Seurakuntavaalit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaaleja. Kirkollisvaaleista on yleisartikkeli.

Seurakuntavaalit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päättävien elinten valitsemiseksi järjestettävät vaalit. Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi ja niissä valitaan luottamushenkilöt kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäsenyys riittää. Seuraavat seurakuntavaalit pidetään 20. marraskuuta 2022.

Ehdokaslistan voivat muodostaa ketkä tahansa seurakunnan 10 äänioikeutettua jäsentä.[1] Ehdokkaiksi kelpuutettiin vuonna 2022 seurakunnan jäseneksi 15.9. mennessä liittyneet konfirmoidut, joka täyttävät 18 vuotta viimeistään 20.11.2022.[2] Perinteisesti ehdokaslistojen nimistä on ollut vaikea nähdä mitä asioita lista ajaa. Avoimuutta on viime aikoina pyritty lisäämään selkeillä ohjelmilla liikkeellä olevien listoilla. Myös eduskuntapuolueet pyrkivät järjestämään vaalilistoja.

Yhdet vai kahdet vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Jos seurakunta on taloudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaalit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kirkkovaltuusto johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toimitetaan kahdet vaalit. Vaaleilla valitaan jäsenet: seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa seurakuntayhtymää. Molempia vaaleja varten on ehdokaslistat erikseen. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain toisessa.

Seurakuntavaalit 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakuntavaalien 2010 teemana oli Ensimmäinen kerta, koska vaaleissa saivat äänestää ensimmäistä kertaa 16-vuotiaat seurakuntien jäsenet. Äänestäjiä oli vuoden 2010 seurakuntavaaleissa 100 000 enemmän kuin vuonna 2006. Muutosta perusteltiin muun muassa nuorten mahdollisella kiinnostumisella seurakuntien toiminnasta. Kirkolliskokous hyväksyi muutoksen 8. marraskuuta 2007, josta asia lähetettiin eduskuntaan. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.[3][4]

Vuonna 2010 vaalit järjestettiin 14.–15. marraskuuta.[5].

Vuoden 2010 vaaleissa äänestysprosentiksi tuli noin 17 %.[6] 16–18-vuotiaiden äänestysprosentti oli 14,5 %.[7]

Nuorten äänestysprosentti oli koko maassa 15,3. Valtakunnallisesti korkein 16- ja 17-vuotiaiden äänestysprosentti oli Ranuan seurakunnassa, 57,7 prosenttia. Ainoastaan Helsingin hiippakunnassa nuorten, 16- ja 17-vuotiaiden äänestysprosentti (14) oli korkeampi kuin hiippakunnan yleinen äänestysprosentti (13,4). Suurin ero nuorten ja kaikkien äänestäneiden äänestysprosentin välillä koko maassa oli Munkkiniemen seurakunnassa Helsingissä, jossa nuorten äänestysaktiivisuus oli 21,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kokonaisäänestysprosentti.

Valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 51,8 vuotta. Enemmistö luottamushenkilöistä oli naisia. Uusia luottamushenkilöitä oli kaikista valituista noin 52 prosenttia.

Alle 30-vuotiaita luottamushenkilöitä oli 8,7 prosenttia. Suurin valittujen luottamushenkilöiden ryhmä olivat yli 60-vuotiaat. Heitä oli koko maassa 3 110 eli 36,8 prosenttia valituista. Nuorimmat luottamushenkilöt saatiin Helsingin Paavalin seurakuntaan, jossa heidän keski-ikänsä oli 40,1 vuotta. Helsingin hiippakunnassa oli kaikkiaan nuorimmat luottamushenkilöt.

Seurakuntavaaleissa valittiin 8 458 luottamushenkilöä 449 seurakuntaan. Ehdokkaita oli 22 799. Äänestys järjestettiin 419 seurakunnassa ja sopuvaalit 30 seurakunnassa.

Seurakuntavaalit 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakuntavaalien 2014 teemana oli Usko hyvän tekemiseen. Kampanjaviestinnässä kerrottiin, mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, mistä hyvän tekeminen kumpuaa, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee vaikuttamaan. Vaaleissa valittiin luottamushenkilöt 413 seurakuntaan. Ehdokkaita vaaleissa oli yhteensä noin 19 300 ja päättäjiä valittiin 9 256. Sopuvaaleja oli yhteensä 32 seurakunnassa.[8] Tavoitteena oli saada jokaiseen seurakuntaan kaikenikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja useita aloja edustavia luottamushenkilöitä, jotka antavat kokemuksensa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön.

Vaalipäivä oli 9. marraskuuta. Äänestysprosentiksi tuli 15,5 %. Ennakkoäänestysprosentti oli 9,2 % ja ennakkoäänten osuus oli 59,5 %. 16–17-vuotiaiden tyttöjen äänestysprosentti oli 9,5 % ja 16–17-vuotiaiden poikien 7,5 %.[9]

Valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 54 vuotta. Heistä 54 % oli naisia ja 46 % miehiä. Luottamushenkilöistä oli alle 30-vuotiaita 6,1 %. Uusia luottamushenkilöitä oli 51 %.[10] Kirkon tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan lähes puolella valituista luottamushenkilöistä oli herätysliiketaustaa.[11]

Ryhmittymistä Helsingissä vaalit voittivat liberaalit, muualla Suomessa konservatiivit olivat enemmistössä.[12]

Seurakuntavaalit 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakuntavaalien 2018 teema oli Minun kirkkoni. Seurakuntavaalien viestinnän kohderyhmänä olivat 30–55-vuotiaat, kirkkoon myönteisesti suhtautuvat kirkon jäsenet ja nuoret äänestäjät.[13] Vaalien ennakkoäänestys oli 6.–10. marraskuuta ja vaalipäivä 18. marraskuuta.[14]

Vaalien äänestysprosentiksi tuli 14,4 %. Uusia luottamushenkilöitä oli 49,8 % valituista. Alle 30-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisvaaleista ja on 5,7 %. Valittujen keski-ikä nousi 55,5 vuoteen.[15] Aktiivisimmat äänestäjät olivat Lapuan hiippakuntaan kuuluvassa Kinnulan seurakunnassa, jossa äänestysprosentti oli 48,1.[16]

Seurakuntavaalit 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakuntavaalien 2022 teema on Uskottu, toivottu ja rakastettu. Vaalien ennakkoäänestys on 8.–12.11.2022 ja vaalipäivä 20.11.2022. Tuolloin valitaan 354 seurakuntaan yhteensä lähes 8000 uutta luottamushenkilöä.[17]

Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 20.11.2022 ja oli seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2022. 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Äänestä, edusta, tee aloite - tule mukaan vaikuttamaan! Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 29.12.2009. [vanhentunut linkki]
  2. Sanasto Seurakuntavaalit. Viitattu 7.11.2022.
  3. Lakimuutos - Äänioikeus 16-vuotiaille Seurakuntavaalit.fi. Arkistoitu 15.11.2011. Viitattu 28.10.2010.
  4. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen äänioikeusikärajan alentamisesta seurakuntavaaleissa evl.fi. Viitattu 28.10.2010.
  5. Ensimmäinen kerta Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 29.12.2009.
  6. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/seurakuntavaalien_aanestysprosentti_jai_17aan_2144685.html
  7. http://www.kotimaa24.fi/uutiset/852-paaministeri-seurakuntavaalit-antoivat-suuntaa-aanioikeusikarajan-laskulle (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Seurakuntavaaleissa on ehdokkaita yli 19 000 22.9.2014. Kotimaa24. Viitattu 27.9.2014.
  9. Äänestysaktiivisuus Seurakuntavaalit.fi. 10.11.2014. Kirkon tiedotuskeskus. Arkistoitu 12.11.2014. Viitattu 15.11.2014.
  10. Tilastoja valituista luottamushenkilöistä Seurakuntavaalit.fi. Arkistoitu 10.11.2014. Viitattu 16.11.2014.
  11. Kirkon tiedotuskeskus - Seurakuntavaalien 2014 loppuraportti (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Konservatiivit vaalivoittajia – paitsi Helsingissä ja Espoossa Kotimaa24. 10.11.2014. Viitattu 16.11.2014.
  13. Minun kirkkoni - seurakuntavaalien 2018 viestintäkonsepti
  14. Sakasti.evl.fi - Seurakuntavaalit 2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Seurakuntalainen.fi - Seurakuntavaalit 2018: Alustava äänestysprosentti on 14,4 %
  16. Seuraavat seurakuntavaalit ovat vuonna 2022 evl.fi. Viitattu 7.11.2022.
  17. Seurakuntavaalit 2022 Seurakuntavaalit. Viitattu 7.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]