Höytiäinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Höytiäinen
Höytiäisen sijainti
Höytiäisen sijainti

Höytiäinen
Koordinaatit 62°48′N, 29°41′E
Pinta-ala 283[1] km²
Pinnankorkeus 87,3[1] m
Rantaviiva 538[1] km
Suurin syvyys 59[1] m
Keskisyvyys 11,3[1] m
Tilavuus 3,2[1] km³
Laskujoki Höytiäisen kanava
Virtaus 16 /s

Höytiäinen on Suomen 15:nneksi suurin järvi, ja sijaitsee Pohjois-Karjalassa Juuan, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien alueilla. Sen pinta-ala on 282,64 km² ja suurin syvyys 59 metriä.

Höytiäisen suurin saari on järven pohjoisosassa oleva Teerisaari. Pääosa saaresta on Kontiolahden alueella, pohjoispää kuuluu Polvijärveen. Saaressa oli 118 asukasta vuonna 1950, mutta seuraavalta vuosikymmeneltä alkaen väkiluku laski niin voimakkaasti, että vuonna 1986 vakituisia asukkaita oli enää 11. [2] Saareen ei ole tieyhteyttä mantereelta. Talvisin Teerisaareen johtaa jäätie.

Höytiäisen lasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoherra Jaakko Stenius nuorempi suunnitteli Höytiäisen pinnan laskua jo 1800-luvun alussa, mutta hankkeesta saatiin virallisesti päätettyä vasta vuonna 1839.[3][4] Höytiäisen pintaa suunniteltiin laskettavaksi hallitusti kaikkiaan 30 jalkaa eli lähes 9 metriä. Tavoitteena oli uusien heinämaiden paljastaminen karjataloutta varten. Höytiäisen kanavan kaivaminen aloitettiin suunnitelman mukaisesti vuonna 1854. Viiden vuoden kaivamisen jälkeen oltiin niin pitkällä, että veden laskeminen aiottiin aloittaa elokuun puolivälissä kahden kanavanniskaan rakennetun padon kautta. Vesi oli kuitenkin päässyt salassa syövyttämään patojen hiekalla seisovia perustuksia siinä määrin, ettei elokuun 3. päivänä voitu enää sulkea patoluukkuja. 4. elokuuta 1859 patorakennelmat sortuivat kokonaan. Hallittu Höytiäisen lasku jäi pelkäksi haaveeksi, kun luonnon karkumatka alkoi, ja vesimassat purkautuivat esteettä kohti Pyhäselkää. Järvenlaskijoiden onneksi parin viikon kuluttua patojen murtumisesta Puntarisalmen kohdalla paljastui kalliokynnys, joka lopetti Höytiäisen vedenpinnan alenemisen. Paikalle syntynyttä Puntarikoskea perattiin seuraavana vuonna niin, että vesi laski vielä pari metriä, jolloin järvenlaskun kokonaismääräksi kertyi 9,5 metriä.[5][6] Tällöin Höytiäisen vanha laskujoki Polvijärvellä kuivui, ja Höytiäisen kanavasta tuli uusi laskujoki.

Höytiäisen lasku oli lukuisista Suomen järvenlaskuista suurin ja merkittävin. Höytiäisen pinta-ala pieneni kolmanneksen ja vesitilavuus alle puoleen entisestä. Uutta maata paljastui yli 157 neliökilometriä. Maa jaettiin 165 osakkaan talon kesken, ja sille muodostui Polvijärvellä ennen pitkää viisi uutta kylää. Maa pysyi alkuun pitkään heinäniittynä.[3][4]

Satamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiolahden kirkonkylän satamaa

Kontiolahti, Huhmari, Teatteriranta (Polvijärvi), Kallioniemi (1,4 m), Selkäsalmi, Kunnaslahti, Puntarikosken Häikänniemi, Herneniemi, Tammalahti, Teerisaaren yhteyslaituri (1,6 m), Aavaranta (matala), Martonvaaran Laivaranta (1,3 m), Kuhnustan entinen pudotuspaikka Tuopanjoen Hiekkaniemessä.[7]

Trombi Höytiäisellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. elokuuta 2004 pyyhkäisi trombimyrsky Polvijärveltä Höytiäisen yli Kontiolahdelle. Tuhoalueen laajuus oli noin 500 hehtaaria, ja puuta kaatui 50 000–100 000 kuutiometriä. Jouhtenisen saaren luonnonsuojelualueella metsää kaatui runsaasti. Alue on jätetty myrskyn jälkeiseen tilaan.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Höytiäinen. Järviwiki. Viitattu 21.12.2016.
  2. Pekka Hyvärinen (toim.): Tunne järvet, saaret ja joet (Suomen Kuvalehti 24B/1987), s. 75. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1987.
  3. a b Höytiäinen. Joensuun yliopisto.
  4. a b Ruvaslahti on syntynyt järvenpohjamaille. Polvijärven Ruvaslahden kyläsivut.
  5. Höytiäisen laskusta 140 vuotta
  6. Höytiäisen kotisivut
  7. Höytiäisen Pursiseuran kotisivut
  8. Myrskyharrastajien sivut

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lappalainen, Ari: Kalastuskulttuuri muuttuvassa yhteiskunnassa (1998) ; väitöskirja Höytiäisen kalastuskulttuurin muutoksesta
  • Pihlatie, Matti, Vesajoki, Heikki, Lappalainen, Ari, Hottola, Petri (1997): Höytiäinen
  • Vesajoki, Heikki: Höytiäisen kehitys jääkaudesta nykypäivään ( Pohjois-Karjalan luonto 1978)
  • Vesajoki, Heikki, Kilpiäinen, Antti (1992): Höytiäisen saaristo
  • Puhakka, Jouko: Kaiskunkallio kestää (nuortenkirja) (1959), Ukkoahvenia, kalaukkoja, tuulasöitä, (1975)
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.