Kunnallisvaalit järjestettiin Suomessa 2.–3. lokakuuta 1960. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto nousi valtakunnallisesti suurimmaksi puolueeksi ohi SDP:n.
Vaaleissa oli yhteensä 51 526 ehdokasta, joista 11 prosenttia oli naisia. Valituista 12 408 valtuutetusta naisia oli 8 prosenttia.[1]
| äänestysaktiivisuus
|
75,0%
|
+8,8[2]
|
| puolue
|
valtuutetut
|
äänet
|
| lukumäärä
|
osuus
|
| Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
|
2 409[3]
|
432 146
|
+78 179
|
22,01%
|
+0,8
|
| Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
|
2 261[3]
|
414 175
|
−10 802
|
21,10%
|
−4,3
|
| Maalaisliitto
|
|
401 346
|
+34 966
|
20,44%
|
−1,5
|
| Kansallinen Kokoomus
|
|
275 560
|
+170 340
|
14,04%
|
+7,8
|
| Ruotsalainen kansanpuolue
|
|
124 024
|
+22 387
|
6,32%
|
+0,2
|
| Suomen Kansanpuolue
|
|
99 709
|
+51 822
|
5,08%
|
+2,2
|
| Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
|
263[3]
|
66 667
|
–
|
3,40%
|
–
|
| Suomen Pientalonpoikien Puolue
|
359[4]
|
52 524
|
–
|
2,68%
|
–
|
| Muut (valitsijayhdistykset)
|
|
97 208
|
−174 604
|
4,95%
|
−11,3
|
| Yhteensä
|
12 408[1]
|
1 963 359
|
+291 479
|
100%
|
|
| Lähde: Tilastokeskus 1992[5] ellei toisin mainittu
|
- ↑ a b Ehdokkaat ja valitut kunnallisvaaleissa 1950-2000 (Tilastokeskus 2004)
- ↑ Kunnallisvaalit 1918–2004 (Oikeusministeriö)
- ↑ a b c Kalevi Haikara: Isänmaan vasen laita (Otava 1975), s. 146.
- ↑ Erkki Kivioja & Jorma Cantell: Veikko Vennamon poliittinen elämäkerta. teoksessa Unohdetun kansan siivellä. Suunta n:o 1 (Otava 1970), s. 21–22.
- ↑ Puolueiden äänimäärä ja kannatus 1950-1992. teoksessa Kunnallisvaalit 1992. Suomen virallinen tilasto (Tilastokeskus 1992), s. 4.
