Kalmari valmistui ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 1987 ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi (agronomiksi) Helsingin yliopistosta vuonna 1991.[1] Hän suoritti harjoittelujaksonsa Ranskassa ja teki päättötyönsä Englannissa.[2] Kalmari on ollut maatalousyrittäjä vuodesta 1991 alkaen.[1] Maatila on maidontuotanto- ja metsätila, joka vaihtoi 2010-luvulla lypsylehmistä ylämaankarjaan. [3]
Kalmari on tehnyt opettajan töitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa, Kivijärven kunnassa ja Saarijärven kaupungissa. Hän on ollut myös maaseutuelinkeinoviranomaisen sijaisena Kivijärvellä.[2]
Kalmarilla on ollut useita luottamustoimia Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittossa (MTK). Hän on toiminut muun muassa Maaseutunuorten puheenjohtajana 1995 ja MTK:n valtuuskunnan jäsenenä 1999.[1] Kalmari on ollut Kivijärven kunnanvaltuutettu vuodesta 1996, valtuuston puheenjohtaja 2005–2007 ja 2009–2010 sekä varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[1] Kalmari on ollut Karstulan Evankelisen Opiston johtokunnassa 2010–2015 ja 4H-liiton valtuuskunnan jäsen vuodesta 2010. Vuosina 2008–2015 hän oli Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja.[2]
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kalmari valittiin keskustan kansanedustajaksi Keski-Suomen vaalipiiristä 8 266 äänellä.[4] Hän on toiminut maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2007 ja puheenjohtajana toukokuusta 2017. Ensimmäisellä kaudellaan hän oli myös talousvaliokunnan jäsen (2007–2009).[1] Kalmari äänesti ydinvoimalupien myöntämistä vastaan vuonna 2010.[5] Kalmari valittiin eduskuntavaaleissa 2011 toiselle kaudelle 9 288 äänellä.[6] Hän toimi keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana 2011–2015. Hän oli kaudella myös Kansaneläkelaitoksen valtuutettu.[1] Hän veti harvaan asutun maaseudun parlamentaarista työryhmää vuosina 2017–2019 Ryhmä esitti viisi eri toimenpidekokonaisuutta harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi ja ne kirjautuivat suurelta osin Rinteen hallituksen ohjelmaan.[7] 2015–2019 hän toimi Euroopan neuvoston jäsenenä. Vuodesta 2019 hän on jatkanut maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana, toimii suuren valiokunnan jäsenenä ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja kunta- ja terveysjaoston jäsenenä. Samoin hän on kaudella Eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen ja Parlamenttienvälisen liiton IPU:n Suomen ryhmän johtokunnan (jäsen).[1]
↑ abSusanna Haapoja kuoli 30. toukokuuta 2009, hänen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Hautala.
↑ abMatti Vanhanen luopui kansanedustajuudesta ja siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi 2010. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Seppo Särkiniemi.
↑Markku Uusipaavalniemi erosi keskustan eduskuntaryhmästä 2010 ja liittyi perussuomalaisiin
1 Paavo Väyrynen päätti jatkaa Euroopan parlamentissa, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mikko Kärnä. Väyrynen palasi eduskuntaan 2018, mutta ei liittynyt keskustan eduskuntaryhmään. 2 Olli Rehn siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Paula Lehtomäki. Lehtomäki päätti kuitenkin jatkaa valtiosihteerinä, jolloin hänen tilalleen nousi Pekka Puska. 3 Elsi Katainen siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eero Reijonen. 4 Mirja Vehkaperä siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eija Nivala. Nivala kuitenkin valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, jolloin hänen tilalleen nousi Hanna-Leena Mattila.