori: Esittely Polvijärvenpastori.fi. Viitattu 20.3.2014.
  27. Innostus pitää hengissä. Karjalainen, 18.1.2014, s. 14.
  28. Karjalainen 1.10.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]