Porvoon hiippakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Porvoon piispa” ohjaa tänne. Porvoon kaksikielistä hiippakuntaa käsittelee artikkeli Tampereen hiippakunta
Porvoon hiippakunta
Borgå stift
Coat of Arms of the Diocese of Borgå.svg Borgå.diocese.location.2022.svg

vaakuna

sijainti

Porvoon tuomiokirkko
Porvoon tuomiokirkko
Kirkkokunta evankelis-luterilainen
Tuomiokirkko Porvoon tuomiokirkko
Perustettu 1923
Seurakuntia 56
– Jäsenmäärä 224 694 (2021[1])
– Osuus asukkaista 75,8 %
Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand
Hiippakuntavaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Anita Ismark
Sivusto

Porvoon hiippakunta (ruots. Borgå stift) on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Siihen kuuluu 56 seurakuntaa (2018), jotka on jaettu yhdeksään rovastikuntaan (ruots. prosteri). Hiippakunnan alue on hajanainen ja siihen kuuluvat kaikki Suomen ruotsinkieliset seurakunnat sekä ne kaksikieliset seurakunnat, joissa ruotsi on enemmistökieli. Porvoon hiippakuntaan kuuluvat myös Suomen saksalainen seurakunta ja Ruotsin kirkon kirkkokäsikirjaa ja kirkollisia tapoja noudattava Olaus Petri -seurakunta. Kirkon kielisäännösten uudistamisen jälkeen 2006 hiippakunta ei ole enää ruotsinkielinen vaan kaksikielinen.

Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Porvoossa ja sen tuomiokirkko on Porvoon tuomiokirkko.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa Vaasa perusti Viipuriin hiippakunnan kesäkuussa 1554.[2] Viipurin hiippakunnasta tuli Porvoon hiippakunta 30.9.1723.[3] Muita käyttökelpoisia sijoituskohteita hiippakunnalle olisivat olleet Savonlinna tai Lappeenranta.[3] Porvoo oli tähän aikaan sodan runtelema ja venäläiset olivat polttaneet sen vuonna 1708. Tässä palossa tuhoutui 250 yksityisasuntoa, koulu ja suomalainen kirkko.[3] Kuninkaan päätöksellä tuomiokirkoksi nimetty Porvoon kivikirkko vaurioitui myös palossa, mutta siinä pystyttiin kuitenkin järjestämään jumalanpalveluksia rauhanteon jälkeen.[3]

Karoliinisen kirkkolain uudistusta oltiin kaivattu kauan. Autonomian ajan alusta käynnissä ollut valmisteluprosessi päättyi, kun keisari vahvisti uuden kirkkolain joulukuussa 1869.[4] Sen aikainen Porvoon piispa Frans Ludvig Schauman loi uuden kirkkolain ja siksi se on saanut lempinimen Schaumanin kirkkolaiksi. Laki astui voimaan heinäkuussa 1870.[4] Lain ansiosta kirkon asema, hallinto ja tehtävät muuttuivat ratkaisevasti.[4]

Vuonna 1923 Porvoon hiippakunnasta tuli Tampereen hiippakunta.[5]

Piispat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon piispan vaakuna.svg

piispa[6] virka-aika lisätietoa
Porvoon hiippakunnan piispa Max von Bonsdorff.jpg Max von Bonsdorff 19231954
Rosenqvist.jpg Georg Olof Rosenqvist 19541961
Karl-Erik Forssell 19611970
Haastattelu.jpg John Vikström 19701982 arkkipiispa 1982-1998
Erik Vikström 19822006 edellisen veli
Gustav Bjorkstrand, ordforande for Nordiskt universitetssamarbete (NUS) under tematotet i Helsingfors 2004.jpg Gustav Björkstrand 20062009
Porvoon hiippakunnan piispa Björn Wikström.jpg Björn Vikström 20092019 John Vikströmin poika
Bo-Göran Åstrand 2019

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuuslähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heininen, Simo: Viipurin, Porvoon, Tampereen hiippakunnan historia. , 2005. ISBN 951-37-4522-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jäsentilasto 2021 Kirkon tilastot. Viitattu 16.5.2022.
  2. Heininen 2005, s. 13
  3. a b c d Heininen 2005, s. 78
  4. a b c Heininen 2005, s. 219
  5. Heininen 2005, s. 359
  6. a b Om Borgå stiftet Borgå stiftet. Viitattu 28.7.2020. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porvoon hiippakunta.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.