Muusa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalliope, eeppisen runouden muusa.

Muusat (kreik. Μοῦσαι) eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden jumalattaria. Muusa on nykyään taiteellisen innoituksen symbolihahmo.[1]

Hesiodoksen Jumalten synnyn mukaan muusat olivat ylijumala Zeuksen ja muistin jumalattaren Mnemosynen tyttäriä. Heidän johtajanaan toimi itse Apollon, Apollōn Mūsagetēs (Muusain Apollon).[1] Heidän syntymäpaikkansa oli Pierian lähde tai virta lähellä Olymposvuorta. Muusat olivat nymfejä, jotka elivät alkuaan vuorilla ja puroissa. Myöhemmin heidän asuinpaikkansa tarkentui Parnassos- ja Helikon-vuoriksi sekä Kastalian ja Hippokrenen lähteiksi.[1] Helikonin itäpuolella sijaitsi Muusien laakso, joka oli merkittävä muusille omistetttu pyhäkköalue. Siellä vietettiin näiden kunniaksi Museia-juhlaa.

Muusien määräksi vakiintui yhdeksän. He olivat:

Klassisissa kouluissa opeteltiin muusien nimet niiden alkutavuista muodostetun hokeman avulla: “Klio–Me–Ter–Thal/ Eu–Er–Ur–Po–Kal”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta muusat.
  1. a b c d Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja, s. 232. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.