Hajajätevesiasetus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (SDK 157/2017[1]) eli hajajätevesiasetus[2] tai paskalaki[3] on 16. maaliskuuta 2017[4] säädetty Suomen valtioneuvoston asetus vesistöjen suojelemiseksi kunnallisiin viemäriverkostoihin kuulumattoman haja-asutuksen aiheuttamalta jätevesikuormitukselta. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä tapahtuvaa yritystoimintaa sekä kesämökkejä. Asetuksessa säädetään vähimmäisvaatimukset talousvesien käsittelylle ja kielletään kaiken puhdistamattoman kotitalousjäteveden päästäminen luontoon.lähde?

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 voimaan tulleessa ympäristönsuojelulaissa säädettiin talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Laissa määriteltiin jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus ja annettiin Ympäristöministeriölle mahdollisuus säätää asiasta tarkemmin.[5]

Ensimmäinen hajajätevesiasetus annettiin 11.3.2003 ja se tuli voimaan 1.1.2004.[6]

Kaikkiin uusiin kiinteistöihin on rakennettava jäteveden puhdistus- tai talteenottolaitteisto (käytännössä lietesäiliö, pienpuhdistamo tai imeytyskenttä). Vanhat kiinteistöt ovat saaneet 10 vuoden siirtymäajan ratkaisun toteuttamiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen kunnalliseen viemäriverkostoon kuulumattoman vanhan kotitalouden (mukaan lukien kesämökit) on järjestettävä jätevesiasiansa asetuksen edellyttämiin normeihin viimeistään 31.12.2013.lähde?

Vuonna 2011 asetusta muutettiin[7] ja siirtymäkautta pidennettiin vuoteen 2016. Samassa yhteydessä osa asetuksella säädetyistä asioista siirrettiin ympäristönsuojelulakiin ja käsittelyvaatimuksia lievennettiin.[8] Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ympäristönsuojelulain siirtymäsäädöksiin lisättiin iäkkäitä vakituisen asunnon omistajia koskeva vapautus.[9]

Vuonna 2015 asetusta muutettiin ja siirtymäkautta pidennettiin 15.3.2018 saakka.[10]

Vuonna 2017 sekä ympäristönsuojelulakia että asetusta muutettiin.[11] Siirtymäaikaa pidennettiin 31.10.2019 saakka ja siirtymäaika säädettiin koskemaan vain luokiteltuja pohjavesialueita ja alle 100 metriä vesistöstä sijaitsevia rakennuksia.[12]

Hajajätevesiasetuksen taustalla on vuonna 1961 voimaan tullut vesilaki.[13]

Asetuksen periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset lasketaan haja-asutuksen kuormitusluvusta. Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä mitattuna 7 vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 g/vrk. Kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien kokonaisfosforin määrä on 2,2 g /vrk ja kokonaistypen määrä 14 g/vrk. Asetuksessa on myös jaoteltu erilaiset jätevedet siten, että esimerkiksi vesikäymälän sijaan käytettävä kuivakäymälä vähentää kokonaispuhdistustarvetta.[4][14] Vesikäymälän jätevesien erilliskäsittely tai kuivakäytmälän käyttö vaikuttaa merkittävästi pesuvesien (harmaiden jätevesien) puhdistusvaatimuksiin.[15]

Kiinteistöllä tulee olla jätevesiselvitys. Jätevesiselvitys on dokumentti, jossa kuvaillaan käytössä oleva jätevesijärjestelmä ja sitä säilytetään kiinteistöllä. Jätevesiselvityksen sisältö on määritelty ympäristönsuojelulain 157 §:ssä ja hajajätevesiasetuksessa. Myös käsittelyjärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla olemassa.[16]

Asetuksen soveltaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asetusta sovelletaan kaikkeen uudisrakentamiseen, sekä rakennuksiin joihin tehdään perusparannukseen rinnastettavissa oleva remontti.[17]

Vuoden 2017 muutosten johdosta asetuksen määräaika koskee vain ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla sijaitsevia kiinteistöjä. Siirtymäajan piirissä ovat kiinteistöt, joissa jätevesijärjestelmä on luokitellulla pohjavesialueella, tai jätevettä tuottava rakennus sijaitsee alle 100 metrin päässä vesilain mukaisesta vesistöstä.[2]

Puhdistusvaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienpuhdistamoiden jätevesistä asetuksessa annetaan vähimmäispuhdistusvaatimukset verrattuna haja-asutuksen kuormituslukuun orgaaniselle ravinnekuormalle (reduktio vähintään 80 %), kokonaisfosforille (reduktio vähintään 70 %) sekä kokonaistypelle (reduktio vähintään 30 %).lähde?

Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksillään säätää tiukemmat puhdistusvaatimukset.[2]

Poikkeukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajajätevesiasetuksesta on säädetty kaksi mahdollisuutta poiketa. Ympäristönsuojelulain siirtymäsäädöksellä ennen lain voimaan tuloa 68-vuotiaat vakituisen asunnon omistajat tai haltijat, jotka asuvat kiinteistöllä, ovat automaattisesti vapautettuja säädöksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen 9.3.1943 syntyneitä omistajia.[2]

Siirtymäajan säädöksistä voi kuka tahansa hakea kunnalta viiden vuoden määräaikaista poikkeusta. Poikkeusta voi hakea jos joko ympäristöön kohdistuva kuormitus on huomattavan vähäistä tai käsittelyjärjestelmän parantaminen on kustannuksiltaan tai teknisessä mielessä kiinteistön haltijalle kohtuutonta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Finlex. Suomen oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 24.8.2022.
  2. ↑ a b c d e Ari Kangas (toim.): Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt julkaisut.valtioneuvosto.fi. 20.6.2017. Viitattu 16.1.2020.
  3. ↑ a b Pääkirjoitus: ”Paskalaki” kirpaisee etenkin mökin omistavia pienituloisia eläkeläisiä Iltalehti.fi. 1.7.2019. Viitattu 30.7.2019.
  4. ↑ a b Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien… 157/2017 finlex.fi. Edita. Viitattu 16.1.2020.
  5. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Ympäristönsuojelulaki 86/2000 finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  6. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien… 542/2003 finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  7. ↑ finlex
  8. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 196/2011 finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  9. ↑ Perustuslakivaliokunnan lausunto 44/2010 vp eduskunta.fi.
  10. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien… 343/2015 www.finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  11. ↑ http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170157
  12. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 19/2017 www.finlex.fi. Viitattu 16.1.2020.
  13. ↑ Santala, E., Kaloinen, J.: 60 vuotta hajajätevesiä. Vesitalous, 5/2019. Ympäristöviestintä YVT.
  14. ↑ Jätevesiopas Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto. Arkistoitu 4.5.2019. Viitattu 16.1.2020.
  15. ↑ Särkelä A., Lahti K.: Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus. 68. 2013. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 16.1.2020.
  16. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Ympäristönsuojelulaki 527/2014 finlex.fi. Edita. Viitattu 16.1.2020.
  17. ↑ ”Jätevesiuudistus – keitä se koskee?”. fi-FI

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hajajätevesiasetus&oldid=21241593”