Tapulikaupunki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tapulikaupunkeja historiallisena käsitteenä. Tapulikaupunki on myös Helsingin kaupunginosa.

Tapulikaupunki oli aikoinaan Ruotsin lakien mukaan kaupunki, jolla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa. Ruotsin valtakunnan kaupungit jaettiin 1600-luvun alkupuolella tapuli­kaupunkeihin ja maakaupunkeihin. Tapulikaupungit jaettiin edelleen ensimmäisen ja toisen luokan tapulikaupunkeihin. Sekä ensimmäisen että toisen luokan tapuli­kaupunkien porvareilla oli oikeus aktiiviseen ulko­maan­kauppaan, toisin sanoen purjehtia ulko­maiden satamiin, mutta vain ensimmäisen luokan tapuli­kaupungeilla oli oikeus myös passiiviseen ulkomaan­kauppaan eli ulko­maiset kauppa­laivat saivat tulla niiden satamiin. Maa­kaupungeilla taas ollut lainkaan oikeutta ulko­maan­kauppaan.[1]

Ruotsissa tapulikaupunkeja oli useita, muun muassa Tukholma, mutta Suomessa ensimmäisen luokan tapuli­kaupunkeja olivat vuoden 1614 kauppa- ja purjehdus­säännön mukaan vain Turku ja Viipuri, ja niiden lisäksi Helsinki ja Porvoo olivat toisen luokan tapuli­kaupunkeja.[1] Vuonna 1617 Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin määrä­ajaksi oikeuden myös passiiviseen ulko­maan­kauppaan. Määräaikaa jatkettiin useita kertoja. Kun Helsinki vuonna 1640 siirrettiin Vantaan­joen suulta Viron­niemelle, se sai samalla pysyvästi ensimmäisen luokan tapuli­kaupungin oikeudet, kun taas Porvoo menetti tapuli­kaupungin asemansa kokonaan.[1]

Muiden kaupunkien ulkomaan vienti ja tuonti kulki täysin tapulikaupunkien kautta. Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723[2], mutta koska Hamina luovutettiin Venäjälle Turun rauhassa 1743, siirrettiin Haminan tapulioikeudet Loviisalle.[3], Vuosina 176566 Suomi sai neljä uutta tapulikaupunkia: Kokkola[4], Oulu,[5], Pori ja Vaasa. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla ulkomaankauppa alkoi vapautua ja tapulioikeuksia jaettiin useimmille rannikkokaupungeille kuten myös harvinaisen pienikokoiselle Kaskisten kaupungille sekä joillekin sisämaan kaupungeille. Ero tapuli- ja maakaupunkien välillä poistettiin lopullisesti vuonna 1879.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Eino S. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, s. 34-35. Otava, 1972. 951-1-03606-8.
  2. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 135, art. Hamina. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 305, art. Loviisa. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  4. Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1893, art. Kokkola. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  5. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 371, art. Oulu. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  6. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 521, art. Tapulikaupunki. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]