Siirry sisältöön

Anne Kalmari

Wikipediasta
Anne Kalmari
Kalmari eduskuntatalon ulkopuolella.
Kalmari eduskuntatalon ulkopuolella.
Kansanedustaja
21.03.2007–
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Keski-Suomen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt20. huhtikuuta 1968
Kivijärvi
Asuinpaikka Kivijärvi
Ammatti maatalousyrittäjä
Puoliso Riku Kalmari
Lapset 2
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta
Koulutus agronomi (Helsingin yliopisto, 1991), maatalous- ja metsätieteiden maisteri (Helsingin yliopisto, 1991)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Anne Inkeri Kalmari (o.s. Leinonkoski, s. 20. huhtikuuta 1968 Kivijärvi) on suomalainen poliitikko ja keskustan kansanedustaja vuodesta 2007 alkaen.[1]

Koulutus ja työura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmari valmistui ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 1987 ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi (agronomiksi) Helsingin yliopistosta vuonna 1991.[1] Hän suoritti harjoittelujaksonsa Ranskassa ja teki päättötyönsä Englannissa.[2] Kalmari on ollut maatalousyrittäjä vuodesta 1991 alkaen.[1] Maatila on maidontuotanto- ja metsätila, joka vaihtoi 2010-luvulla lypsylehmistä ylämaankarjaan. [3] Kalmarin maatilalla Kivijärvellä on kymmeniä lypsylehmiä ja Suomen pohjoisin biokaasun myyntiasema. Hän on ollut myös Suomen Yrittäjien jäsen.[4]

Kalmari on tehnyt opettajan töitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa, Kivijärven kunnassa ja Saarijärven kaupungissa. Hän on ollut myös maaseutuelinkeinoviranomaisen sijaisena Kivijärvellä.[2]

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmarilla on ollut useita luottamustoimia Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittossa (MTK). Hän on toiminut muun muassa Maaseutunuorten puheenjohtajana 1995 ja MTK:n valtuuskunnan jäsenenä 1999.[1] Kalmari on ollut Kivijärven kunnanvaltuutettu vuodesta 1996, valtuuston puheenjohtaja 2005–2007 ja 2009–2010 sekä varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[1] Kalmari on ollut Karstulan Evankelisen Opiston johtokunnassa 2010–2015 ja 4H-liiton valtuuskunnan jäsen vuodesta 2010. Vuosina 2008–2015 hän oli Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja.[2]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kalmari valittiin keskustan kansanedustajaksi Keski-Suomen vaalipiiristä 8 266 äänellä.[5] Hän on toiminut maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2007 ja puheenjohtajana toukokuusta 2017. Ensimmäisellä kaudellaan hän oli myös talousvaliokunnan jäsen (2007–2009).[1] Kalmari äänesti ydinvoimalupien myöntämistä vastaan vuonna 2010.[6] Kalmari valittiin eduskuntavaaleissa 2011 toiselle kaudelle 9 288 äänellä.[7] Hän toimi keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana 2011–2015. Hän oli kaudella myös Kansaneläkelaitoksen valtuutettu.[1] Hän veti harvaan asutun maaseudun parlamentaarista työryhmää vuosina 2017–2019 Ryhmä esitti viisi eri toimenpidekokonaisuutta harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi ja ne kirjautuivat suurelta osin Rinteen hallituksen ohjelmaan.[8] 2015–2019 hän toimi Euroopan neuvoston jäsenenä. Vuodesta 2019 hän on jatkanut maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana, toimii suuren valiokunnan jäsenenä ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja kunta- ja terveysjaoston jäsenenä. Samoin hän on kaudella Eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen ja Parlamenttienvälisen liiton IPU:n Suomen ryhmän johtokunnan (jäsen).[1]

Kalmari valittiin myös vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.[9]

Kalmari sijoittuu vaalikonevastausten perusteella poliittiseen keskustaan. Ylen vaalikoneessa Kalmari sijoittuu arvoasteikolla konservatiiviselle puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Kalmari on kallellaan kansalliskonservatismiin (TAN). HS:n vaalikoneeseen Kalmarin antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin mielipiteet koskien maaseudun vahvempaa roolia.[10][11]

Maaseutupolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmari on tullut tunnetuksi maaseutuväestön ja viljelijöiden asioiden puolustajana. Kalmari on herättänyt huomiota muun muassa ehdottamalla, että maakuntien erämaista siirrettäisiin susia pääkaupunkiseudulle.[12]

Seksuaali- ja sukupuolipolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmari äänesti eduskunnassa sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan marraskuussa 2014.[13]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (2024)[14]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmari on naimisissa maanviljelijä, metsänhoitaja Riku Kalmarin kanssa ja heillä on kaksi aikuista lasta. [1] Kalmarin serkku on entinen valtakunnansovittelija Minna Helle.[12]

Kalmari kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.[15] Hän uskoo Jumalaan ja pitää uskonnollisia elementtejä jokseenkin tärkeinä keskeisissä elämäntapahtumissa. Hän näkee kirkolla ja uskonnollisilla toimituksilla jokseenkin tärkeän roolin hengellisyyden harjoittamisessa, ja uskoo myös uskonnollisten tai hengellisten ihmeiden tapahtumiseen.[16]

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Anne Kalmari Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. 1 2 3 Curriculum Vitae Anne Kalmarin kotisivut. Arkistoitu 21.1.2018. Viitattu 21.1.2018.
  3. Lihaa tuottava Anne Kalmari kokee olevansa ympäristön asialla – lypsylehmistä luovuttiin miehen allergian takia Maaseudun tulevaisuus. Viitattu 16.10.2019.
  4. Tällaisia ovat yrittäjäkansanedustajat ja heidän firmansa Suomen Yrittäjät. 23.5.2019. Viitattu 3.11.2025.
  5. Valitut ehdokkaat Keski-Suomen vaalipiiri Tulokset: Eduskuntavaalit 18.3.2007. 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 21.1.2018.
  6. Keski-Suomen kansanedustajat eri mieltä ydinvoimasta Yle Uutiset. 1.7.2010. Viitattu 21.1.2018.
  7. Valitut ehdokkaat Keski-Suomen vaalipiiri Tulokset: Eduskuntavaalit 17.4.2011. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 21.1.2018.
  8. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen ryhmä on tyytyväinen hallitusohjelman kirjauksiin Valtioneuvosto. Viitattu 31.1.2021.
  9. Anne Kalmari | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 vaalit.yle.fi. Viitattu 4.1.2026.
  10. Yle täplitti kansanedustajat arvokenttään Yle. 4.4.2023. Viitattu 5.10.2025.
  11. Ehdokas arvokartalla Helsingin Sanomat. Viitattu 5.10.2025.
  12. 1 2 Eduskunta 2015-2019. Suomen Kuvalehti, 8.5.2015, 2015. vsk, nro 1915, s. 31–51.
  13. Näin kukin kansanedustaja äänesti tasa-arvoisesta avioliittolaista Ilta-Sanomat. 28.11.2014. Viitattu 1.2.2026.
  14. Petteri Orpo saa Suomen Valkoisen Ruusun suurristin – katso Suomi-koneesta, ketkä saavat kunniamerkit Yle Uutiset. 3.12.2024. Viitattu 6.12.2025.
  15. Enemmistö kansanedustajista kuuluu kansankirkkoon Kotimaa. 19.5.2015. Viitattu 9.10.2025.
  16. Simo Löytömäki: Minun uskoni Helsingin Sanomat. 17.5.2025. Viitattu 9.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anne Kalmari Wikimedia Commonsissa