Olavi Vuorisalo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olavi Vuorisalo
Olavi Vuorisalo (keskellä) sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa Turussa vuonna 1957, jossa Olavi Salsola (oikealla) ja Olavi Salonen (vasemmalla) juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3.
Olavi Vuorisalo (keskellä) sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa Turussa vuonna 1957, jossa Olavi Salsola (oikealla) ja Olavi Salonen (vasemmalla) juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3.
Henkilötiedot
Koko nimi Olavi Paavo Vuorisalo
Syntynyt 5. helmikuuta 1933 (ikä 86)
Kuusisto, Suomi
Yleisurheilija
Pituus 181 cm
Paino 66 kg
Laji Keskimatkojen juoksija
Seura Naantalin Löyly
Uran alku 1947

Olavi Paavo Vuorisalo (s. 5. huhtikuuta 1933 Kuusisto) on entinen suomalainen keskimatkojen juoksija. Hän alitti ensimmäisenä suomalaisena neljän minuutin rajan mailin juoksussa. Hän kuului 1950-luvulla kuuluisaan suomalaiseen keskimatkojen Olavi trioon Salonen, Salsola, Vuorisalo.

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorisalon uralla Melbournen olympialaisista rannalle jääminen oli kova pala. Olympialaiset olivat poikkeukselliseen myöhään joulukuun alussa 1956. Syksy Vuorisalolla meni aiempaan nähden alavireisesti.[1] Lisäksi suhde sen aikaiseen SUL:n päävalmentajaan Armas Valsteeseen sisälsi molemmin puolin jännitteitä. Niinpä Valste SUL:n edustajana ei puoltanut Vuorisalon valintaa olympiajoukkueeseen.[2]

Olympiavuosi 1956 oli Vuorisalolle pettymys, mutta seuraavasta vuodesta 1957 tuli urheilullisesti menestyksellinen useine henkilökohtaisine ennätyksineen. Turun urheilupuistossa 11. heinäkuuta 1957 suomalaiset keskimatkat juoksijat tekivät historiaa. Vuorisalo sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa, jossa Olavi Salsola ja Olavi Salonen juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3. [3] Kuparivuoren urheilukentällä Naantalissa 7. elokuuta 1957 järjestetyissä kilpailuissa Vuorisalo juoksi ensimmäisenä suomalaisena ja koko maailman 16:ntena juoksijana mailin juoksun alle neljässä minuutissa eli niin sanotun haamumailin ajalla 3.59,1. Aikaisemmin maailmanennätyksen tehnyt Derek Ibbotson juoksi myös kisoissa ja voitti kilpailun Vuorisalon jäädessä toiseksi. Yleisöä oli yli 6 000, heidän joukossaan presidentti Urho Kekkonen.[4].

Olavi Vuorisalo sijoittui Tukholman EM-kisoissa 1958 viidenneksi 1 500 metrin juoksussa. Odotukset paremmasta menestyksestä olivat silloin olemassa, koska Vuorisalo voitti oman alkueränsä kaikkeaan yrittämättä.[5] Rooman olympiakisoissa 1960 hän jäi alkuerässään kymmenenneksi.[6]

Olavi Vuorisalo edusti Naantalin Löylyä. Rooman vuoden 1960 olympiaedustuksen ja Tukholman vuoden 1958 EM-kisaedustuksen lisäksi Vuorisalo edusti Suomea kaikkiaan 28 maaottelussa vuosina 1953-1964.[7] Vuorisalo voitti SM-kultaa 1 500 metrillä viidesti ja maastojuoksussa kerran. Kaikkiaan Vuorisalo alitti 4 minuuttia 1500 metrillä 16 perättäisenä kesänä 1952-1967.[8] Vuorisalo valittiin Suomessa vuoden urheilijaksi 1957. Samana vuonna hänet valittiin voittajaksi Viikkosanomat-lehden vuosittaisessa "Suosituin suomalainen"-lukijaäänestyksessä.[9] Uransa jälkeen Vuorisalo oli tekemisissä yleisurheilun kanssa mm. 1980-luvun puolivälissä Suomen mestaruuksia voittaneen Raision Kuulan 4x1 500 metrin viestijoukkueen taustavaikuttajana. Joukkueessa juoksivat mm. Raimo Karsikas, Lars Sörensen ja Ilpo Kuusela.[10]

Hänet valittiin uransa jälkeen Naantalissa vuoden unikeoksi 1996.[11] Hänen veljensä Tauno Vuorisalo voitti nuorten SM-kultaa 3 000 metrin ja miesten SM-hopeaa 4 x 1 500 metrin juoksussa.

Työuran Vuorisalo teki Naantalissa. Hän toimi Naantalin yhteiskoulun vahtimestarina vuoteen 1962 ja sen jälkeen 26 vuotta Naantalin palolaitoksen palveluksessa ja jäi eläkkeelle 55-vuotiaana vuonna 1988.[12]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EM-kisoissa viides 1 500 metrillä Tukholmassa 1958
  • SM-kultaa 1 500 metrillä 1955–1958 ja 1964 sekä maastojuoksussa 1957
  • SM-hopeaa 1 500 metrillä 1959–1961 ja 4 × 1 500 metrillä 1958

Parhaat tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[13]

  • 400 metriä: 49,2 (1958)
  • 800 metriä: 1.48,3 (1957)
  • 1 000 metriä: 2.19,4 (1958)
  • 1 500 metriä: 3.40,3 (1957)
  • maili: 3.59,1 (1957)
  • 2 000 metriä: 5.14,6 (1956)
  • 3 000 metriä: 8.04,2 (1958)
  • 2 maili: 8.38,8 (1957)
  • 5 000 metriä: 14.01,6 (1958)
  • 10 000 metriä: 31.54,0 (1960)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 47-50.
  2. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 137.
  3. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 58-67.
  4. Vahtera, Raimo: Naantali tunnissa – Opas naantalilaisuuteen, s. 6. Lingsoft Oy, 2009. ISBN 978-952-5827-11-8.
  5. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 83-85.
  6. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 97-98.
  7. Martiskainen Suomi voittoon – kansa liikkumaan, s. 492.
  8. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 127.
  9. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 75-76.
  10. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 136-137.
  11. Kuka mereen maanantaina? – Naantalin Unikeot. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 10. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
  12. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 121.
  13. Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 171–172.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.