Joonas Könttä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Joonas Könttä
Kansanedustaja
17.04.2019–
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Keski-Suomi
Henkilötiedot
Syntynyt13. joulukuuta 1989 (ikä 32)
Lieksa
Asuinpaikka Jyväskylä
Tiedot
Puolue Keskusta
Koulutus Yhteiskuntatieteiden maisteri
Aiheesta muualla
Kotisivu

Joonas Kasperi Könttä (s. 13. joulukuuta 1989 Lieksa[1]) on suomalainen poliitikko, joka asuu Jyväskylässä. Könttä valittiin keskustan kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa 2019 Keski-Suomen vaalipiiristä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joonas Könttä on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja hän on erikoistunut Venäjään[2]. Hän suoritti Kavaku-koulutuksen ja työskenteli diplomaattiuralla ulkoministeriössä[2] ennen valintaa kansanedustajaksi[1]. Könttä toimii Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna[3] ja Keski-Suomen maakuntavaltuutettuna[4]. Könttä on aiemmin työskennellellyt EU-parlamentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä[5]. Hän on asunut aiemmin Pietarissa Venäjällä ja Brysselissä Belgiassa[6].

Könttä valittiin Paasikivi-seuran varapuheenjohtajaksi keväällä 2021.[7]

Könttä on eduskunnassa puolustusvaliokunnan ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen sekä hallintovaliokunnan varajäsen.[8] Hän on myös toiminut parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean varapuheenjohtajana. [9]

Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevään 2019 vaalikoneessa Könttä katsoi, että "perinteiset arvot ovat hyvän elämän perusta"[10], mutta toisaalta kannatti viinien ja vahvojen oluiden myyntiä ruokakaupoissa[10], sekä samoja avioliitto- ja adoptio-oikeuksia homo- ja lesbopareille kuin heteropareille[11]. Könttä on kritisoinut suomalaista uhkapelikulttuuria kutsuen sitä "kansalliseksi tragediaksi"[12], jossa pelikoneita on sijoitettu laajasti kauppoihin ympäri maan. Köntän mukaan peliongelmien vähentämisen vuoksi pelikoneiden sijoittelua tulee vähentää roimasti[13].

Könttä on kertonut kannattavansa asevelvollisuuden ulottamista molemmille sukupuolille ja siviilipalveluksen uudistamista vastaamaan paremmin yhteiskunnan kriisioloihin[14]. Köntän mukaan asevelvollisuuden ulottamista tulisi pohtia myös Ahvenanmaalle, yhteistyössä Ahvenanmaan hallinnon kanssa.[15] Lisäksi hän on korostanut maanpuolustusvelvollisuuden merkitystä ja esittänyt puolustusmäärärahojen pitämistä yli 2%:ssa BKT:stä. [16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Joonas Könttä. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b Palkittu dekkaristi, entinen maajoukkuekoripalloilija ja Brother Christmas – HS esittelee eduskunnan ensikertalaiset Helsingin Sanomat. 16.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  3. kadmin: Kaupunginvaltuusto 2017-2021 Jyväskylä.fi. 1.2.2018. Viitattu 27.4.2019.
  4. Keski-Suomen liitto - Jäsenet www.keskisuomi.fi. Viitattu 27.4.2019.
  5. Eeva Salminen: Maisterin paperit, töitä eri ministeriöissä ja EU:ssa – ikää uudella kansanedustajalla on vasta 29 vuotta KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 27.4.2019.
  6. Joonas Joonas Könttä. Viitattu 12.11.2019.
  7. Tiedotteet | Paasikivi-Seura ry paasikivi-seura.fi. Viitattu 13.3.2021.
  8. Eduskunta - kansanedustajat Eduskunta. Eduskunta. Viitattu 19.5.2022.
  9. Valtioneuvosto: Parlamentaaristen komiteoiden kokoonpanot VNK. 5.3.2020. VNK. Viitattu 19.5.2022.
  10. a b Ylen Vaalikone 2019 - Yles Valkompass 2019 vaalikone.yle.fi. Viitattu 12.11.2019.
  11. HS Vaalikone vaalikone.fi.
  12. Antti Kirkkala: Keskustaedustaja: Pelikoneet kansallinen tragedia verkkouutiset.fi. 22.10.2019. Viitattu 12.11.2019.
  13. Heini Särkkä: Hallituskumppani keskustan kansanedustaja pitää Paateron kommentteja outoina: ”Asiat menevät aivan päälaelleen” Ilta-Sanomat. 6.11.2019. Viitattu 12.11.2019.
  14. Asevelvollisuuskomitean varapuheenjohtaja: myös naiset kutsuntoihin, siviilipalveluksessa annettaisiin kriisiajan koulutusta www.iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2022.
  15. Asevelvollisuuskomitean varapuheenjohtaja Könttä: Ahvenanmaan asevelvollisuusmallista syytä keskustella ts.fi. 26.4.2022. Viitattu 31.5.2022.
  16. Keskustan Könttä: Puolustusbudjettia ei saa jatkossa leikata Suomenmaa.fi. 18.2.2022. Viitattu 31.5.2022.