Paula Lehtomäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paula Lehtomäki
Paula Lehtomäki
Paula Lehtomäki
Suomen ympäristöministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–28.9.2007
11.4.2008–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Stefan Wallin
Seuraaja Kimmo Tiilikainen
Ville Niinistö
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Jäätteenmäen hallitus
17.4.2003–24.6.2003
Vanhasen I hallitus
24.6.2003–2.9.2005
3.3.2006–19.4.2007
Edeltäjä Jari Vilén
Seuraaja Mari Kiviniemi
Paavo Väyrynen
Kansanedustaja
24.3.1999 – 21.4.2015, 1.2.2017–8.2.2017
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Oulun vaalipiiri
Uudenmaan vaalipiiri
Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt29. marraskuuta 1972 (ikä 51)
Kuhmo
Puoliso Jyri Sahlsten (2005–)
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta
Koulutus valtiotieteiden kandidaatti (1996)
kauppatieteiden maisteri (1999)

Paula Ilona Lehtomäki (s. 29. marraskuuta 1972 Kuhmo) on suomalainen toimitusjohtaja ja entinen keskustan kansanedustaja, ministeri ja poliitikko. Hän on toiminut keskustan varapuheenjohtajana, valtiosihteerinä[1] ja Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä.[2]

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana hän aloitti syyskuussa 2022.[3]

Lehtomäki toimi kansanedustajana vuosina 1999–2015. Vuosina 2003–2007[2] hän oli Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anneli Jäättenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa.[1] Vuosina 2007–2011[2] hän toimi Suomen ympäristöministerinä Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituksissa.[1]

Lehtomäki oli keskustan varapuheenjohtaja 2002–2010. Lehtomäki toimi pääministeri Juha Sipilän valtiosihteerinä vuosina 2015–2019.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtomäki on koulutukseltaan valtiotieteen kandidaatti Turun yliopistosta ja kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtomäki valittiin Kuhmon kaupunginvaltuustoon vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.[4]

26-vuotiaana[5] hänet valittiin eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa Oulun vaalipiiristä. Kesällä 2002 hänet valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi Hämeenlinnan puoluekokouksessa. Hän uusi varapuheenjohtajuuden Tampereella 2004, Oulussa 2006 sekä Joensuussa 2008, kunnes luopui tehtävästä vuonna 2010.[1]

Lehtomäki nousi huhtikuussa 2003 Anneli Jäätteenmäen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi. Hän jatkoi samassa tehtävässä kesäkuussa 2003 nimitetyssä Matti Vanhasen I hallituksessa. Syyskuusta 2005 maaliskuuhun 2006 Lehtomäki oli äitiyslomalla saatuaan esikoispoikansa. Äitiysloman ajaksi ministeriksi nimitettiin Mari Kiviniemi. Vanhasen II hallituksessa (2007–2010) ja Kiviniemen hallituksessa (2010–2011) Lehtomäki toimi ympäristöministerinä. Vuonna 2007 Lehtomäki jäi äitiyslomalle toisen lapsensa synnyttyä, ja häntä sijaisti Kimmo Tiilikainen.[6]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Lehtomäki valittiin ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Hän oli suuren valiokunnan sekä sen työjaoston varapuheenjohtaja.[1] Lehtomäki sai kolmannen lapsensa syksyllä.[7]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Lehtomäki oli ehdolla kotikuntansa Helsingin vaalipiirissä, mutta jäi 4 531 äänellä varasijalle.[8] Pääministeri Juha Sipilä nimitti hänet valtiosihteerikseen valtioneuvoston kansliaan, sillä Lehtomäellä oli enemmän ministerikokemusta kuin Sipilän vetämällä ministeriryhmällä.[7] Lehtomäki toimi myös Suomi 100 -juhlavuoden puheenjohtajana[5] ja vastasi 1918 muistovuoden järjestelyistä.[7] 1. helmikuuta 2017, Lehtomäki nousi eduskuntaan Olli Rehnin tilalle, mutta jätti samana päivänä eroanomuksen pysyäkseen valtiosihteerin tehtävässä.[9] Eroanomuksen hyväksymisen myötä Lehtomäen kansanedustajan tehtävät siirtyivät seuraavalle varakansanedustajalle Pekka Puskalle.[10]

Syksyllä 2018 pohjoismaiset yhteistyöministerit valitsivat[11] valtiosihteeri Lehtomäen Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi.[2] Neljän vuoden tehtävässään hän aloitti seuraavan vuoden maaliskuussa ollen ensimmäinen roolin valittu nainen.[11]

Julkisuutta saaneita poliittisia asioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristöministerinä Lehtomäki oli keväällä 2008 hyväksymässä Pallas-hotellin laajennuksen Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa, mikä edellytti lakimuutosta.[12] Muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliitto[13] ja vihreät[14][15] arvostelivat hanketta, jota vastaan syntyi Pelasta Pallas -liike. Ympäristöministerinä ollessaan Lehtomäki ilmaisi tukensa myös Kollajan altaan rakentamiselle. Vuotoksen tekojärven rakentamista hän ei pitänyt mahdollisena.[16]

Elokuussa 2009 Lehtomäki ilmoitti kannattavansa norjalaisen kaivosyhtiön Yaran suunnitteleman Soklin kaivosradan rakentamista Natura-alueen läpi, jollei luontoa suotta tärvellä ja poroelinkeinon mahdollisuudet turvataan. Lehtomäki kannatti myös Sallatunturin matkailualueen laskettelurinteiden laajentamista vanhojen metsien suojelualueelle, jos huomioidaan metsien suojeluun liittyvät arvot.[17] Näkemykset herättivät kritiikkiä erityisesti Luonnonsuojeluliitossa, joka ilmaisi olevansa valmis puolustamaan luonnonsuojelualueita tarvittaessa oikeustoimin.[18]

Jätevesiasetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hajajätevesiasetus

Eräs Lehtomäen ympäristöministerikaudella keskustelua ja kritiikkiä herättänyt asia oli asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla.lähde? Lehtomäki käynnisti vuonna 2008 kaksi selvitystä, joiden pohjalta asetusta korjattiin. Näistä ympäristöministeriön oma selvitys keskittyi tiedottamisen tehostamiseen. Ympäristöministeriön entisen kansliapäällikön Lauri Tarastin selvitystyössä kiinnitettiin huomio vaatimusten kohtuullistamiseen.[19] Jätevesien puhdistamiselle annettiin lisäaikaa.[20] Vesien puhdistamistoimet maaseudulla pysähtyivät, kun jäätiin odottamaan säätelyn tulevaisuudessa lievenevän.[21] Jätevesiasetusta pidettiin merkittävänä tekijänä keskustan vaalitappiossa 2017.[22]

Talvivaara[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2010 silloin ympäristöministerinä toiminut Lehtomäki ilmoitti lähipiirinsä omistavan merkittävän määrän Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeita.[23] Lehtomäen puoliso oli ostanut 200 000 eurolla Talvivaaran osakkeita paria viikkoa ennen kuin Talvivaara ilmoitti aikovansa käynnistää kaivoksellaan Sotkamossa uraanin talteenoton. Lisäksi puoliso oli ostanut 100 000 eurolla osakkeita sen jälkeen.[24] Finanssivalvonta tutki, oliko Lehtomäen perheen osakekaupoissa hyödynnetty sisäpiiritietoa.[25] Lehtomäki kiisti epäilyt.[26] Marraskuussa 2010 Finanssivalvonta totesi, ettei se ollut löytänyt viitteitä sisäpiiritiedon käytöstä.[27]

Venäjä-suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtomäki valittiin Suomi–Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi kolmevuotiskaudelle kesäkuussa 2014.[28] Joulukuussa Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja Jukka Mallinen väitti Suomen Kuvalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Lehtomäen ja Heikki Talvitien palauttaneen SV-seuran Kremlin tukijaksi.[29]

Keskustan entiset poliitikot Lehtomäki, Paavo Väyrynen ja Sirkka-Liisa Anttila olivat kukin tahoillaan arvostelleet median Venäjä-uutisointia. Maaliskuussa 2015 ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka kertoi pitävänsä heidän media-arvosteluansa kummallisena mutta suositteli Suomen tiedonvälineille tarkkuutta disinformaation suhteen. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan kolmikon puheet eivät vastanneet puolueen linjaa. Hänestä uutisointi Ukrainan tilanteesta oli ollut tasapuolista.[30]

Omissa puheenvuoroissaan Lehtomäki tuomitsi Venäjän valtion toimet Ukrainassa, mutta korosti pyrkimystä naapuruussuhteiden rakentamiseen ja ylläpitoon myös vaikeina aikoina.[31][32] 

Marraskuussa 2015 Lehtomäen seuraajaksi puheenjohtajana valittiin Katri Kulmuni.[33]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos Lähde
2003 Oulun vaalipiiri 11 063 valittiin [34]
2007 Oulun vaalipiiri 16 390 valittiin [35]

Ura johtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtomäki aloitti Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana syyskuussa 2022.[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtomäen isän Pekka Lehtomäki oli pitkäaikainen Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.[4]

Lehtomäki asuu perheensä kanssa Helsingissä.[5] Hän on naimisissa, ja hänellä on vuosina 2005, 2007 ja 2011 syntyneet lapset.[11]

Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Paula Lehtomäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b c d Paula Lehtomäestä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Yle Uutiset. 6.9.2018. Viitattu 8.9.2023.
  3. a b Metsäteollisuuden uusi puolustaja ei haikaile alan suuruuden aikoihin – Paula Lehtomäki ajaa puun käyttöä vihreän siirtymän nimissä Yle Uutiset. 21.10.2022. Viitattu 8.9.2023.
  4. a b Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) Yle Uutiset. 17.4.2007. Viitattu 22.10.2014.
  5. a b c Tanja Hakamo: Paula Lehtomäki oli keskustan supertähti, kunnes tuli ”kova kolaus” – kertoo nyt, mitä hänelle sen jälkeen tapahtui Ilta-Sanomat. 6.11.2022. Viitattu 8.9.2023.
  6. Paula Lehtomäki sai toisen pojan Iltalehti.fi. 20.10.2007. Viitattu 22.10.2014.
  7. a b c Mirjami Saarinen: Paula Lehtomäki ei kursaile, kun hän haluaa jonkin työn –”Aktiivisesti tein tiettäväksi, että olen kiinnostunut” Talouselämä. 13.11.2022. Viitattu 8.9.2023.
  8. Todella kovia nimiä putosi eduskunnasta – peräti 40 edustajaa ulos Ilta-Sanomat. 20.4.2015. Sanoma Oy. Viitattu 20.4.2015.
  9. Kansanedustaja Paula Lehtomäki jätti jo eronpyynnön eduskunnalle Maaseudun Tulevaisuus. 1.2.2017. Viitattu 1.2.2017.
  10. Pekka Puska palasi eduskuntaan – ”A-oluen tulo kauppoihin olisi turmiollista” 9.2.2017. Yle.fi. Viitattu 11.2.2017.
  11. a b c Ulla Jäske: Paula Lehtomäki lähtee Kööpenhaminaan – nelivuotinen pesti Pohjoismaiden ministerineuvostossa alkaa maaliskuussa Aamulehti. 6.9.2018. Viitattu 8.9.2023.
  12. Lehtomäki hyväksyy hotellin laajentamisen kansallispuistossa Yle Uutiset. 12.5.2008. Viitattu 22.10.2014.
  13. Pallaksen puolesta syntymässä kansanliike 5.5.2008. Suomen Luonnonsuojeluliitto. Viitattu 22.10.2014.
  14. Sinnemäki, Anni: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Vihreät.fi. 26.5.2008. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.10.2014.
  15. Kukko-Liedes, Pirjo: Pulliainen hermostui Lehtomäkeen Kaleva. 15.5.2008. Viitattu 22.10.2014.
  16. Ympäristöministeri Lehtomäki sallisi Kollajan rakentamisen MTV.fi. 18.6.2008. Viitattu 22.10.2014.
  17. Ympäristöministeri: Soklin radan voi vetää Natura-alueelle Yle Uutiset. 18.8.2009. Viitattu 22.10.2014.
  18. Luonnonsuojeluliitto tyrmää Lehtomäen puheet Yle Uutiset. 19.8.2009. Viitattu 27.9.2009.
  19. Tarasti, Lauri: Hajajätevesiselvitys, Ympäristöministeriön raportteja 25/2009. Ympäristöministeriö. Teoksen verkkoversio.
  20. Lehtomäki: Kaksi vuotta lisää aikaa jätevesien puhdistamiseen Ilta-Sanomat. 21.9.2010. Sanoma Media Finland. Viitattu 4.2.2015.
  21. Hautamäki, Jaakko ja Sutinen, Teija: Lehtomäki joutui taas ryöpytykseen jätevesistä Helsingin Sanomat. 12.11.2010. Viitattu 11.9.2023.
  22. Laaninen keskustan vaalitappiosta: Luottamus meni Kaleva. Viitattu 11.9.2023.
  23. Lehtomäki vaitonainen Talvivaara-kytköksistään yle.fi. 21.10.2010. Yle Uutiset. Viitattu 22.9.2010.
  24. Lehtomäki kertoi Talvivaara-ostojen ajankohdat Yle Uutiset. 27.9.2010. Viitattu 11.9.2023.
  25. Nelonen: Lehtomäen perheen osakekaupat selvitetään Yle Uutiset. 25.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
  26. Lehtomäki hermostui sisäpiirikyselyistä Yle Uutiset. 25.9.2010. Viitattu 22.10.2014.
  27. Fiva: Lehtomäellä ei sisäpiiritietoa Talvivaarasta Yle Uutiset. 12.11.2010. Viitattu 22.10.2014.
  28. Paula Lehtomäki valittiin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajaksi Kaleva. Viitattu 8.9.2023.
  29. Suomen Kuvalehti: Suomi-Venäjä-Seuran lehti trollaa Suomenkuvalehti.fi. 5.12.2014. Viitattu 8.9.2023.
  30. Kokoomusministeri ihmettelee keskustavaikuttajien puheita - "Hämmentävää ja kohtuutonta" www.iltalehti.fi. Viitattu 8.9.2023.
  31. ”Venäjä - Ikuinen naapurimme”, Tähän on tultu! ja nyt rakennetaan tulevaisuutta. Keskustan kansanedustajien ajatuksia., s. 37. Suomen Keskusta, Keskustan eduskuntaryhmä, 2015.
  32. Yleisradio: Yle A-talk:Lymy-vai lomapaikka? A-talk: Lymy-vai lomapaikka?. 12.3.2015. Yleisradio. Arkistoitu 27.4.2015. Viitattu 27.3.2015.
  33. Kulmuni valittu Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 28.11.2015. Viitattu 8.9.2023.
  34. Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja vertausluvut vaalipiireittäin ja puolueittain 2003 (Tilastokeskus 31.5.2004)
  35. Oulun vaalipiiri / Ehdokkaat (Oikeusministeriö 21.3.2007)
  36. IS: Vladimir Putinilta Ystävyyden kunniamerkki Paula Lehtomäelle ja Eero Heinäluomalle 17.10.2017. Verkkouutise. Viitattu 17.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paula Lehtomäki.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Paula Lehtomäki.
Edeltäjä:
Jari Vilén
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
2003–2005
Seuraaja:
Mari Kiviniemi
Edeltäjä:
Mari Kiviniemi
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
2006–2007
Seuraaja:
Paavo Väyrynen
Edeltäjä:
Stefan Wallin
Suomen ympäristöministeri
2007
Seuraaja:
Kimmo Tiilikainen
Edeltäjä:
Kimmo Tiilikainen
Suomen ympäristöministeri
2008–2011
Seuraaja:
Ville Niinistö