Siirry sisältöön

Polvijärvi

Wikipediasta
Polvijärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°51′15″N, 029°22′10″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 607
Hallinnollinen keskus Polvijärven kirkonkylä
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 958,33 km²
118:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 804,62 km²
– sisävesi 153,71 km²
Väkiluku 3 957
192:nneksi suurin 30.6.2025 [2]
– väestötiheys 4,92 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 13,2 %
– 15–64-v. 50,1 %
– yli 64-v. 36,7 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 98,5 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 9 %
146:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Heikki Hallikainen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2025–2029[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
9
6
2
www.polvijarvi.fi
Polvijärven luterilainen kirkko
Ortodoksinen Pyhän Johannes Kastajan kirkko

Polvijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 957 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 958,33 km2, josta 153,71 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,92 asukasta/km2. Kunta on perustettu vuonna 1876, ja sen kuntakeskus sijaitsee noin 40 kilometriä Joensuusta luoteeseen Höytiäisen länsipuolella.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylästä on matkaa Joensuuhun 42 km, Joensuun lentoasemalle 34 km. Kunnan naapurikuntia ovat Juuka, Kaavi, Kontiolahti, Liperi ja Outokumpu.[7]

Polvijärven Natura-kohteita ovat Viklinrimpi, Sisuslahti Höytiäisen Teerisaaressa, Saariniemi-Tervalahti ja Hanhisuo.[8]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi on maaseutumainen kunta, joka muodostuu kuntakeskuksen (Kirkonkylä) lisäksi kylistä, joista suurimmat ovat Sotkuma ja Kinahmo.[7] Muita kyliä ovat Horsmanaho, Hukkala, Kuorevaara, Martonvaara, Ruvaslahti ja Sola. Huhmarin lomakeskus voidaan katsoa myös yhdeksi kyläksi.

Kunnan maarekisterikylät ovat Kinahmo, Martonvaara, Saarivaara ja Sotkuma.[9]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Polvijärvellä oli 4 414 asukasta, joista 1 336 asui taajamassa, 3 003 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Polvijärven taajama-aste on 30,8 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Polvijärven kirkonkylä.[11]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvi kuului aikoinaan Liperin seurakuntaan. Hankalien kulkuyhteyksien takia se halusi oman kirkon ja papin, ja saikin hautausmaan ja suunnitelmat rukoushuoneeksi vuonna 1805. Rukoushuone valmistui vuonna 1847 ja pappi kävi siellä Liperistä kuusi kertaa vuodessa.[12]

Polvijärven kunnan synty liittyy kiinteästi Höytiäisen järvenlaskuun. Vuonna 1859 Höytiäinen purkautui hallitsemattomasti järvenlaskun yhteydessä. Veden alta paljastui tuhansia hehtaareja hyvää viljelysmaata. Näille maille Höytiäisen ja Viinijärven väliin perustettiin vajaa parikymmentä vuotta myöhemmin Polvijärven kunta.[13]

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1875 Kuorevaarassa.[14]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven kunnanjohtaja on Heikki Hallikainen. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Polvijärven osuuspankki, Metsä Kallinen Oy ja ACA systems Oy.[15]

Polvijärvellä toimivat IMI Fabin talkkikaivokset Horsmanahossa ja Pehmytkivessä.[16][17] Kirkonkylän lähellä sijainnut Kylynlahden kaivos lakkautettiin vuonna 2020 ja kaivosalue on maisemoitu.[18]

Polvijärvellä louhitaan leopardikiveä eli serpentiinitäpläistä vuolukiveä Sara-Ahon louhokselta.[19] Vuoleri Oy valmisti tästä kivestä vuolukiviuuneja, kunnes yritys hakeutui konkurssiin vuoden 2013 alussa. Sen seuraaja Lappi-Uuni kaatui 2015.[20]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Polvijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 167
1985
  
 6 006
1990
  
 6 001
1995
  
 5 730
2000
  
 5 411
2005
  
 5 008
2010
  
 4 804
2015
  
 4 556
2020
  
 4 248
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Outokummun ja Polvijärven seurakunta, ja siellä sijaitsee Polvijärven kirkko.[22]

Polvijärven alueella toimii myös Suomen ortodoksisen kirkon Taipaleen ortodoksinen seurakunta, jolla on Polvijärven kirkonkylässä Polvijärven ortodoksinen kirkko ja Sotkuman kylässä Pyhän profeetta Elian tsasouna.[23]

Julkisia palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä on kaksi peruskoulun alakoulua Kirkonkylän koulu ja Sotkuman koulu. Kirkonkylällä opetusta antavat myös Polvijärven yläkoulu ja Polvijärven lukio.[24][25]

Hukkalan ja Horsmanahon koulut lakkautettiin vuonna 2011,[26] Kinahmon, Kuorevaaran ja Ruvaslahden koulut vuonna 2015.[27][28]

Polvijärven sosiaali- ja terveysasemalla saa perusterveydenhoitoa arkisin. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin on Siun soten yhteispäivystys Joensuussa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa.[29][30][31]

Kuntaliitoshankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnalla ei ole suunnitelmia liittyä naapurikuntiin. Syksyllä 2007 kunnanvaltuusto päätti osallistua Joensuun seudun kuntaliitosselvitykseen, mutta seuraavassa kokouksessa äänesti itsenäisyyden puolesta.lähde?

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhmarisvaaran huipulla on vanha kahden tykin asema.lähde?

Katso myös: Luettelo Polvijärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla mykyrokka, paistettu kala ja karpalokiisseli.[32]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polvijärvellä toimivia urheiluseuroja ovat Polvijärven Urheilijat (PoU), Polvijärven Vauhti (PolVa) ja Polvijärven Palloseura -78 (PoPS-78). Polvijärven Urheilijoiden lajeina ovat yleisurheilu, hiihto ja jääkiekko. Polvijärven Vauhti on keskittynyt yleisurheilun ja hiihdon lisäksi sulkapalloon. Polvijärven Palloseura -78:n lajivalikoimaan kuuluvat futsal, jalkapallo ja salibandy.[33]

Polvijärven kirkonkylällä on vuonna 1997 valmistunut jäähalli, valaistu latu, vuonna 2024 valmistunut urheilukenttä ja vapaa-aikatalo Vapari.[34][35]

Tunnettuja entisiä ja nykyisiä polvijärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasukkaita

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 24.7.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2025, Polvijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 2.9.2025.
  7. ↑ a b Perustietoa Polvijärvestä Polvijärvi. Viitattu 13.1.2018.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  9. ↑ Polvijärvi Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 18.3.2016.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Toivo Immonen: Polvijärven seurakunnan ja pitäjän synty Polvijärven seurakunta. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 12.10.2018.
  13. ↑ Kaikki alkoi, kun vesi karkasi... Polvijärven kunta. Viitattu 12.10.2018.
  14. ↑ Kansakoulu Polvijärven seurakunta. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 12.10.2018.
  15. ↑ Pankeilta tuli taas muhkeat verotuotot valtion kassaan – katso kuntasi parhaat yritysveronmaksajat Ylen koneesta Yle Uutiset. 7.11.2024. Viitattu 20.10.2025.
  16. ↑ Kylylahden kaivoksessa pian maan alle, Yle.fi uutiset 3.12.2010
  17. ↑ Sotkamon, Outokummun ja Polvijärven talkkikaivoksilla on uusi omistaja – aikoo palauttaa Mondo Minerals -tuotemerkin käyttöön Yle Uutiset. 10.6.2025. Viitattu 20.10.2025.
  18. ↑ Kylylahden kaivosalue on maisemoitu, Luikonlahden rikastamoa pidetään valmiustilassa Yle Uutiset. 26.10.2022. Viitattu 20.10.2025.
  19. ↑ Serpentiini-vuolukivilouhos Polvijärven Sara-aholla Hakku. 2002. Viitattu 13.1.2018.
  20. ↑ Vuolerin seuraaja Lappi Uuni haettiin konkurssiin Karjalainen. 2015. Arkistoitu 14.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  22. ↑ Outokummun ja Polvijärven seurakunta Outokummun ja Polvijärven seurakunta. Viitattu 10.4.2025.
  23. ↑ Pyhäköt Taipaleen ortodoksinen seurakunta, ort.fi/taipale. Viitattu 30.7.2020.
  24. ↑ Perusopetus polvijarven kunta, polvijarvi.fi. Viitattu 15.7.2020.
  25. ↑ Lukio ja toinen aste Polvijärven kunta, polvijarvi.fi. Viitattu 15.7.2020.
  26. ↑ Hukkalan ja Horsmanahon koulut lakkautetaan, Yle.fi uutiset 22.12.2010
  27. ↑ Kinahmon ja Kuorevaaran koulut lakkautetaan 22.12.2014. yle.fi. Viitattu 18.7.2020.
  28. ↑ Ruvaslahden koulu lakkautetaan syksyllä 23.4.2015. Karjalainen, karjalainen.fi. Viitattu 18.7.2020.
  29. ↑ Sosiaali- ja terveyspalvelut - Polvijärven terveysasema Polvijärven kunta, polvijarvi.fi. Viitattu 12.11.2020.
  30. ↑ Arkistoitu kopio Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote), siunsote.fi. Arkistoitu 1.12.2020. Viitattu 12.11.2020.
  31. ↑ Päivystys Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote), siunsote.fi. Viitattu 12.11.2020.
  32. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  33. ↑ Yhdistykset polvijarvi.fi. Viitattu 3.10.2025.
  34. ↑ Urheilukenttä polvijarvi.fi. Viitattu 3.10.2025.
  35. ↑ Liikunta Polvijärvellä polvijarvi.fi. Viitattu 3.10.2025.
  36. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  37. ↑ Mustakallio, Hannu: Professori Eeva Martikainen 1949–2010 Teologia.fi. 4.5.2010. Arkistoitu 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  38. ↑ Laakso, Jaakko: Kuusi kuvaa muusikko Jarkko Martikaisen elämästä Yle Areena. 3.12.2022. Viitattu 5.1.2023.
  39. ↑ Martikainen Unto Olavi Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli. Joensuun seutukirjasto. Arkistoitu 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  40. ↑ Polvijärvi-päivistä lauantailta 19.7.2008 Polvijärvi.fi. Arkistoitu 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  41. ↑ Polvijärven pastori: Esittely Polvijärvenpastori.fi. Viitattu 20.3.2014.
  42. ↑ Innostus pitää hengissä. Karjalainen, 18.1.2014, s. 14.
  43. ↑ Karjalainen 1.10.2008

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Polvijärvi&oldid=23657649”