Heikki Talvitie
| Heikki Talvitie | |
|---|---|
 Heikki Talvitie huhtikuussa 2015. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. syyskuuta 1939 Viipuri |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | diplomaatti |
| Arvonimi | erikoislähettiläs (2017) |
| Titteli | puheenjohtaja |
| Vanhemmat | Veikko Armas Rafael Talvitie ja Pirkko Annikki Vuori |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Marja Kristiina Valtari 1964– |
| Lapset | Jyrki 1966, Henrikki 1971, Vera 1974 |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1964– |
| Merkittävät teokset | Itsenäisyyden ilmansuunnat 2015 |
| Järjestö | Danielson-Kalmari-seminaarin järjestelytoimikunta 1990–, Suomen historian päivien järjestelytoimikunta 2000–, Suomi-Venäjä-seura 2002–2014, Museoliiton hallitus 2003– |
Heikki Talvitie (s. 5. syyskuuta 1939 Viipuri) on suomalainen diplomaatti. Hän on toiminut suurlähettiläänä Belgradissa 1984–1988, Moskovassa 1988–1992 ja Tukholmassa 1996–2002.[1] Talvitie on tunnettu Neuvostoliiton asiantuntija.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvitie valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1963 ja liittyi ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1964. Hän on suurlähettilään tehtävien lisäksi työskennellyt Haagin lähetystössä sekä New Yorkissa YK-edustustossa.[1] Hän työskenteli paljon ulkoasiainministeriön poliittisella osastolla ja 1. huhtikuuta 1971 lähtien raporttijaostolla, jonne saapui runsaasti salaista ja muuta materiaalia Suomen lähetystöistä ympäri maailmaa. Hänet nimitettiin YK-edustustoon 1. syyskuuta 1972 lukien.
Talvitie on työskentellyt ministerineuvos Moskovassa 1976–1980. Ulkoasiainministeriön toimistopäällikkö hän oli 1980–1982 ja ulkoasiainministeriön neuvottelevana virkamiehenä 1983–1984. Talvitie oli myös EU:n erikoisedustaja Kaukasiassa ja ETYJin erikoislähettiläänä Georgiassa.
Talvitie oli vuosina 2002-2014 Suomi–Venäjä-Seuran puheenjohtajana[2] ja seuran valtuuston puheenjohtaja vuodesta 2014 ja[3] Historian Ystäväin liiton puheenjohtaja vuodesta 2000 sekä Museoliiton puheenjohtaja vuodesta 2003.[4]
Talvitie erosi helmikuussa 2016 Suomi–Venäjä-Seuran valtuuston puheenjohtajuudesta. Talvitie kuului aiemmin Pietari-säätiön hallitukseen, jonka entisiltä jäseniltä PRH vaatii tuolloin yhteensä yli 10 miljoonan euron vahingonkorvauksia vahingoista, joita on aiheutunut lainvastaisista päätöksistä ja laiminlyönneistä Pietarin Suomi-taloon liittyen.[5] Myöhemmin Helsingin käräjäoikeus hylkäsi PRH:n kanteen vanhentuneena.[6]
Venäjän presidentti Vladimir Putin palkitsi 18.8.2014 Talvitien Ystävyyden kunniamerkillä ystävyyden ja yhteistyön vahvistamisesta Venäjän kanssa.[7]
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dosentti Jukka Seppinen on syyttänyt Talvitietä neuvostomyönteisten virkamiesten suosimisesta ja siitä ettei Talvitie Seppisen mukaan pyrkinyt patoamaan KGB:n vaikutusta Suomessa.[8] Kääntäjä-kirjailija Jukka Mallinen on taas syyttänyt Talvitietä, että hänen puheenjohtajakaudella Suomi-Venäjä-Seuran viemisestä Kremlin käsikassaraksi ja äänenkannattajaksi[9].
Talvitie on kommentoinut mediassa Venäjän sotilaallista toimintaa Georgiassa 2008 ja Ukrainassa 2014.[10][11] Helsingin Sanomissa arvosteltiin Talvitietä Krimin valtausta puolustelevaksi.[12]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ystävyyden kunniamerkki (2014)[13]
.svg){kind=small}
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Talvitie Heikki”, Kuka Kukin on, s. 1024. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19577-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Curriculum Vitae of Mr. TALVITIE Heikki (Internet Archive) Euroopan unionin neuvosto. Arkistoitu 26.6.2007. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Suomi-Venäjä-Seura
- ↑ Paula Lehtomäki valittiin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajaksi, Kaleva, 7.6.2014.
- ↑ Pikkujättiläinen cd-levy. WSOY 1999. ISBN 951-0-24021-4
- ↑ Outi Laatikainen: Suomi-Venäjä-seuran valtuuston puheenjohtaja Heikki Talvitie erosi tehtävästään ESS.fi. 18.2.2016. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Patentti- ja rekisterihallituksen miljoonakanne Pietari-säätiön hallitusta vastaan kaatui vanhentuneena ts.fi. 7.6.2018. Arkistoitu 28.7.2019. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Putin palkitsi suomalaisia kunniamerkein – palkituilta kiitosta Niinistölle Yle Uutiset. 18.8.2014. Viitattu 26.12.2017.
- ↑ Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–91. Jukka Seppinen 2006. Gummerus. ISBN 951-20-6548-7
- ↑ "He ovat palauttaneet Suomi-Venäjä-Seuran Kremlin käsikassaraksi" verkkouutiset.fi. Verkkouutiset. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Talouselämä: Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Ukrainan tilanteesta: "Mikä tahansa maa olisi toiminut samoin kuin Venäjä"
- ↑ Tuomikoski, Mikko: Entinen suurlähettiläs: Ukrainan umpisolmua kiristää myös alueen vaikea historia Yle Uutiset. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
- ↑ En jaksa kirjoittaa Venäjästä kauniisti, Helsingin Sanomat 27.10.2014.
- ↑ Putin palkitsi suomalaisia kunniamerkein – palkituilta kiitosta Niinistölle Yle Uutiset. 18.8.2014. Viitattu 25.4.2024.
| ||||||||||||||
