Talvivaaran Kaivososakeyhtiö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Talvivaaran Kaivososakeyhtiöstä. Talvivaaran kaivos kertoo kaivoksesta ja sen ongelmista. Terrafame kertoo kaivoksen nykyisestä omistajasta.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: TLV1V
Markkina-arvo 145 milj. € (31.12.2013)[1]
Perustettu 2003
Perustaja Pekka Perä[2]
Toimitusjohtaja Pekka Perä[2]
Kotipaikka Sotkamo, Suomi
Toimiala kaivosteollisuus
Tuotteet mineraalit (nikkeli ja sinkki)
Liikevoitto Nousua +214 milj. € (2016)[3]
Tilikauden tulos Nousua +199 milj. € (2016)[3]
Henkilökuntaa 20 (31.12.2016)[3]
Kotisivu www.talvivaara.com
Huomioitavaa yrityssaneerauksessa

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka harjoitti aiemmin kaivostoimintaa Sotkamossa, Kainuussa sijaitsevassa Talvivaaran kaivoksessa. Talvivaara-konsernin jouduttua vakaviin talousvaikeuksiin kaivostoiminta myytiin Terrafamelle vuonna 2015.[4]

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on ollut vuodesta 2013 lähtien yrityssaneerauksessa. Saneerausohjelma on vahvistettu vuonna 2017. Yhtiöllä ei ole enää liiketoimintaa eikä mitään tekemistä Talvivaaran kaivoksen kanssa. Yhtiön liiketoimintasuunnitelmat koskevat lehmänlannasta tehtäviä tuotteita ja romumetallien sulatusuuneja.[5]

Kaivoksen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaliuskemalminäytteitä Talvivaarasta: tremoliittikarsivälikerros mustaliuskeessa ja kiisupitoinen mustaliuske. Aalto-yliopiston materiaalitekniikan laitos.

Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä, vaan vaati bioliuotusmenetelmän kehittymistä maailmalla (esim. Chilessä) ennen kuin kannattava hyödyntäminen tuli mahdolliseksi.

Kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun. Tämä myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle euron hinnalla. Perä tosin osti kolikon takaisin ja maksoi siitä kaksi euroa.[6][7] Kaupassa Outokumpu sai myös option ostaa kaivoksen valmistuttua 20% Talvivaara Sotkamo Oy:stä yhden euron hinnalla sekä 5% Talvivaaran kaivososakeyhtiön osakkeista annissa 20% alennuksella. Outokumpu hyödynsi optionsa 2007 ja myi 2011 Koko omistuksensa Talvivaara kaivososakeyhtiöstä Solidiumille 60 miljoonaa euron hintaan ja 4% Talvivaara Sotkamo Oy:stä Talvivaara kaivososakeyhtiölle 60 miljoonaa euron hintaan. Lopusta 16% Talvivaara Sotkamo oy:n omistuksesta tehtiin optiosopimus Talvivaaraa kaivososakeyhtiö kanssa, mutta kaupat eivät kuitenkaan toteutuneet.[8] [9]

Listautuessaan Lontoon pörssiin Talvivaaran kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) keräsi yli kolmesataa miljoonaa euroa. Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin.[10][11]

Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008.[12] Ensimmäinen nikkeli–kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle.[13]

Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.[14]

Talvivaara-konserni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konsernin emoyhtiö on Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj. Se on pörssiyhtiö, joka vastasi kaivostoiminnan rahoitukseseta. Varsinaista kaivostoimintaa operoi pörssiyhtiön tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy. Pörssiyhtiö omisti siitä 84 %.[15]

Emoyhtiön osake on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2009 alkaen. Se oli listattuna myös Lontoon pörssissä, mutta tämä loppui 2014 yhtiön jouduttua saneeraukseen.[16]

Osakekurssi saavutti huippunsa 7,41 euroa alkuvuonna 2011. Vuonna 2013 kurssi romahti alimmillaan 0,019 euroon.[17]

Johto ja omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaaran toimitusjohtajana on toiminut Pekka Perä. Osan vuotta 2012 toimitusjohtajana toimi Harri Natunen, joka kuitenkin väistyi tehtävästä Pekka Perän palattua toimitusjohtajaksi kaivosalueella sattuneen ympäristövahingon jälkeen.[18][19]

Talvivaaran suurin osakkeenomistaja (7,6 %) oli kesällä 2017 Suomen valtio omistajayhtiönsä Solidiumin kautta. Suurin henkilöomistaja oli Pekka Perä (1,8 %).[20] Suomen valtio on Solidiumin kautta menettänyt Talvivaaran arvonlaskuna huomattavan summan.[21]

Toimitusjohtaja Pekka Perä on saanut Talvivaarasta 25 000 euroa kuukausipalkkaa. Kaivoksen konkurssin jälkeen Pekka Perä on tienannut 800 000 euroa ja hallitukselle on maksettu 800 000 euroa. Juristien palkkioita ei ole kerrottu.[22]

Talousvaikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konserni kohtasi monenlaisia tuotanto-, ympäristö- ja talousvaikeuksia erityisesti vuosina 2012–2013. Ongelmat kärjistyivät vuonna 2013.

Talvivaaran tulos oli jatkuvasti tappiollinen vuosina 2009–2013. Tästä ja tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssista johtuen osakekohtainen oma pääoma laski negatiiviseksi 2013. Tappioiksi vuonna 2013 kirjattiin 700 miljoonaa euroa.[3][23][24][25]

Sekä emoyhtiö että operatiivinen yhtiö joutuivat yrityssaneeraukseen loppuvuodesta 2013. Operatiivinen yhtiö hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014.[26]

Talvivaaran vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan sen koko toiminnan ajalta kertyneet tappiot olivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Yhtiöllä oli omaisuutta 4 miljoonan euron edestä ja velkaa 535 miljoonaa euroa.[3]

Yrityssaneeraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvivaara-konserni joutui yrityssaneerausmenettelyyn vuoden 2013 lopussa. Menettely koski sekä pörssiyhtiötä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj että operatiivista yhtiötä Talvivaara Sotkamo Oy. Saneerausohjelmaehdotukset on toimitettu Espoon käräjäoikeudelle 30.9.2014.[27][28]

Yrityssaneerauksen epävarma alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvitysmies Jaatisen mukaan Talvivaaran olisi pitänyt hakeutua yrityssaneeraukseen aikaisemmin[29]. Nyrstar veti tukensa marraskuussa 2013 Talvivaara Sotkamon yrityssaneeraushakemukselta, mutta palautti tukensa joulukuussa 2013[30]. Selvittäjän mukaan yhtiöt olivat kärsineet useista ongelmista: Biokasaliuotuksen toimivuudesta ei ollut riittävää kokemusta ja näyttöä. Rahoituksesta ei ollut täyttä varmuutta ja nikkelin hinta oli alhainen. Lisäksi kaivosalueella oli huomattavasti liikaa vettä. Myös ympäristö- ja vesilupiin liittyi epävarmuutta.[27]

Nyrstarin lupaama rahoitus ja selvitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrstar myönsi 1.4.2014 yrityssaneerauksen tukemiseksi Talvivaaralle enintään 20 miljoonan euron lainan, joka on nostettavissa sinkkitoimitusten suhteessa[31]. Nyrstar myös lupautui ostamaan Talvivaaralta sinkkiä 80 000 tonnia markkinahintaan yritysten voimassa olevasta sopimuksesta poiketen, jos Talvivaara onnistuu pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään rahoitusratkaisuun.[32] Selvittäjä arvioi selvitysten valmistuttua Talvivaaran 14.4.2014 annetussa tiedotteessa, että toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma on laadittavissa, mikäli menettelynaikainen rahoitus sekä pitkän tähtäimen rahoitusratkaisu saavutetaan[33][34].

Saneerausohjelmaehdotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvittäjä arvioi syksyllä 2014, että tytäryhtiön liiketoiminta olisi elinkelpoista ja kaivostoiminta on mahdollista saada kannattavaksi. Bioliuotustekniikan käyttö on onnistunut ja nikkelin hinta noussut. Lupa-asioissa on edistytty ja lyhyen aikavälin rahoituksestakin on onnistuttu neuvottelemaan. Yhtiön tulevaisuuden kannalta keskeisellä sijalla ovat metallien riittävän tuotantomäärien saavuttaminen ja tuotantokustannusten pysyminen riittävän alhaisina suhteessa metallien myynnistä saatavaan hintaan. Sen sijaan uuden rahoituksen saamisen selvittäjä katsoi ongelmalliseksi.[27]

Selvittäjä on ehdottanut ratkaisuksi ns. realisaatiosaneerausta kahdeksan vuoden saneerausohjelmalla. Siinä Talvivaara Sotkamo Oy myytäisiin perustettavalle uudelle yhtiölle. Myynnistä saadut varat käytettäisiin velkojen maksuun. Saneerauksessa otettaisiin huomioon yhteensä n. 480 miljoonan euron edestä emoyhtiön saneerausvelkoja, joita leikattaisiin 97 prosenttia eli velkojille maksettaisiin myöhemmin kolme prosenttia. Tytäryhtiön saneerausvelkoja leikattaisiin 99 prosenttia.[27] Nyrstarin 232 miljoonan euron saatava on etumaksua sinkkitoimituksista, ei rahavelkaa. Nyrstarin saatavaa ei katsota yrityssaneerauksessa saneerausvelaksi, eikä sitä saneerausohjelmaehdotuksen mukaan leikattaisi. Nyrstarin saatava siirtyisi uudelle perustettavalle yhtiölle.[35][36] Yrityksellä on kahdeksan vuotta voimassa oleva lisäsuoritusvelvollisuus ja lisäsuorituksia voidaan maksaa velkojille niin paljon kuin saneerausvelkoja on leikattu. Selvittäjän mukaan velkakonversio eli velkakirjojen kääntö uusiksi yrityksen osakkeiksi olisi velkojalle riski. Tällainen velkakonversio ei toisi yritykselle uutta pääomaa, jota tarvittaisiin liiketoiminnan jatkamiseen.[37] Osana yrityssaneerausta Talvivaara tarvitsee uutta pääomaa 100-200 miljoonaa euroa[38].

Talvivaaralta vaadittu 850 000 euron yhteisösakko leikkautuisi mahdollisessa saneerausohjelmassa, jolloin se jäisi pääosin maksamatta[39]. Yhteisösakosta voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia. Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle on jätetty vahingonkorvausvaatimuksia yli 250, joista vain osassa on esitetty selkeä korvaussumma ja esitetyt korvaussummat ovat yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa. Vahingonkorvauksia voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia.[40] YLEn haastattelemien oikeusoppineiden mukaan vahingonkorvausvastuu siirtyisi perustettavalle uudelle yhtiölle, jolta voitaisiin saada täydet vahingonkorvaukset[41].

Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin saneerausohjelmaehdotuksen piti olla toimitettuna Espoon käräjäoikeudelle toukokuun loppuun mennessä. Talvivaara sai lisäaikaa saneerausohjelmaehdotuksen jättämisen määräaikaan syyskuun loppuun. Lisäajan hakemista perusteltiin osin sillä, että saneerausohjelmaehdotuksen jättäminen ei olisi perusteltua ennen kuin rahoitus pitkälle ajalle on riittävän varmaa.[42] Lisäajasta huolimatta, pitkän aikavälin rahoitus ei ollut varmistunut 30.9.2014 mennessä. Saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisen ehtona on pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen[43]. Talvivaaralla on aikaa etsiä pitkän aikavälin rahoitusratkaisua 1.12.2014 asti[28][44]. Toimitusjohtaja Perän mukaan edellytykset rahoitusneuvotteluille ovat hyvät ja saneerausohjelmaehdotuksen julkistamisen 30.9. jälkeen on käsitys siitä, minkälaiseen taseeseen mahdolliset rahoittajat sijoittaisivat, mikä edesauttaa neuvotteluita[45].

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan valtio seuraa tarkasti Talvivaaran saneerausmenettelyn edistymistä ja yhtiön kokonaistilanteen kehittymistä. Tiedotteessa valtio ei sulje pois mahdollisuutta osallistua Talvivaaran markkinaehtoiseen rahoittamiseen. Valtion osallistumisen edellytyksenä tiedotteen mukaan kuitenkin on, että kaivostoimintaan mukaan tulee uusi teollinen tai muu vakaa toimija, joka tuo toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta. Lisäksi lähtökohtana täytyy olla, että ympäristöasiat hoidetaan asianmukaisesti ja että kaivokselle esitetään uskottava liiketoimintasuunnitelma. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan: "Yhteiskunnan kokonaisintressin kannalta olisi toivottavaa että Talvivaara onnistuisi sopimaan yritysjärjestelystä ja hankkimaan rahoituksen, joka mahdollistaa kaivostoiminnan jatkamisen ympäristön kannalta kestävällä tavalla."[43] Kehitys- ja ohjausministeri Sirpa Paateron mukaan valtion Talvivaara-rahoitukselle etsitään keinoja ja että konkurssi olisi viimeinen vaihtoehto[46].

Toimitusjohtaja Perän mukaan Nyrstar on mukana hyvin aktiivisesti, että saadaan rahoitus hoidettua[47]. Nyrstar on ilmoittanut, että se ei rahoita Talvivaaraa 20 miljoonan euron lainaa ja 80 kilotonnin sinkkisopimusta enempää[48]. Nystarin huhtikuussa 2014 lupaaman sinkkisopimuksen ehtona on, että Talvivaara onnistuu pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään rahoitusratkaisuun[32]. Yrityssaneerauksen aikana Talvivaara loi 190 615 000 uutta rahasto-osaketta, jotka muodostavat 9,09 % osakekannasta[49]. Lisäksi Talvivaara vetäytyi Lontoon pörssistä[50].

Valtiovarainministeriö oli tekemässä lisäbudjettiin 5 miljoonan euron lisäystä ympäristövahinkojen torjuntaan[51]. Esitettävällä määrärahalla pyrittiin varautumaan tilanteeseen, jossa Talvivaara ei kykene hankkimaan vedenpuhdistuslaitteita itse[51]. Talvivaara lähetti Vaasan hallinto-oikeudelle kiirehtimispyynnön, jonka oli allekirjoittanut toimitusjohtaja Perä ja liitteenä oli selvitysmies Jaatisen lausunto asiassa[52]. Kiirehtimispyynnössä esitettiin Talvivaaran vaatimus Vaasan hallinto-oikeuden tekemän välipäätöksen kumoamiseksi ja kiristyvien päästökiintiöiden keventämiseksi[52]. Kiintiöiden kiristyminen lisäisi vesivarastoja ja estäisi louhinnan[52]. Kiirehtimispyynnössä esitetään, että Talvivaaran yrityssaneerauksen jatko olisi riippuvainen asian nopeasta käsittelystä ja päästökiintiöstä. Talvivaara ei saisi yrityssaneerausohjelmaehdotuksen laatimisen edellyttämää rahoitusta, ellei päästökiintiön kiristymistä kevennetä[52].

Tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operatiivinen yhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014, koska yhtiön kassavarat loppuivat kesken. Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella keskeytettiin samana päivänä, ennen pörssin aukeamista.[53] Kaivoksen tuotantoprosessia ei voitu lopettaa välittömästi ja siksi Suomen valtio otti kaivoksen heti haltuun ja varautui 50 miljoonan euron kuluihin, joilla on tarkoitus vakauttaa kaivoksen toimintaa ympäristön kannalta[54]. Talvivaara Sotkamo voi tarvita valtion maksaman julkisselvityksen[55].

Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori toivoi, että kaivokselle löytyisi jatkaja.[54] Valtion omistaman Solidiumin toimitusjohtaja toivoi myös kaivokselle jatkajaa ja mainitsi, että konkurssi antaa puhtaan pöydän, jolta toimintaa voitaisiin jatkaa[56]. Nyrstar kertoo, että Talvivaaran kanssa solmitusta tuotevirtasopimuksesta voi aiheutua sille 176 miljoonan euron alaskirjaus, mutta sopimuksella on Talvivaara Sotkamon emoyhtiön Talvivaara Kaivososakeyhtiön takuut. Nyrstar kertoo tarjoavansa Talvivaara Sotkamolle operationaalista apua konkurssimenettelyn aikana.[57]

Konsernin emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö jatkaa toimintaansa selvitysmies Jaatisen mukaan ainakin jonkin aikaa ja tarjoaa palveluita kaivokselle.[58] Emoyhtiö on tytäryhtiön suurin velkoja ja sen saatavat edustavat tytäryhtiön veloista yli 60 prosenttia (1,4 miljardin euron kokonaisveloista 891 miljoonaa euroa)[59]. Muut suuret velkojat ovat Finnvera ja Nyrstar. Velkojat päättävät, kenelle konkurssipesän sisältämiä kaivosoikeuksia ja omaisuutta myydään.[58] Emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pyrkii ostamaan kaivoksen konkurssipesältä[60]. Julkisselvityksessä velkojilla ei ole enää vaikutusvaltaa, vaan kaikki valta on selvittäjällä[55]. Konkurssin seurauksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on menettänyt määräysvaltansa Talvivaara Sotkamoon, eikä Talvivaara Sotkamoa voida käsitellä osana Talvivaara-konsernia taloudellisessa raportoinnissa[61].

28. marraskuuta 2014 konkurssiasiamies esitti Espoon käräjäoikeudelle, että siirrytään julkisselvitykseen[62]. Espoon käräjäoikeus antoi Talvivaaran emoyhtiön saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen lisäaikaa ja täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen määräaika on 30. tammikuuta 2015[61]. Täydennetyssä saneerausohjelmaehdotuksessa voisi olla mahdollisuus emoyhtiön saneerausvelkojen kääntämiseksi uusiksi osakkeiksi, mikä osin tai kokonaan käytettynä laimentaisi ennen pörssikaupankäynnin keskeyttämistä osakkeenomistajina olleiden omistuksia.[61] Julkisselvittäjä Jari Salmisen mukaan kauppaneuvottelut ovat käynnissä useiden ostajakandidaattien kanssa[63].

Toiminnan jatkamissuunnitelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvitysmies Jaatinen on kertonut Talvivaaralle löytyneen rahoittajan viikolla 45 vuonna 2014 ja että yhteys oli ollut työn alla pari kuukautta. Tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo ajautui konkurssiin juuri rahoittajan löytymisen jälkeen, sillä kassavarat loppuivat kesken.[64] Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että neuvottelut olivat edenneet pitkälle ja kansainvälinen yhtiö oli ilmaissut valmiutensa sijoittaa ainakin 150 miljoonaa euroa uuteen perustettavaan yhtiöön. Kuviossa pörssiyhtiö Talvivaara olisi kerännyt uutta rahoitusta ja sijoittanut 50 miljoonaa euroa uuteen yhtiöön. Kansainvälinen yhtiö olisi sijoittanut loput kokonaisuudessaan 200 miljoonan euron rahoituksesta, jolloin pörssiyhtiö Talvivaara olisi omistanut 25 prosenttia uudesta yhtiöstä ja kansainvälinen yhtiö 75 prosenttia yhtiöstä. Jaatisen mukaan uusi investoija nimeäsi suurimpana osakkeenomistajana yhtiön johdon ja hallinnon, ja lisäksi se toisi omaa kaivosalan osaamistansa kaivostoimintaan.[65]

30.1.2015 Talvivaaran emoyhtiö sai lisäaikaa saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen 13.3.2015 asti.[66] Konkurssipesä on saanut kaivoksesta viisi ostotarjousta. Konkurssipesällä on kolme neuvotteluita käyvää ostajaehdokasta, joista kaksi ovat belgialainen Nyrstar ja ruotsalainen Boliden.[67] Nyrstar neuvottelee ostamisesta erityisen aktiivisesti, mutta Boliden ei neuvottele ostamisesta erityisen aktiivisesti. Ostoa suunnittelee myös suomalainen selvitysryhmä, joka perustaisi uuden yhtiön Talvivaara Sotkamon konkurssipesän ostoon. Uuden yhtiön omistajiksi tulisi pörssiyhtiö Talvivaara ja todennäköisesti Suomen valtio.[68] Primäärikasojen purku alkaa kaivoksella helmikuussa, jolloin kiviaines siirretään sekundääriliuotukseen ja kasojen kastelulla saadaan kaivosalueen ylimääräisiä vesiä sidottua. Konkurssipesä oli tehnyt päätöksen kasojen purkamisesta joulukuussa 2014.[69] Nyrstar vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksessään, että se neuvottelee useiden sijoittajien kanssa kaivoksen ostamisesta ja tavoitteena on sinkin toimitussopimuksen jatkuminen.[70]

Kaivos Terrafamelle 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valtio lupasi Talvivaaran konkurssipesälle 100 miljoonaa euroa ja sen lisäksi 97 miljoonaa euroa, joita käyttäisi valtion perustama uusi yhtiö nimeltään Terrafame.[71][72][73] 12. maaliskuuta 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että brittiläinen yritysjärjestelyihin erikoistunut sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors LLP on solminut ehdollisen kauppasopimuksen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän ostamisesta. Audley Capital Partners johtaisi konsortiota, johon kuuluisi useita toimijoita. Audley-konsortio omistaisi kaivoksesta 85 prosenttia ja valtio 15 prosenttia Terrafamen kautta. Kauppahinta julistettiin salaiseksi.[74]

Kaupan ehtojen tultua julkisiksi arvioitiin, että pörssiyhtiö Talvivaaraan ei jää liiketoimintaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi pörssiyhtiön konkurssi. Tässä yhteydessä yhtiön noin 80 000 osakkeenomistajaa menettäisi sijoituksensa.[75] Yhtiö on kuitenkin onnistunut välttämään konkurssin, viimeksi kesäkuussa 2017.[5]

Tulevaisuuden suunnitelmia 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on yrityssaneerauksessa eikä sillä ole liiketoimintaa. Yhtiö kaavailee lehmänlannasta tehtävien tuotteiden kaupallistamista ja romumetallien sulatusuunien energian käytön tehostamista. Yhtiö suunnittelee myös uutta osakeantia.[5]

Saneerausohjelman mukaan Talvivaaran tulee maksaa velkojaan alle 10 miljoonan euron edestä. Talvivaaran velkojiin kuuluvat Finnvera, Nordea, Danske Bank, OP ja Handelsbanken ovat epäilleet 2017, että Talvivaara on ilmeisen elinkelvoton yhtiö eikä sitä voida saneerata liiketaloudellisesti kestävälle pohjalle.[76]

Oikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivoksella sattuneet onnettomuudet ja päästöt läheisiin vesistöihin ovat synnyttäneet laajaa kritiikkiä kaivoksen aiheuttamista ympäristövahingoista. Useita Talvivaaran johtajia on epäilty ympäristön turmelemisesta, neljä johtajaa sai rikossyytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta ja Talvivaaralta on vaadittu vahingonkorvauksia.

Talvivaaran kaivosta koskeva laaja ja monimutkainen ympäristörikosoikeudenkäynti alkoi Kainuun käräjäoikeudessa 3. elokuuta 2015. Ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaan mukaan "viranomaiset eivät ole täysin ymmärtäneet Talvivaaran mittasuhteita".[77]

Toukokuussa 2016 käräjäoikeuden päätöksen mukaan Talvivaara Sotkamo Oy tuomittiin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 3,5 miljoona euroa. Yhtiölle määrättiin myös 300 000 euroon yhteisösakko. Käräjäoikeuden sakoiksi kertyi päiväsakkoina Pekka Perä 20 340 € (90 päiväsakkoa), Harri Natunen 7 740 € (60 päiväsakkoa) ja Lassi Lammassaari 6 540 € (60 päiväsakkoa).[78] Lähiseudun asukkaat olivat tuomion lievyyteen pettyneitä.[79]

Talvivaaran johtajia tuomittiin tiedottamisrikoksista Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2017. Oikeuden mukaan Talvivaara antoi totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa odotettavissa olevasta nikkelin tuotannostaan ja viivytteli tuotantopäivityksen antamisessa vuosina 2012–2013. Toimitusjohtaja Pekka Perä sai ehdollista vankeutta ja sakkoa tiedottamisrikoksista. Entinen toimitusjohtaja Harri Natunen ja entinen rahoitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde tuomittiin sakkoon kukin yhdestä tiedotamisrikoksesta. Kaivoksen entinen johtaja Lassi Lammassaari katsottiin syylliseksi viiteen sisäpiiritiedon väärinkäyttöön. Oikeuden mukaan hän hyödynsi osakekaupoissa tuotanto-ongelmiin liittyvää julkistamatonta tietoa.[80]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta 30.4.2014. Talvivaara. Viitattu 30.4.2014.
  2. a b Talvivaara pörssitiedote 15.11.2012
  3. a b c d e Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj: Tilinpäätös 2016
  4. Ter­ra­fa­me Oy Viitattu 7.8.2017
  5. a b c Vuorikoski, Salla: Vielä kerran. Suomen Kuvalehti, 21.7.2017, s. 14.
  6. Seppo Määttänen: Kultakoura 17.6.2009. Arvopaperi. Viitattu 29.11.2011.
  7. Musta kaivos Helsingin Sanomat 20.5.2012
  8. Katja Rapeli: Outokummulle viidennes Talvivaaran nikkelikaivoksesta Tekniikka & Talous. 18.5.2007. Talentum. Viitattu 16.11.2016.
  9. Outokumpu myy Talvivaara-omistuksiaan Solidiumille ja Talvivaaralle Iltasanomat.fi. 1.6.2011. Viitattu 16.11.2016.
  10. Talvivaara hakee rinnakkaislistautumista NASDAQ OMX Helsinkiin 7.5.2009. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö. Viitattu 29.5.2009.
  11. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (TLV) Kauppalehti.fi. Viitattu 29.5.2009.
  12. Sotkamossa alkoi nikkelin tuotanto MTV3.fi. 1.10.2008. Viitattu 19.2.2009.
  13. Talvivaara toimittaa ensimmäisen erän nikkelituotetta Norilsk Nickelille 19.2.2009. Talvivaara. Viitattu 6.11.2014.
  14. Manninen, Kari: Kaivosyhtiöt hakevat lisärahaa kestääkseen nousukauteen. Savon Sanomat, 8.5.2009, s. 17.
  15. Talvivaaran yhtiörakenne Viitattu 8.10.2014
  16. Talvivaara: Listauksen lopettaminen Pörssitiedote 14.7.2014
  17. Talvivaara: Osakemonitori, kurssit Excel-tiedostona, viitattu 9.10.2014
  18. http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article778796.ece
  19. Santaharju, Teija: Pääomistaja Pekka Perä taas Talvivaaran toimitusjohtajaksi yle.fi. 15.11.2012. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.11.2012.
  20. Talvivaara: Suurimmat omistajat, päivitetty 31.7.2017
  21. Ilkka Sinervä: Pekka Perästä tullut uskottavuusongelma Kauppalehti. 26.3.2014. Kauppalehti. Viitattu 28.3.2014.
  22. Sitkeä käenpoika Suomen Kuvalehti Salla Vuorikoski SK no 22 - 2.6.2017 s. 20-25
  23. Tiina Länkinen: Talvivaara teki viime vuonna 700 miljoonan euron rökäletappion YLE Uutiset. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  24. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Tilinpäätös 2010 s.10
  25. Talvivaara 2013 / Vuosikertomus s.11
  26. Mitä Talvivaara kertoo konkurssista? Katso suora lähetys (Kotimaa) Aamulehti. 6.11.2014. Tampere. Viitattu 6.11.2014.
  27. a b c d Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj: Saneerausohjelman pääsisältö lyhyesti Viitattu 8.10.2014
  28. a b http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran/id=94855522
  29. http://yle.fi/uutiset/kl_talvivaaran_olisi_pitanyt_hakeutua_yrityssaneeraukseen_kuukausia_aiemmin/7037061
  30. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/12/16/nyrstar-tukee-sittenkin-talvivaara-sotkamon-yrityssaneerausta/201317387/170
  31. http://www.uusisuomi.fi/raha/67893-nyrstar-talvivaaralle-20-miljoonaa-euroa-lainaa-tietyin-ehdoin
  32. a b http://www.reuters.com/article/2014/04/01/nystar-talvivaara-idUSL5N0MT1S320140401
  33. http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_yrityssaneeraus_mahdollinen__tiedamme_miten_paasemme_eteenpain/7189723
  34. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-kaivososakeyhti-oyj/id=63353806
  35. http://yle.fi/uutiset/tassa_talvivaaran_suurimmat_velkojat__yli_miljardi_velkaa/7501371
  36. http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_saneerausohjelma_kohtelee_velkojia_eri_tavoin/7499409
  37. http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/talvivaaran+selvittaja+velkakonversio+olisi+riski+velkojalle/a1017356?service=mobile&page=2
  38. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_tarvitsisi_100200_miljoonaa_lisarahoitusta/7499996
  39. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/yhteisosakko-jaanee-paaosin-maksamatta/
  40. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/vahingonkorvauksille-uhkaa-kayda-kuten-yhteisosakolle/
  41. http://yle.fi/uutiset/oikeusoppineet_talvivaarasta_karsineet_voivatkin_saada_tayden_korvauksen_eivat_vain_prosenttia/7508802
  42. http://yle.fi/uutiset/talvivaara_sai_saneerausehdotukselle_lisaaikaa_syyskuun_loppuun/7254639
  43. a b https://www.tem.fi/yritykset/tiedotteet_yritykset?89508_m=116134
  44. http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaaran_konkurssipesan_arvo_olisi_vain_muutaman_miljoonan__alasajo_maksaisi_jopa_puoli_miljardia/7499759
  45. http://www.ts.fi/uutiset/talous/682490/Talvivaaran+tyontekijat+pelkasivat+konkurssia
  46. http://yle.fi/uutiset/paatero_valtion_talvivaara-rahoitukselle_etsitaan_keinoja_konkurssi_viimeinen_vaihtoehto/7503890
  47. http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/pekka-pera-nyrstar-hakee-aktiivisesti-ratkaisua/
  48. http://yle.fi/uutiset/nyrstar_nihkeana_talvivaaralle/7471177
  49. https://www.op.fi/op/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/kurssit-ja-markkinat/markkinat?sivu=news_article.html&CODE_ARTICLE=333339811&id=32407
  50. http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/talvivaara+vetaytyi+lontoon+porssista/a997934
  51. a b http://yle.fi/uutiset/valtio_on_varautumassa_talvivaaran_kyvyttomyyteen_hoitaa_jatevesiaan/7522319
  52. a b c d http://yle.fi/uutiset/selvitysmies_talvivaara_kaatuu_jos_paastoja_ei_saa_nostaa/7538265
  53. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/talvivaaran+kaupankaynti+keskeytetty/201411706850
  54. a b http://yle.fi/uutiset/elinkeinoministeri_talvivaarasta_valtio_ottaa_tilanteen_heti_haltuun/7604015
  55. a b http://www.hs.fi/talous/a1415246465536
  56. http://www.hs.fi/talous/a1415242936721
  57. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nyrstar+talvivaarasta+voi+aiheutua+alaskirjaus/201411706903
  58. a b http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/jaatinen-konkurssipesa-jatkaa-tyota-jonkin-aikaa/?perpage=10&corder=new
  59. http://m.iltalehti.fi/app/talous/2014110618813696_ta.shtml
  60. Varpu Kiviranta: Talvivaara Sotkamo hakeutuu konkurssiin 6.11.2014. YLE Uutiset. Viitattu 6.11.2014.
  61. a b c http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote/t=talvivaaran-katsaus/id=106139879
  62. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/11/28/talvivaaran-konkurssipesa-julkisselvitykseen-suuruudeltaan-omaa-luokkaansa/201416532/170
  63. http://www.kauppalehti.fi/etusivu/talvivaarasta+kaynnissa+useita+myyntineuvotteluja/201412710816
  64. http://yle.fi/uutiset/asianajaja_jaatinen_talvivaaralle_voisi_loytya_rahoittaja/7636238
  65. http://www.hs.fi/talous/a1416281301077
  66. http://www.talvivaara.com/media/Talvivaara_tiedotteet/porssitiedotteet/porssitiedote
  67. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/02/03/hs-talvivaaran-kaivoksella-kolme-ostajaehdokasta/20151413/170
  68. http://www.tekniikkatalous.fi/talous/hs+kolme+ostajaehdokasta+havittelee+talvivaaraa/a1046777
  69. http://www.kainuunsanomat.fi/sotkamo-lehti/sotkamo/primaarikasojen-purku-alkaa-talvivaarassa/
  70. http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/nyrstar-vahvistaa-neuvottelevansa-talvivaaran-ostosta/688749/
  71. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/valtio-perusti-talvivaaralle-terraframe-yhtion/f9ypQd7F
  72. http://yle.fi/uutiset/hallitus_varaa_lahes_sata_miljoonaa_euroa_ja_perustaa_uuden_yhtion_talvivaara-jarjestelyihin/7825319
  73. https://www.tem.fi/yritykset/tiedotteet_yritykset?89508_m=117501
  74. https://www.tem.fi/yritykset/tiedotteet_yritykset?89508_m=117637
  75. Lähes 80 000 piensijoittajaa menetti rahansa Talvivaarassa
  76. [http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2374811 ESS.fi 2.6.2017: Talvivaaran velkataakka surkastui murto-osaan – karjanlannan tuotteistaminen voi jatkua
  77. Jarmo Nuotio: Poikkeuksellinen Talvivaara-oikeudenkäynti – Ennen ympäristörikokset ovat kuivuneet kokoon 3.8.2015. Yle Uutiset. Viitattu 7.8.2015.
  78. Talvivaaran johdolle sakkotuomioita ympäristörikoksesta – yhtiölle yhteisösakko yle 13.5.2016
  79. "Jos tämä ei ole törkeää, mikä on?" Talvivaara-tuomiot ovat karvas pettymys kaivoksen kriitikoille Savossa yle 13.5.2016
  80. Sijoittajia johdettiin harhaan. Suomen Kuvalehti, 21.7.2017, s. 14.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö.