Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on suomalais-ugrilaisia kansoja ja samojedikansoja edustava foorumi, jonka tavoitteena on uralilaisten kansojen yhteistyön edistäminen eri alueilla, sekä kulttuurin ja kielen säilyttäminen ja elvyttäminen. Lisäksi tavoitteena on edistää kansainvälisten normien toteutuminen ihmisoikeuksien, kansojen itsemääräämisoikeuden ja alkuperäiskansojen oikeuksien alalla.[1] Kongressi on lähinnä kansalaisjärjestöjen yhteinen tapahtuma, johon myös poliitikot ja viranomaiset ovat osallistuneet keskustelukumppaneina.

Kongressi perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun alkoi näyttää siltä, että avautuisi mahdollisuus maassa asuvien pienten kansojen kulttuuriseen jälleensyntymiseen ja niiden välisten itsenäisesten yhteyksien muodostamiseen.

Ensimmäisessä kongressissa hyväksytyn perusilmoituksen mukaan suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on hallituksista ja poliittisista puolueista riippumaton foorumi, joka toiminnassaan nojautuu Suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyön pääperiaatteiden, tavoitteiden ja tehtävien julistukseen (Syktyvkar, 1992).

Kongressin toimeenpaneva elin on keskuskomitea, joka kokoontuu puolivuosittain. Sen tehtävänä on yhteistoiminnan koordinoiminen ja suomalais-ugrilaisten kansojen oikeuksien edustaminen kansainvälisissä elimissä, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa. Komiteassa kaikilla kansoilla on yksi tai kaksi edustajaa ja käytettävissään yksi ääni.

Aikaisemmat maailmankongressit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1992, 30. marraskuuta – 3. joulukuuta – Tapahtumapaikka: Venäjä, Komin tasavalta, Syktyvkar. Järjestävä elin: Komin kansan jälleensyntymisen komitea (Komi vojtorös sövmödan komitet). Tämän kongressin aikana kehitettiin perusaatteita ja hyväksyttiin ilmoitus maailman suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistoiminnasta.
  • 1996, 16. elokuuta – 21. elokuuta – Tapahtumapaikka: Unkari, Budapest. Järjestävä elin: Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin Unkarin osasto. Yhteisistunto järjestettiin eduskuntatalossa, jossa presidentti tervehti osanottajia.
  • 2000, joulukuuTapahtumapaikka: Suomi, Helsinki. Järjestävä elin: Suomi–Venäjä-seura ja M. A. Castrénin seura. Kolmen suuren suomalais-ugrilaisen tasavallan presidentit osallistuivat kongressiin ensimmäistä kertaa.
  • 2004, 15. elokuuta – 19. elokuuta – Tapahtumapaikka: Viro, Tallinna. Järjestävä elin: Fenno-Ugria-rahasto. Kongressin pääteema oli Nuoret – suomalais-ugrilaisten kansojen toivo ja tulevaisuus.
  • 2008, 28. kesäkuuta – 30. kesäkuuta – Tapahtumapaikka: Venäjä, Hanti-Mansijsk. Osallistujien joukossa olivat Suomen, Viron, Unkarin ja Venäjän presidentit Tarja Halonen, Toomas Hendrik Ilves, László Sólyom ja Dmitri Medvedev. Kongressin ilmapiiriin vaikutti Viron presidentin johtaman valtuuskunnan ulosmarssi protestiksi Venäjän duuman edustajan puheelle.[2]
  • 2012, 5. syyskuuta – 7. syyskuuta – Tapahtumapaikka: Unkari, Siófok. Osallistujien joukossa olivat muun muassa Suomen, Viron ja Unkarin presidentit Sauli Niinistö, Toomas Hendrik Ilves ja János Áder. Kongressin avajaisissa esiintyivät läsnäolevat presidentit, sekä Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski. Erityisesti Medinskin puhe herätti yleisössä huomiota hänen esittämillään tulkinnoilla historiasta ja voimakkaasta kritiikistä edellisen kokouksen presidentti Tarja Halosen pitämän avajaispuheen suhteen, jossa Halonen puolusti kielipesä-metodin tärkeyttä. Siófokin kongressissa pääsi Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin historiassa myös Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisoliitto MAFUN ensimmäistä kertaa osallistumaan ohjelmaan järjestämällä nuorison pyöreän pöydän.
  • 2016, 15. kesäkuuta – 17. kesäkuuta – Tapahtumapaikka: Suomi, Lahti. Järjestävä elin: Suomi–Venäjä-seura yhdessä 21 muun järjestön kanssa.[3] Osallistujien joukossa olivat muun muassa Suomen, Viron ja Unkarin presidentit Sauli Niinistö, Toomas Hendrik Ilves ja János Áder sekä venäjän varakulttuuriministeri.[4] Ministerin puhe kongressin avajaisissa herätti yleisössä ja lehdistössä huomiota hänen esittämillään tulkinnoilla, joiden mukaan suomalaisugrilaisten kansojen tilanne on Venäjällä paikon parempi kuin muualla maailmassa.[5]
  • Kahdeksas suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestetään 17.-19. kesäkuussa 2020 Tartossa, Virossa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: hu:Finnugor Népek Világkongresszusa