Högforsin ruukki
Högforsin ruukki perustettiin Karkkilaan vuonna 1820. Raudanvalmistus päättyi Högforsissa vuonna 1916 mutta valimotoiminta jatkuu edelleen nykyisin Componentan omistamilla laitoksilla.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruukki sai alkunsa kun Vihdin pitäjässä sijainneen, vuonna 1817 avatun Kulonsuonmäen rautakaivoksen omistaneet Arvid Henrik Bökman ja Johan Jacob Dreilick rakensivat vuonna 1820 kaivoksen rautamalmia käyttäneen masuunin Karjaanjoen varrella sijaitsevan kosken rannalle. Masuuni aloitti toimintansa vuonna 1823, ja samalla alkoi myös pienimuotoinen valutoiminta, koska Kulosuonmäen rauta sopi hyvin valamiseen. [1]
Joseph Bremer toimi Högforsin ruukinpatruunana vuosina 1836–1874. Hän rakennutti 1843 masuunin viereen ruukinkartanon, joka paloi mutta rakennettiin uudelleen vuonna 1858. Bremerin aikana ruukkiin valmistui valimo, jossa valmistettiin muun muassa patoja, pannuja, vesipyöriä, silitysrautoja, hautaristejä ja mortteleita. Konepaja valmistui 1842 ja vuonna 1853 valmistui Suomen ensimmäinen putlaus- ja valssilaitos jossa tuotettiin taottavaa kankirautaa. Putlaus- ja valssilaitos toimi vuoteen 1898 saakka jolloin se muutettiin hienotaepajaksi. [1]
Wolter Ramsayn ollessa Högforsin ruukinpatruunana 1885–1906 aloitettiin valimossa kokovalmisteiden, kuten liesien ja kaminoiden valmistus. Högforsin valimo oli jo 1890-luvulta alkaen Suomen suurin, ja vuonna 1903 käynnistyi valimon lämpöteknillinen osasto, joka valmisti lämpöpattereita ja keskuslämmityskattiloita ensimmäisenä Suomessa. Högforsissa valmistettiin myös muita rakennuksilla tarvittuja tuotteita, kuten portaita, valurautapylväitä ja vesijohtoja. Vuonna 1911 valmistui Högforsin tehtaat rataverkkoon yhdistänyt kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie, joka oli käytössä vuoteen 1967 saakka. Masuunin toiminta päättyi 1916 ja sen puuosat purettiin 1925. [1]
Högforsin laitokset tulivat vuonna 1933 osaksi Kymin Oy:tä. Högforsiin valmistui 1926 Suomen ensimmäinen emaloimislaitos, jota vielä 1930-luvulla laajennettiin, ja sen jälkeen 1928 valmistui uusi konepaja, ja maan ensimmäinen mekanisoitu valimo valmistui vuonna 1938. Vuonna 1927 alkoi emaloitujen kylpyammeiden valmistus, joka jatkui 50 vuotta, sekä emaliastioiden valmistus.[1]
Sotavuosien ja sotakorvaustöiden jälkeen Högfors nousi Pohjoismaiden johtavaksi valimoksi, jossa oli enimmillään 1 800 työntekijää. 1970- ja 1980-luvuilla energiakriisi ja teollisuuden rakennemuutos aiheutti sen, että tuotteiden kysynnän vähentyessä osa Högforsin tuotantotiloista jäi tyhjilleen, työntekijämäärän samalla vähentyessä. Högforsin valimotoiminta jatkui kuitenkin laitoksen nimen muuttuessa 1990-luvun lopulla Componentaksi. Suursarjavalimo valmistui vanhoihin tehdastiloihin vuonna 2004 ja uusi karkaisimo valmistui sen jälkeen.[1]
Nykyaikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osassa Högforsin vanhoista teollisuusrakennuksista toimii nykyään muita yrityksiä, kuten elokuvateatteri Kino Laika. Karkkilan kaupungin kaupungintalo ja kirjasto sijaitsevat entisessä konepajarakennuksessa. Valimomuseo taas toimii tehtaan entisessä konttorirakennuksessa. Masuuni on osittain restauroitu ja osittain rekonstruoitu uudelleen. Karjaanjoen eteläpuolella sijaitsevalla ruukin entisellä työväen asuinalueella Fagerkullassa toimii työväenasuntomuseo, jossa on nähtävänä asuinrakennuksiin sisustettuja työläiskoteja 1870-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Muita Högforsin työväen asuinalueita olivat Karkkilassa Haukkamäki ja Sudetti.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Högforsin ruukki Wikimedia Commonsissa
- Högforsin tehtaan vaiheita
- Högfors Ruukki sivut
- Museovirasto restauroi : Högforsin ruukki, Karkkila
- Helsingin Sanomat: Högforsin ruukki ja miljöö kunnostetaan Karkkilan vanhojen tehtaiden ulkoasu säilyy, sisätilat modernisoidaan työpaikoiksi