Suomi–Venäjä-Seura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomi–Venäjä-Seura
Suomi–Venäjä-Seuran logo.jpg
Perustettu 1944
Tyyppi ystävyysseura
Jäsenet 12 500
Jäsenlehti Kontakt
Aiheesta muualla
suomivenajaseura.fi

Suomi–Venäjä-Seura (SVS) on Suomen ja Venäjän välinen ystävyysseura.

Seuralla on keskustoimisto Helsingissä sekä viisi piirijärjestöä ja 282 paikallisosastoa (2008). Jäsenmäärä on noin 12 500 ja jäsenten keski-ikä noin 60 vuotta (2014).[1] Seuran jäsenlehti Kontakt ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin vuonna 1944 nimellä Suomi–Neuvostoliitto-Seura. Neuvostoliiton romahdettua nimeksi tuli Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseura ja lopulta nykyinen nimi.

SVS ylläpiti Lenin-museota Tampereella vuoden 2013 loppuun asti. Vuoden 2014 alusta museo siirtyi Työväenmuseo Werstaan alaisuuteen.[2]

Järjestön puheenjohtajana toimi kesäkuusta 2014 marraskuuhun 2015 asti Paula Lehtomäki[3]. Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja Jukka Mallinen kirjoitti Talvitien ja Lehtomäen palauttaneen seuran "Kremlin käsikassaraksi".[4][5]

Järjestön valtuuston puheenjohtajana toiminut Heikki Talvitie erosi tehtävästään helmikuussa 2016. Talvitie kuului Pietari-säätiön hallitukseen, jonka jäseniltä PRH vaatii yhteensä yli 10 miljoonan euron vahingonkorvauksia vahingoista, joita on aiheutunut lainvastaisista päätöksistä ja laiminlyönneistä Pietarin Suomi-taloon liittyen.[6] Myöhemmin Helsingin käräjäoikeus hylkäsi PRH:n kanteen vanhentuneena.[7]

Katri Kulmuni toimi yhdistyksen puheenjohtajana marraskuusta 2015 alkaen ja luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2019 tultuaan nimitetyksi elinkeinoministeriksi.[8][9]

Suomalais-ugrilainen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-ugrilainen yhteistyö on yksi Suomi–Venäjä-Seuran päätehtävistä. Seura tuo esiin suomensukuisten kansojen kulttuuria ja kieliä sekä järjestää matkoja sukukansa-alueille ja kieli- ja kansalaisjärjestöprojekteja yhdessä Venäjän suomalais-ugrilaisten järjestöjen kanssa. Seura on kerran neljässä vuodessa järjestettävien suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin pääjärjestäjä. Seuran keskustoimisto on ollut vuodesta 1992 lähtien suomalais-ugrilaisen konsultaatiokomitean päämajana.[10]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi–Venäjä-Seura saa Suomen valtiolta noin miljoonaa euroa joka vuosi. Tämä on yli puolet ystävyysseuroille jaettavasta 2,1 miljoonasta eurosta.[11]

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan yleisavustuksia eli vuotuiseen toimintaan tarkoitettuja toiminta-avustuksia. Ehtona on, että toiminta on vakiintunutta sekä yhteiskunnallisesti ja kulttuuripoliittisesti vaikuttavaa. Eduskunta päättää vuosittain, minkä enimmäissumman ministeriö käyttää avustuksiin. Vuosina 2012–2020 ministeriö on myöntänyt Suomi–Venäjä-Seuralle yleisavustuksia valtakunnalliseen ystävyysseuratoimintaan seuraavasti:[12]

Avustus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
OKM:n ystävyysseurojen yleisavustus &&&&&&&&01141000.&&&&001 141 000 € &&&&&&&&01122000.&&&&001 122 000 € &&&&&&&&01139000.&&&&001 139 000 € &&&&&&&&01139000.&&&&001 139 000 € &&&&&&&&01139000.&&&&001 139 000 € &&&&&&&&01139000.&&&&001 139 000 € &&&&&&&&01075000.&&&&001 075 000 € &&&&&&&&&0915000.&&&&00915 000 € &&&&&&&&&0915000.&&&&00915 000 €

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomi-Venäjä-seuran jäsenmäärä putoamassa, Yle Uutiset 21.10.2014.
  2. Museon esittely Lenin-museo 2015
  3. a b Paula Lehtomäestä Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja hs.fi. 7.6.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.7.2014.
  4. "He ovat palauttaneet Suomi-Venäjä-Seuran Kremlin käsikassaraksi", Verkkouutiset, KOTIMAA, 6.12.2014.
  5. Suomi-Venäjä-Seuran lehti trollaa, Jukka Mallinen SK Puheenvuoro, 49/2014, sivu 67, 5.12.2014. (kopio)
  6. Outi Laatikainen: Suomi-Venäjä-seuran valtuuston puheenjohtaja Heikki Talvitie erosi tehtävästään ESS.fi. 18.2.2016. Viitattu 28.7.2019.
  7. Patentti- ja rekisterihallituksen miljoonakanne Pietari-säätiön hallitusta vastaan kaatui vanhentuneena ts.fi. 7.6.2018. Viitattu 28.7.2019.
  8. Katri Kulmuni valittu Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi Katri Kulmunin blogi. 28.11.2015. Viitattu 3.12.2015.
  9. a b Onnittelemme Katri Kulmunia! Suomi-Venäjä-Seura. 6.6.2019. Viitattu 28.7.2019.
  10. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Suomi–Venäjä-Seura. Viitattu 3.4.2020.
  11. http://www.libera.fi/blogi/suomi-venaja-seura-on-edelleen-poliittisessa-suojeluksessa/
  12. Yleisavustukset valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 2.4.2020.
  13. Blogit: Heikki Talvitien näkökulma Suomi-Venäjä -Seura ry. Viitattu 18.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]