Esplanadin puisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esplanadin puistoa Ruotsalaisen teatterin suunnasta kuvattuna kesäkuussa 2005.
Esplanadin puistoa talvella.

Esplanadin puisto (ruots. Esplanadparken) on kapea viheralue Helsingin ydinkeskustassa, Etelä- ja Pohjoisesplanadi-nimisten katujen välissä. Puisto esiintyy ensimmäisen kerran asemakaavassa vuonna 1812. Puisto on suosittu kävelypaikka. Usein puistossa on myös katusoittoesityksiä.

Sana esplanadi tarkoittaa puistokatua, jossa puisto sijaitsee ajoratojen keskellä. Muita esplanadityyppisiä puistokatuja Helsingissä ovat mm. Munkkiniemen puistotie, Mechelininkatu sekä Etu- ja Taka-Töölöä erottava Hesperian esplanadi.

Puhekielinen nimi on nykyään Espa, aiemmin Espis.

Puiston osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esplanadin puisto ulottuu Erottajalta Kauppatorin länsipäähän, mutta Pohjoisesplanadi-katu jatkuu vielä Kauppatorin reunaa pitkin ja presidentinlinnan ohi Katajanokan kanavalle saakka.

Pohjois-eteläsuuntaiset kadut katkovat Esplanadin puiston kolmeen osaan, joille on annettu omat nimet. Mannerheimintien ja Korkeavuorenkadun välinen osa on Teatteriesplanadi, joka on saanut nimensä puiston päässä sijaitsevasta Ruotsalaisesta Teatterista.

Korkeavuorenkadun ja Fabianinkadun välinen osuus on Runebergin esplanadi.

Puiston itäisin osa Fabianinkadulta Unioninkadulle on Kappeliesplanadi. Se on saanut nimensä ravintola Kappelista, joka on sijainnut puistossa vuodesta 1867. Kappelia vastapäätä on esiintymislava, joka tunnetaan nimellä Espan lava. Siellä järjestetään kesäisin ilmaisia yleisökonsertteja.[1]

Esplanadin puiston ja Kauppatorin julkinen taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esplanadin puiston, sen lähistön ja Kauppatorin julkiset taideteokset lännestä itään.

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Näytä koordinaatit Googlen -kartalla
Näytä koordinaatit Bing-kartalla
Vie koordinaatit KML-muodossa
Gunnar Finne Kalat 1949.jpg
Viktor Jansson Merenneito 1941.jpg
Eino Leinon patsas.jpg
Satu ja totuus.jpg
Johan Ludvig Runeberg statue.jpg
Viktor Jansson Hei vaan 1940.jpg
Viktor Jansson Leikki II 1940.jpg
Havis Amanda.jpg
Keisarinnankivihelsinginkauppatorilla.jpg
Gunnar Finne, Kalat, 1949, Eteläesplanadi 22 Viktor Jansson, Merenneito, 1941, Eteläesplanadi 22 Lauri Leppänen, Eino Leino, 1953, Teatteriesplanadi Gunnar Finne, Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki, 1932, Teatteriesplandi Walter Runeberg, Johan Ludvig Runebergin muistomerkki, 1885, Runeberginesplanadi Viktor Jansson, Hei vaan/Ilmaiskyyti, 1940, Kappeliesplanadi Viktor Jansson, Leikki II/Aallottaria, 1940, Kappeliesplanadi Ville Vallgren, Havis Amanda, 1908 Carl Ludwig Engel, Keisarinnankivi, 1835
60.1669°N, 24.9448°E 60.1666°N, 24.9448°E 60.1676°N, 24.9454°E 60.1675°N, 24.9448°E 60.1675°N, 24.9476°E 60.1677°N, 24.95°E 60.1677°N, 24.9506°E 60.1676°N, 24.9513°E 60.1677°N, 24.9544°E

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Esplanadia on ehdotettu kävelykaduksi siten, että autokaista varataan kahviloille, ravintoloille ja pyöräilijöille.[2] Etelä-Esplanadin nopeus voitaisiin laskea 20 km tunnissa, jolloin automelu ja kaupunkiajojen äänet vähenisivät.

Esplanadin tienoille on 40–50 metrin syvyyteen rakennettu kymmenien miljoonien litrojen vetoinen maanalainen vesiallas, joka toimii tulevaisuudessa kylmän veden varastona kaukojäähdytystä varten[3].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espan lava Viitattu 6.3.2013.
  2. HS 23.6.2010 C7
  3. Samuli Laita: Mystisen luolan vesi viilentää kesällä Helsinkiä Helsingin Sanomat. 17.1.2009. Viitattu 23.3.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]