Marjo Matikainen-Kallström

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marjo Matikainen

Marjomatikainenkalström.jpg

Henkilökohtaiset tiedot
Koko nimi Marjo Matikainen-Kallström
Syntymäaika 3. helmikuuta 1965 (ikä 52)
Syntymäpaikka Lohja, Suomi
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten hiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Calgary 1988 5 km (p)
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 4×5 km viesti
Pronssia Pronssia Calgary 1988 4×5 km viesti
Pronssia Pronssia Calgary 1988 10 km (p)
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Oberstdorf 1987 5 km (p)
Kultaa Kultaa Lahti 1989 15 km (p)
Kultaa Kultaa Lahti 1989 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Oberstdorf 1987 10 km (p)
Hopeaa Hopeaa Lahti 1989 10 km (v)
Pronssia Pronssia Lahti 1989 10 km (p)
Pronssia Pronssia Lahti 1989 30 km (v)

Marjo Tuulevi Matikainen-Kallström (o.s. Matikainen, s. 3. helmikuuta 1965 Lohja)[1] on suomalainen entinen hiihtäjä, moninkertainen arvokisavoittaja, entinen europarlamentaarikko, kokoomuksen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu. Hän oli puolueensa varapuheenjohtaja kesäkuuhun 2006 asti.

Hiihtoura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matikainen oli 1982 nuorten MM-kisoissa Suomen viestipronssia voittaneessa joukkuessa. Seuraavana vuonna hän voitti nuorten MM-kisoissa viestikultaa. Matikainen voitti ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa vuonna 1984. Samana vuonna hän oli Sarajevon olympialaisissa viidellä kilometrillä 22. ja oli mukana Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. Seefeldin MM-kisoissa 1985 Matikainen sijoittui viidellä kilometrillä 11:nneksi ja viestissä neljänneksi. Seuraavana vuonna hän voitti hiihdon maailmancupin ja vuoden lopuksi hänet valittiin Suomen vuoden urheilijaksi.[2]

Matikainen voitti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 kultaa sekä viidellä että kymmenellä kilometrillä. Hän hiihti neljänneksi 20 kilometrin kilpailussa. Hän uusi maailmancupin ja Suomen vuoden urheilija -voittonsa. Seuraavana vuonna Calgaryn olympialaisissa Matikainen voitti olympiakultaa viiden kilometrin kilpailussa. Kymmenen kilometrin henkilökohtaisella matkalla ja viestissä hän saavutti olympiapronssia. Hän voitti myös kauden maailmancupin. Lahden MM-kisoissa 1989 Matikainen voitti MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin hiihdossa ja MM-hopeaa kymmenen kilometrin vapaan tyylin kisassa. Kisojen kymmenen kilometrin perinteisen ja 30 kilometrin vapaan tyylin kilpailuista hän voitti molemmista MM-pronssia. Lisäksi hän oli mukana Suomen viestijoukkueessa, joka voitti MM-kultaa. Hänet valittiin vuoden lopuksi Suomen vuoden urheilijaksi.[2]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matikainen voitti hiihdossa 11 arvokisamitalia. Henkilökohtaisilla matkoilla hän voitti kolme kultaa: viiden kilometrin perinteisellä hiihtotavalla Obertsdorfin MM-kisoissa 1987 ja Calgaryn olympialaisissa 1988 sekä 15 kilometrin perinteisessä hiihdossa Lahden MM-kisoissa 1989. Matikainen voitti hiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun vuosina 1986–1988.

Matikainen valittiin Vuoden urheilijaksi 1986, 1987 ja 1989.[3] Hänet valittiin neljä kertaa 1986–1989 pääkaupunkiseudun parhaaksi urheilijaksi.[2] Hän lopetti huippuhiihdon 24-vuotiaana keväällä 1989.[4]

Doping-epäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2008 Nelosen uutiset kertoi, että Matikaisen pöydällä oli ollut EPO-hormonipullo hiihtomaajoukkueen leirillä vuonna 1988. Nelosen tiedot perustuvat kahden maajoukkueen jäsenen (Erja Kuivalainen ja Jaana Savolainen)[5] valaehtoisiin lausuntoihin. Matikainen-Kallström kiisti olleensa koskaan uransa aikana tekemisissä EPO-hormonin tai muiden kiellettyjen aineiden kanssa.[4] EPO on ollut Kansainvälisen olympiakomitean kiellettyjen aineiden listalla vuodesta 1990.[6]

Kesäkuussa 2008 myös Suomen maastohiihdon entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö väitti Matikaisen käyttäneen dopingia hiihtomenestyksen saavuttamiseen.[7] Matikainen-Kallströmistä tehtiin tietojen perusteella rikosilmoitus, mutta syyttäjä ei löytänyt väitteille näyttöä.[5][vanhentunut linkki]

Työura ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2003 Uusimaa 10 807 valittiin [8]
2007 6 249 valittiin
2011 3 360 valittiin
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2004 Espoo 2 457 valittiin [8]
2008 2 536 valittiin
Europarlamenttivaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1996 Suomi 77 120 valittiin [9]
1999 107 444 valittiin [10]

Urheilu-uransa jälkeen Matikainen-Kallström valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1992. Hän on työskennellyt Imatra Steelillä (1989–1990), Neste Oy:ssä (1992), IVO International Oy:ssä (1992–1995) ja ennen siirtymistään politiikkaan Posiva Oy:ssä (1996).[1]

Vuoden 1996 europarlamenttivaaleissa Matikainen-Kallström valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi kokoomuksen listalta. Hän sai puolueessaan Kirsi Pihan (147 066 ääntä) jälkeen eniten ääniä (77 120 ääntä).[9] Matikainen-Kallström uusi paikkansa vuoden 1999 eurovaaleissa kokoomuksen ääniharavana ja maan toiseksi suurimmalla äänimäärällä (107 444 ääntä).[10]

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Matikainen-Kallström valittiin kansanedustajaksi, mutta hän istui europarlamenttikautensa loppuun, ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi runsaan vuoden ajaksi Tapani Mäkinen. Matikainen-Kallström palasi eduskuntaan europarlamenttikautensa päätyttyä heinäkuussa 2004. Hänet valittiin jatkokausille vuosien 2007 ja 2011 vaaleissa.[1] Lokakuussa 2014 Matikainen-Kallström ilmoitti, ettei asetu ehdolle enää vuoden 2015 vaaleissa. [11] Eduskunnassa hän oli jäsen muun muassa talousvaliokunnassa (2007–2015, vuosina 2011–2015 varapuheenjohtaja), suuressa valiokunnassa (2004–2006, 2006–2007), tulevaisuusvaliokunnassa (2004–2006, 2006–2011) ja eduskunnan pankkivaltuustossa (2011–2015).[1]

Matikainen-Kalström toimi Espoon kaupunginvaltuustossa vuosina 2005–2012. Hän on vuodesta 2011 Karjalan Liiton ja Tekniikan Akateemiset TEK:n puheenjohtaja.[1] Hän on myös Neo Industrial -sijoitusyhtiön hallituksen jäsen vuodesta 2015.[12] Jättäydyttyään politiikasta Matikainen-Kallström perusti yrityksen nimeltä HAVU&PER Oy,[13] jonka nimi viittaa hänen tunnettuun huudahdukseensa ”Havuja, perkele!” Oberstdorfin MM-kisoissa 1987[14].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matikainen-Kallström on ollut vuodesta 1995 naimisissa Arne Matias Kallströmin kanssa. Heillä on kolme lasta.[1]

Arvokisamitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaiset

MM-kisat

  • Oberstdorf 1987 – kulta (5 km p) ja hopea (10 km p)
  • Lahti 1989 – kaksi kultaa (15 km p ja viesti), hopea (10 km v), kaksi pronssia (10 km p ja 30 km v)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Marjo Matikainen-Kallström Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b c Markku Siukonen & Matti Ahola: Urheilutieto 1990, s. 33. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9.
  3. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 325. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  4. a b Nelosen uutisten väite: Marjo Matikaisen pöydällä epoa vuonna 1988 Ilta-Sanomat. 8.4.2008. Sanoma. Viitattu 8.9.2015.
  5. a b Matikainen-Kallströmin epäily perustui Kyröön ja epo-pulloon Yle Urheilu. 27.10.2010, päivitetty 5.6.2012. Yleisradio. Viitattu 8.9.2015.
  6. Erytropoietiini (EPO) ja sen dopingkäytön osoittaminen (PDF) Suomen Antidopingtoimikunta. Viitattu 8.9.2015.
  7. Kyrö: Sain Vähäsöyringiltä dopingia, Matikainen valehdellut Yle Urheilu. 17.6.2008, päivitetty 26.4.2012. Yleisradio. Viitattu 8.9.2015.
  8. a b Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit) Viitattu 3.7.2016.
  9. a b Europarlamenttiin 1996 vaaleissa valitut ehdokkaat (Arkistoitu sivu) 24.10.1996. Oikeusministeriö. Viitattu 3.7.2016.
  10. a b Europarlamenttivaalit 1999: Valitut europarlamentaarikot Tilastokeskus. Viitattu 3.7.2016.
  11. Ahtokivi, Ilkka: Marjo Matikainen-Kallström ei asetu ehdolle eduskuntavaaleissa Verkkouutiset. 20.10.2014. Kansalliskustannus Oy. Viitattu 8.9.2015.
  12. Hallituksen jäsenet Neo Industrial. Viitattu 8.9.2015.
  13. Ilkka Karisto: Mihin on kadonnut Marjo Matikainen-Kallström? Helsingin Sanomat. 5.9.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 8.9.2015.
  14. Jukka Lindfors: Havuja… perkele! Yle Elävä arkisto. 29.1.2008, päivitetty 3.2.2016. Yleisradio. Viitattu 8.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: