Karkkila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karkkila
Högfors
Karkkila.vaakuna.svg Karkkila.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.karkkila.fi
Sijainti 60°32′05″N, 024°12′35″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1932
Kuntaliitokset Pyhäjärvi Ul (1969)
Kokonaispinta-ala 255,32 km²
270:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 242,36 km²
– sisävesi 12,96 km²
Väkiluku 8 945
114:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 36,91 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,8 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 23,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,0 %
ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 5,2 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Marko Järvenpää
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Muut
 • KD

10
7
6
4
4
2
1
1

Karkkila (ruots. Högfors) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 69 kilometrin päässä Helsingistä. Asukkaita paikkakunnalla on hieman alle 9 000, joista enemmistö 45–64-vuotiaita.

Karkkilan naapurikunnat ovat Lohja, Loppi, Tammela ja Vihti.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sontiainen on yksi Karkkilan lukuisista pikkujärvistä.

Karkkilan pohjoisosat liittyvät korkeaan ja harvaan asuttuun Tammelan ylänköön. Siellä, kuten kaikkialla muuallakin Suomessa, jääkauden merkit näkyvät maisemissa. Tammelan ylängön reunaosissa, joihin Karkkilan seutukin kuuluu, maaston korkeuserot ovat suuret, ja alueen rotkoissa, jyrkänteillä ja loivilla harjanteilla harrastetaan esimerkiksi marjastusta, sienestystä ja retkeilyä. Kaupungin alueella on yli sata jokea, lampea ja järveä, joissa kalastetaan ahkerasti. Kaupungin puistomaisuus näkyy kaupunkikuvassa ja muutoinkin Karkkila on kokonaisuudessaan metsien ja maaseudun ympäröimä.

Uudenmaan korkein paikka Loukkumäki (174 metriä) sijaitsee Karkkilassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkkilan radalla liikennöinyt veturi.

Alun perin Karkkila oli kylä Pyhäjärvi Ul:ssa, joka oli Vihdin kappeliseurakunta. Pyhäjärvi itsenäistyi vuonna 1869. Nykyinen Karkkilan keskusta-alue erotettiin vuonna 1932 Pyhäjärvi Ul:stä Karkkilan kauppalaksi. Kauppalan alue koostui pääasiassa Nyhkälän ja Karkkilan kylistä. Karkkila ja Pyhäjärvi Ul yhdistyivät vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli vuonna 1977 kaupunki. Karkkilan nimi juontuu germaanisperäisestä miehen etunimestä Gericke, Kercho tai Garko.

Högforsin masuuni on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui vuonna 1822, kun Korkeakosken partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Högforsin rautaruukki. Raaka-aine saatiin lähistöltä Kulo­suon­mäen rauta­kaivoksesta. Tehtaan myötä Karkkilasta kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla oli vahva työväenliikkeen perinne. Kaupungin kasvuun ja teollistumiseen on vaikuttanut myös kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Rautatien lakkauttamisen jälkeen yksi radalla käytetyistä vetureista ja kaksi junanvaunua olivat muistomerkkinä kaupungin keskustassa, jossa ne joutuivat sään ja ilkivallan armoille. Veturi on nykyisin kunnostettuna esillä kaupungintalon aulassa. Yhteydet Karkkilasta Helsingin suuntaan paranivat huomattavasti valtatie 2:n valmistuttua 1950-luvun lopulla.

Karkkila oli jo muinaisten hämäläisten kauppareitin varrella. Maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivatkin entisaikoina Karkkilan torilla. Kesäisin Karkkilan tori on suosittu kohde edelleen.

Nykyisin Karkkila onkin metalliteollisuudesta leimansa saanut pikkukaupunki maaseudun ja vanhojen kylien ympäröimänä. Myös pieniä yrityksiä on paljon, iso osa niistäkin toimii metalliteollisuuden alihankkijoina. Kaupungin suurimpia yrityksiä on Helvar, joka on valaisinteollisuuden alihankkija[7].

Karkkila ajautui 1990-luvulla monien kaupunkien tapaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi säädettiin Lex Karkkila.

Vanha Pyhäjärven vaakuna, joka on nykyinen kotiseutuvaakuna

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Karkkilan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 330
1985
  
8 355
1990
  
8 925
1995
  
8 609
2000
  
8 753
2005
  
8 807
2010
  
9 209
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkkilan kaupunginvaltuuston paikkajako valtuustokaudella 2017–2021 (35 paikkaa):

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[9][10][11]. Vaalit uusittiin 6.9.2009. Puolueiden paikkajakoon ei tullut muutoksia.

Eduskuntavaalit 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleissa 2015 eduskuntapuolueiden kannatusprosentit käyvät ilmi Helsingin Sanomien vaalikonepalvelusta.

  • Perussuomalaiset 26,9 % (25,2 % vuoden 2011 eduskuntavaaleissa)
  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 23,6% (20,7 %)
  • Vasemmistoliitto 14,1 (14,8 %)
  • Suomen Keskusta 12,8% (9,2 %)
  • Kansallinen Kokoomus 12 % (16,6 %)
  • Vihreä liitto 4,2% (7,2 %)
  • Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1,6% (3,8 %)
  • Muutos 2011 1,4% (-)
  • Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1% (0,5 %)

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helvar Oy:n pääkonttori sijaitsee Karkkilassa

Karkkilan työttömyys 8,2 % (365 työtöntä,2012). Karkkilassa on 3 459 työpaikkaa (2010), joista

  • palveluissa 52 %
  • teollisuudessa ja rakentamisessa 44 %
  • maa- ja metsätaloudessa 3 %
  • toimiala tuntematon 1 %

Työpaikkaomavaraisuus 85,8 % (2010)

(*Lähde Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto)

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmoo, Alimmainen, Haavisto, Järvenpää, Karkkila, Nyhkälä, Siikala, Tuorila, Vaskijärvi, Vattola ja Vuotinainen.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkkilan Urheilijat on yleisseura, jonka miesten koripallojoukkue pelaa tällä hetkellä kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 1B-divisioonassa.

Tunnettuja karkkilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat tunnetut henkilöt ovat joko syntyneet tai vaikuttaneet Karkkilassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Karkkila Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. Helvarin karkkilan tehtaan tuotantolinjan avajaiset, Stt info 6.10.2016
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2009.
  10. Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2009.
  11. KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]