Walter Jakobsson
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Ludovika ja Walter Jakobsson. | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten taitoluistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Antwerpen 1920 | pariluistelu | |
 Hopeaa |
Chamonix 1924 | pariluistelu | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Wien 1911 | pariluistelu | |
| Kultaa |
Sankt Moritz 1914 | pariluistelu | |
| Kultaa |
Kristiania 1923 | pariluistelu | |
| Hopeaa |
Berliini 1910 | pariluistelu | |
| Hopeaa |
Manchester 1912 | pariluistelu | |
| Hopeaa |
Tukholma 1913 | pariluistelu | |
| Hopeaa |
Davos 1922 | pariluistelu | |
Walter Andreas Jakobsson (6. helmikuuta 1882 Helsinki – 10. kesäkuuta 1957 Zürich, Sveitsi) oli suomalainen taitoluistelija.
Luistelu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Walter Jakobsson voitti yhdessä saksalaissyntyisen vaimonsa Ludovika Jakobssonin kanssa pariluistelun olympiakultaa Antwerpenin kesäkisoissa 1920. Kyseinen olympiavoitto oli itsenäisen Suomen ensimmäinen.[1] Ensimmäisissä talviolympialaisissa Chamonix'ssa 1924 pari otti hopeaa. MM-kilpailuista pari voitti kolme kulta-[1][2] ja neljä hopeamitalia.
Miesten yksinluistelussa Jakobsson voitti Suomen-mestaruuden vuosina 1910 ja 1911. Hän toimi vuodet 1931-1949 Kansainvälisen luisteluliiton (ISU) hallituksen jäsenenä.[3] Walter toimi vaimonsa Ludowikan kanssa tuomarointitehtävissä vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisissa.[4]
Jakobssonit valittiin Suomen urheilun Hall of Fameen vuonna 2010[5] ja kansainväliseen taitoluistelun Hall of Fameen vuonna 2013.[1]
Siviiliura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Walter Jakobsson valmistui ylioppilaaksi Nya Svenska Läroverketista vuonna 1902 ja valmistui sen jälkeen diplomi-insinööriksi vuonna 1907. Hän jatkoi opintojaan Saksassa Berliinissä Charlottenburgin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1907-1908. Ammatillisen uran Jakobsson teki Kone Oy:n palveluksessa yrityksen pitkäaikaisena teknillisenä johtajana vuosina 1916-1947. Sen jälkeen hän toimi vuodet 1947-1951 eläköitymiseensä asti Kone Oy:n teknillisenä neuvonantajana ja oli samalla Kone Oy:n johtokunnan jäsen.[6]
Walter harrasti valokuvausta ja tallensi myös suomalaisen taitoluistelun historiaa. Hän oli Amatörfotografklubben i Helsingfors -valokuvausseuran jäsen vuodesta 1902.[1][7]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- olympiakultaa Antwerpen 1920[8]
- olympiahopeaa Chamonix 1924
- viides sija St. Moritz 1928
- maailmanmestaruudet vuosina 1911, 1914 ja 1923[2]
- MM-hopeaa vuosina 1910, 1912, 1913 ja 1922
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Taitoluistelu - Suomen taitoluisteluliiton virallinen jäsenlehti 6/2013
- ↑ a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 222–223. Otava, 1970.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 227. Otava, 1970.
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 389. Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- ↑ Hall of Fame 2011 aakkosellinen hakemisto Suomen urheilumuseosäätiö. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 5.7.2013.
- ↑ Walter Jakobsson 70 vuotta. Helsingin Sanomat, 6.2.1952, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.2.2025.
- ↑ Amatörfotografklubben i Helsingfors - Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 25. Otava, 1970.
1911: Ludovika Jakobsson / Walter Jakobsson – 1921: Ludovika Jakobsson / Walter Jakobsson – 1924: Olga Saario / Edvard Linna – 1926–1927: Olga Saario / Edvard Linna – 1937: Aune Lähteenmäki / Walter Lähteenmäki – 1938–1939: Hilkka Linna / Edvard Linna – 1941: Aune Lähteenmäki / Walter Lähteenmäki – 1947: Leena Pietilä / Biger Nyman – 1948–1950: Harriet Pantaenius / Lars Björkman – 1951–1953: Leena Pietilä / Lars Björkman – 1954: Inkeri Soininen / Paavo Mäkelä – 1955: Leena Pietilä / Lars Björkman – 1956–1958: Soile Drufva / Nils Kankkonen – 1959–1960: Marketta Thomenius / Ilkka Varhee – 1961: Soile Drufva / Nils Kankkonen – 1962: Eeva Sjögren / Ragnar Wikström – 1963–1965: Kaija Väisänen / Risto Soininen – 1967: Tuija Vainikkainen / Raimo Turunen – 1982: Maija Pekkala / Pekka Pekkala – 1984–1985: Maija Pekkala / Pekka Pekkala – 2003: Suvi Asikainen / Riku Pötry – 2017: Emilia Simonen / Matthew Penasse
1908: Sakari Ilmanen – 1910–1911: Walter Jakobsson – 1912: Sakari Ilmanen – 1913–1917: Björnsson Schauman – 1919: Björnsson Schauman – 1920–1922: Sakari Ilmanen – 1923: Gunnar Jakobsson – 1924: Sakari Ilmanen – 1927–1930: Marcus Nikkanen – 1931: Bertel Nikkanen – 1932: Gunnar Jakobsson – 1933: Bertel Nikkanen – 1934–1935: Marcus Nikkanen – 1936: Martti Gylden – 1937: Bertel Nikkanen – 1938–1939: Marcus Nikkanen – 1941: Birger Nyman – 1945–1946: Marcus Nikkanen – 1947–1948: Lars Björkman – 1949–1956: Kalle Tuulos – 1957–1958: Ragnar Wikström – 1960–1964: Ragnar Wikström – 1965: Raimo Poutiainen – 1966: Ilkka Varhee – 1967: Ragnar Wikström – 1968: Tapio Seppälä – 1969: Ragnar Wikström – 1970–1971: Pekka Leskinen – 1975: Pekka Leskinen – 1978–1981: Antti Kontiola – 1983–1984: Antti Kontiola – 1985–1987: Oula Jääskeläinen – 1988–1990: Jari Kauppi – 1991: Oula Jääskeläinen – 1992: Markus Leminen – 1993–1995: Oula Jääskeläinen – 1995–2002: Markus Leminen – 2003–2007: Ari-Pekka Nurmenkari – 2008: Mikko Minkkinen – 2009–2010: Ari-Pekka Nurmenkari – 2011: Bela Papp – 2012: Ari-Pekka Nurmenkari – 2013: Valtter Virtanen – 2014: Matthias Versluis – 2015–2018: Valtter Virtanen – 2019–2020: Roman Galay
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
