Paula Lehtomäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paula Lehtomäki
Paula Lehtomäki.JPG
Suomen ympäristöministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–28.9.2007
11.4.2008–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Stefan Wallin
Seuraaja Kimmo Tiilikainen
Ville Niinistö
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Jäätteenmäen hallitus
17.4.2003–24.6.2003
Vanhasen I hallitus
24.6.2003–2.9.2005
3.3.2006–19.4.2007
Edeltäjä Jari Vilén
Seuraaja Mari Kiviniemi
Paavo Väyrynen
Kansanedustaja
24.03.1999 - 19.04.2011
20.04.2011 - 15.4.2015
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Oulun vaalipiiri
Uudenmaan vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 29. marraskuuta 1972 (ikä 42)
Kuhmo
Puolue Suomen Keskusta
Puoliso Jyri Sahlsten (2005–)
Koulutus valtiotieteiden kandidaatti (1996)
kauppatieteiden maisteri (1999)

Paula Ilona Lehtomäki (s. 29. marraskuuta 1972 Kuhmo) on Uudenmaan vaalipiiristä valittu keskustalainen kansanedustaja. Hän on aiemmin toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Anneli Jäättenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa sekä ympäristöministerinä Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituksissa.

Lehtomäki on koulutukseltaan valtiotieteen kandidaatti Turun yliopistosta ja kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtomäki valittiin Kuhmon kaupunginvaltuustoon vuoden 1996 kunnallisvaaleissa. Hänen isänsä Pekka Lehtomäki oli pitkäaikainen valtuuston puheenjohtajana.[1] Eduskuntaan Lehtomäki valittiin vuoden 1999 vaaleissa Oulun vaalipiiristä. Kesällä 2002 hänet valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi Hämeenlinnan puoluekokouksessa. Hän uusi varapuheenjohtajuuden Tampereella 2004, Oulussa 2006 sekä Joensuussa 2008, kunnes luopui tehtävästä vuonna 2010.

Lehtomäki nousi huhtikuussa 2003 Anneli Jäätteenmäen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi. Hän jatkoi samassa tehtävässä kesäkuussa 2003 nimitetyssä Matti Vanhasen I hallituksessa. Syyskuusta 2005 maaliskuuhun 2006 Lehtomäki oli äitiyslomalla saatuaan esikoispoikansa. Äitiysloman ajaksi ministeriksi nimitettiin Mari Kiviniemi. Vanhasen II hallituksessa (2007–2010) ja Kiviniemen hallituksessa (2010–2011) Lehtomäki toimi ympäristöministerinä. Vuonna 2007 Lehtomäki jäi äitiyslomalle toisen lapsensa synnyttyä, ja häntä sijaisti Kimmo Tiilikainen.[2]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Lehtomäki valittiin ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on suuren valiokunnan sekä sen työjaoston varapuheenjohtaja.[3] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Lehtomäki oli ehdolla kotikuntansa Helsingin vaalipiirissä, mutta ei tullut valituksi.[4]

Lehtomäki on Suomi–Venäjä-Seuran puheenjohtaja vuodesta 2014.[5]

Runsaasti julkisuuttaa saaneita asioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätevesiasetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paula Lehtomäen ympäristöministerikaudella suurta keskustelua ja kritiikkiä herätti asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla (Hajajätevesiasetus).

Asetus oli valmisteltu Lipposen II:n hallituksen kaudella ja sen antoi  Vanhasen I:n hallituksen tuore ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp). Enestam on kertonut julkisuudessa luottaneensa edeltäjiensä Satu Hassin (vihr.) ja Jouni Backmanin (sdp) tekemään työhön, mutta todenneensa melko pian asetuksen allekirjoittamisen 11.6.2003 jälkeen sen olevan sisällöltään ”susi”. Asetus astui voimaan 1.1.2004.[6]

Lehtomäen ympäristöministerikaudella haja-asutuksen jätevesiä koskevat säädökset uusittiin ja samalla kumottiin vanha hajajätevesiasetus.[7] Lehtomäki käynnisti vuonna 2008 kaksi selvitystä, joiden pohjalta asetusta korjattiin. Näistä ympäristöministeriön oma selvitys keskittyi tiedottamisen tehostamiseen. Ympäristöministeriön entisen kansliapäällikön, Lauri Tarastin, selvitystyössä[8] kiinnitettiin huomio vaatimusten kohtuullistamiseen. Tarasti kiinnitti huomiota kiinteistön omistajien ikään sekä kiinteistön käyttöarvoon ja kustannuksiin. Ne kiinteistöt, joita asetus koskisi, haluttiin selvästi rajata minimiin. Hallitus antoi muutosesityksen eduskuntaan syksyllä 2010.

Eduskunnassa asia eteni ympäristö- ja perustuslakivaliokunnissa. Jälkimmäinen hyväksyi ikäperusteen asetuksesta vapautumisen pohjaksi ja vaati toteutusratkaisuilta kohtuullisia kustannuksia. Valiokunta moitti sitä, että vaatimukset oli esitetty asetuksessa eikä lain tasolla. Tämä korjattiin. Säädökset muutettiin ympäristöministeriön ja eduskunnan ympäristövaliokunnan yhteistyönä.

Keskeiset muutokset:

  1. Siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella. Uuden asetuksen mukaan jätevesiasioiden tuli olla kunnossa vanhoilla kiinteistöillä 15.3.2016 mennessä. Lisäksi kiinteistön haltija voi lykätä vaadittuja parantamistoimia neljällä vuodella tekemällä kuntaan perustellun ilmoituksen. Uusia kiinteistöjä jätevesimääräykset koskivat välittömästi.
  2. Yleisiä puhdistusvaatimuksia alennettiin. Puhdistusvaatimusten vähimmäistasoksi määriteltiin aikaisemman asetuksen lievempi vaatimustaso. Herkästi pilaantuvilla alueilla, kuten rannoilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää perusvaatimuksia korkeampaa puhdistustasoa.
  3. Automaattinen ikälykkäys ja määräaikainen poikkeuskäytäntö tulivat voimaan. Automaattinen ikälykkäys koskee niitä kiinteistönomistajia, jotka ovat täyttäneet 9.3.2011 mennessä 68 vuotta ja asuneet vakituisesti kyseisellä kiinteistöllä. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.
  4. Kiinteistönomistajien tueksi luotiin neuvontajärjestelmä, joka käynnistyi pilottihankkeilla.[9]

Haja-asutuksen jätevesiä koskevat uudet säännökset sisältyvät ympäristönsuojelulain muutokseen (196/2011; voimaan 9.3.2011) ja valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011; voimaan 15.3.2011; uusi hajajätevesiasetus).

Ville Niinistö (vihr.) toimi ympäristöministerinä 22.6.2011 – 26.9.2014. Vihreiden lähdettyä hallituksesta ympäristöministeriksi nimitetty Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitti kahden vuoden lykkäystä jätevesiasetuksen siirtymäaikaan. Lisäksi Grah-Laasonen on asettanut työryhmän selvittämään, voidaanko haja-asutusalueen jätevesilainsäädäntöä lieventää.[10]

Kohu Talvivaaran osakkeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2010 Lehtomäki ilmoitti lähipiirinsä omistavan merkittävän määrän kaivosyhtiö Talvivaaran osakkeita.[11] Selvisi, että Lehtomäen puolisolla Jyri Sahlstenilla oli osakkeita 270 970 euron arvosta. Myös pariskunnan kaksi alaikäistä lasta omistivat Talvivaaran osakkeita.[12] Osakkeiden hankinta herätti epäilyt mahdollisesta sisäpiiritiedon käytöstä ja Finanssivalvonta päätti tutkia Lehtomäen perheen osakekaupat.[13] Lehtomäki kiisti epäilyt jyrkästi.[14]

Lehtomäen mies oli hankkinut osakkeita 15. ja 21. tammikuuta sekä 11. ja 16. helmikuuta 2010. Tammikuussa osakkeita ostettiin noin 200 000 eurolla ja helmikuussa 100 000 eurolla.[15] Talvivaara tiedotti 9. helmikuuta 2010 aikeistaan aloittaa uraanin talteenotto Sotkamon nikkelikaivoksella. Marraskuussa 2010 valmistuneen Finanssivalvonnan selvityksen mukaan ilmi ei ollut tullut mitään, mikä viittaisi Lehtomäellä tai hänen puolisollaan olleen sisäpiiritietoa Talvivaarasta.[16]

Venäjä-suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2014 Paula Lehtomäki valittiin Suomi–Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi.[17] Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja Jukka Mallinen väittää Lehtomäen ja Heikki Talvitien palauttaneen SV-seuran Kremlin tukijaksi.[18][19] Omissa kirjoituksissaan ja ulostuloissaan Lehtomäki on selväsanaisesti tuominnut Venäjän valtion toimet Ukrainassa, mutta korostanut pyrkimystä naapuruussuhteiden rakentamisen ja ylläpitoon myös vaikeina aikoina.[20][21] 

Maaliskuussa 2015 Lehtomäki, Paavo Väyrynen ja Sirkka-Liisa Anttila arvostelivat median Venäjä-uutisointia. Ministeri Lenita Toivakka piti media-arvostelua kohtuuttomana ja korosti, ettei Suomen pitäisi lähteä mukaan Venäjän informaatiosotaan. Lopulta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä irtisanoutui kolmikon puheista ja sanoi, ettei se ole puolueen linja. Hänestä media on tasapuolinen. [22]

Muita päätöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöministerinä Lehtomäki oli keväällä 2008 hyväksymässä Pallas-hotellin laajennuksen Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa, mikä edellytti lakimuutosta.[23] Muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliitto[24] ja vihreät[25][26] arvostelivat hanketta, jota vastaan syntyi Pelasta Pallas -liike. Ympäristöministerinä ollessaan Lehtomäki ilmaisi tukensa myös Kollajan altaan rakentamiselle. Vuotoksen tekojärven rakentamista hän ei pitänyt mahdollisena.[27]

Elokuussa 2009 Lehtomäki ilmoitti kannattavansa norjalaisen kaivosyhtiön Yaran suunnitteleman Soklin kaivosradan rakentamista Natura-alueen läpi, jollei luontoa suotta tärvellä ja poroelinkeinon mahdollisuudet turvataan. Lehtomäki kannatti myös Sallatunturin matkailualueen laskettelurinteiden laajentamista vanhojen metsien suojelualueelle, jos huomioidaan metsien suojeluun liittyvät arvot.[28] Näkemykset herättivät kritiikkiä erityisesti Luonnonsuojeluliitossa, joka ilmaisi olevansa valmis puolustamaan luonnonsuojelualueita tarvittaessa oikeustoimin.[29]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paula Lehtomäki on naimisissa ja hänellä on vuosina 2005, 2007 ja 2011 syntyneet lapset.[30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) Yle Uutiset. 17.4.2007. Viitattu 22.10.2014.
  2. Paula Lehtomäki sai toisen pojan Iltalehti.fi. 20.10.2007. Viitattu 22.10.2014.
  3. Paula Lehtomäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. Todella kovia nimiä putosi eduskunnasta – peräti 40 edustajaa ulos Ilta-Sanomat. 20.4.2015. Sanoma Oy. Viitattu 20.4.2015.
  5. Paula Lehtomäestä Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja HS.fi. 7.6.2014. Viitattu 22.10.2014.
  6. STT: Ex-ympäristöministeri:minua höynäytettiin jätevesiasetuksessa Ilta-Sanomat. 26.8.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.2.2015.
  7. Haja-asutuksen jätevedet Suomen Kuntaliiton verkkopalvelu. 2.3.2011. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 4.2.2015.
  8. Tarasti, Lauri: Hajajätevesiselvitys, Ympäristöministeriön raportteja 25/2009. Ympäristöministeriö.
  9. STT: Lehtomäki: Kaksi vuotta lisää aikaa jätevesien puhdistamiseen Ilta-Sanomat. 21.9.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.2.2015.
  10. Grahn-Laasonen: Jätevesiasetukselle lisäaika Etelä-Saimaa. 18.12.2014. Sanoma Lehtimedia. Viitattu 4.2.2015.
  11. Lehtomäki vaitonainen Talvivaara-kytköksistään yle.fi. 21.10.2010. Yle Uutiset. Viitattu 22.9.2010.
  12. Koskinen, Mika: Lehtomäen miehellä ja lapsilla jättiomistus kaivosyhtiössä Iltasanomat.fi. 22.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
  13. Nelonen: Lehtomäen perheen osakekaupat selvitetään Yle Uutiset. 25.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
  14. Lehtomäki hermostui sisäpiirikyselyistä Yle Uutiset. 25.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
  15. Lehtomäki kertoi Talvivaara-ostojen ajankohdat Yle Uutiset. 27.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
  16. Fiva: Lehtomäellä ei sisäpiiritietoa Talvivaarasta Yle Uutiset. 12.11.2010. Viitattu 22.10.2014.
  17. Paula Lehtomäki valittiin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajaksi, Kaleva, 7.6.2014.
  18. "He ovat palauttaneet Suomi-Venäjä-Seuran Kremlin käsikassaraksi", Verkkouutiset, KOTIMAA, 6.12.2014.
  19. Suomi-Venäjä-Seuran lehti trollaa, Jukka Mallinen SK Puheenvuoro, 49/2014, sivu 67, 5.12.2014. (kopio)
  20. ”Venäjä - Ikuinen naapurimme”, Tähän on tultu! ja nyt rakennetaan tulevaisuutta. Keskustan kansanedustajien ajatuksia., s. 37. Suomen Keskusta, Keskustan eduskuntaryhmä, 2015.
  21. Yleisradio: Yle A-talk:Lymy-vai lomapaikka? A-talk: Lymy-vai lomapaikka?. 12.3.2015. Yleisradio. Viitattu 27.3.2015.
  22. Kokoomusministeri ihmettelee keskustavaikuttajien puheita - "Hämmentävää ja kohtuutonta", Iltalehti 3.3.2015.
  23. Lehtomäki hyväksyy hotellin laajentamisen kansallispuistossa Yle Uutiset. 12.5.2008. Viitattu 22.10.2014.
  24. Pallaksen puolesta syntymässä kansanliike 5.5.2008. Suomen Luonnonsuojeluliitto. Viitattu 22.10.2014.
  25. Sinnemäki, Anni: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Vihreät.fi. 26.5.2008. Viitattu 22.10.2014.
  26. Kukko-Liedes, Pirjo: Pulliainen hermostui Lehtomäkeen Kaleva. 15.5.2008. Viitattu 22.10.2014.
  27. Ympäristöministeri Lehtomäki sallisi Kollajan rakentamisen MTV.fi. 18.6.2008. Viitattu 22.10.2014.
  28. Ympäristöministeri: Soklin radan voi vetää Natura-alueelle Yle Uutiset. 18.8.2009. Viitattu 22.10.2014.
  29. Luonnonsuojeluliitto tyrmää Lehtomäen puheet Yle Uutiset. 19.8.2009. Viitattu 27.9.2009.
  30. Paula Lehtomäki sai tytön Suomenmaa. 22.9.2011. Viitattu 22.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Paula Lehtomäki -sitaatteja.