Kaisa Mäkäräinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaisa Mäkäräinen

Kaisa Mäkäräinen 2012-12-17 001.jpg
Kaisa Mäkäräinen vuonna 2012
Henkilökohtaiset tiedot
Koko nimi Kaisa-Leena Mäkäräinen
Lempinimi Kappa[1]
Syntymäaika 11. tammikuuta 1983 (ikä 34)
Syntymäpaikka Ristijärvi, Suomi
Pituus 171 cm
Kotisivu kaisamakarainen.fi
Uran tiedot
Seura Kontiolahden Urheilijat
Suksimerkki Fischer
Maailmancup
Kaudet 2005–
Voitot 21
Palkintokorokkeella 70

Tietolaatikko päivitetty 21.3.2017
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten ampumahiihto
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Hanty-Mansijsk 2011 takaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Hanty-Mansijsk 2011 pikakilpailu
Pronssia Pronssia Ruhpolding 2012 yhteislähtö
Pronssia Pronssia Kontiolahti 2015 normaalikilpailu
Pronssia Pronssia Oslo 2016 yhteislähtö
Pronssia Pronssia Hochfilzen 2017 yhteislähtö
Kesäampumahiihdon MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Otepää 2007 pikakilpailu
Kultaa Kultaa Otepää 2007 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Otepää 2016 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Otepää 2016 sekaviesti

Kaisa-Leena Mäkäräinen (s. 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi)[2] on suomalainen ampumahiihtäjä.

Kaudella 2010–2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun.[3] Vuonna 2011 hän voitti myös takaa-ajon maailmanmestaruuden ja hänet valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi.[4] Mäkäräinen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun toisen kerran kaudella 2013–2014.[5]

Mäkäräinen asuu Joensuussa ja edustaa Kontiolahden Urheilijoita. Häntä valmentaa Jarmo Punkkinen.[2]

Mäkäräisen puoliso Jarkko Siltakorpi toimii myös hänen suksihuoltajanaan.[6]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkäräinen opiskeli Sotkamon urheilulukiossa ja aloitti lukion jälkeen opinnot Joensuun yliopiston (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) fysiikan laitoksen aineenopettajalinjalla. Hän aloitti maastohiihtäjänä ja siirtyi ampumahiihtoon vasta 20-vuotiaana.[7]

Arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkäräisen ensimmäiset ampumahiihdon arvokilpailut olivat Hochfilzenin MM-kilpailut 2005[8], jossa hän sijoittui 15 kilometrin normaalimatkalla 49:nneksi[9] ja 7,5 kilometrin sprintissä 73:nneksi[10]. Anterselvan MM-kisoissa 2007 Mäkäräinen oli 12,5 kilometrin yhteislähdössä seitsemäs ja 15 kilometrin normaalimatkalla kahdeksas. Östersundissa 2008 hän oli yhteislähtökilpailussa 15:s. Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 Mäkäräinen oli pikakilpailussa 23:s ja takaa-ajossa neljäs.[2]

Olympialaisissa Mäkäräinen kilpaili ensimmäisen kerran Vancouverissa 2010 ollen 7,5 kilometrin sprinttikilpailussa 59:s, 10 kilometrin takaa-ajossa 45:s ja 15 kilometrin normaalimatkalla 46:s.[2] Hanty-Mansijskin MM-kisoissa 2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena naisampumahiihtäjänä maailmanmestaruuden.[11] Pikakilpailussa hän tuli toiseksi häviten Magdalena Neunerille 12,2 sekuntia.[12] Mäkäräinen selvitti sekä sprintin että takaa-ajon ilman sakkoja ja voitti takaa-ajon ohitettuaan Neunerin viimeisellä ampumapaikalla tämän jouduttua kahdelle sakkokierrokselle.[13] 12,5 kilometrin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli neljäs.[14] Kaisa Mäkäräisen MM-kulta toi hänelle toisen sijan kilpailussa Suomen Urheilugaalan Vuoden sykähdyttävimmästä hetkestä. Yleisöäänestyksessä 31,7 prosenttia äänistä annettiin Mäkäräisen saavutukselle, mikä oli alle kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin äänestyksen voittajalla.[15]

Ruhpoldingin MM-kilpailujen 2012 päätöslajina olleessa yhteislähdössä Mäkäräinen sai pronssia.[16] Nové Měston MM-kisoissa 2013 hän oli normaalimatkalla kahdeksas, pikakilpailussa yhdeksäs ja takaa-ajossa kymmenes.[2] Sotšin olympialaisissa 2014 Mäkäräinen oli yhteislähdössä kuudes, normaalimatkalla yhdeksäs, sprintissä 30:s ja takaa-ajossa 16:s.[2]

Kontiolahden MM-kilpailuissa 2015 Mäkäräinen voitti pronssia normaalimatkalla.[17] Pikakilpailussa hän ampui huonoissa olosuhteissa viisi sakkoa ja oli 35:s.[18] Tulos oli Mäkäräisen heikoin pikakilpailussa viiteen vuoteen.[19] Takaa-ajossa Mäkäräinen oli 12:s ja yhteislähdössä 15:s.[2] Hän hiihti myös Suomen yhdeksänneksi sijoittuneessa sekaviestijoukkueessa.[20] Mäkäräisen nousu MM-pronssille kotikisoissa Kontiolahdella valittiin Suomen Urheilugaalassa Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.[21] Oslon MM-kilpailuissa 2016 hän sijoittui pikakilpailussa yhdeksänneksi ja takaa-ajossa seitsemänneksi. Yhteislähdössä hän saavutti pronssia.

Hochfilzenin MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui pikakilpailussa kahdenneksitoista, takaa-ajossa seitsemänneksi ja normaalimatkalla viidenneksitoista. Yhteislähtökilpailussa hän sai pronssia.[2]

Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaisa Mäkäräinen (7) Oslossa vuonna 2016.

Kaudella 2007–2008 Mäkäräinen oli ampumahiihdon maailmancupissa kahdesti palkintokorokkeella. Hän oli toinen sprinttikilpailussa Slovenian Pokljukassa ja kolmas takaa-ajokilpailussa Saksan Ruhpoldingissa. Kaudella 2008–2009 hän sijoittui Anterselvassa toiseksi takaa-ajokilpailussa ja yhteislähdössä.[2] Kaudella 2009–2010 Mäkäräinen oli kolmas Östersundin sprintissä.[22]

Kaudella 2010–2011 Mäkäräisen saavutti ensimmäisen maailmancupvoittonsa Östersundin sprinttikilpailussa joulukuussa 2010. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti myös takaa-ajokilpailun.[23] Hochfilzenin sprinttikilpailussa hän sijoittui kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi.[24] Pokljukan normaalimatkalla hän sijoittui toiseksi ja pikakilpailussa kolmanneksi. Ruhpoldingin takaa-ajossa hän sijoittui kolmanneksi. Hän nousi maailmancupin johtoon Östersundissa ja kantoi maailmancupin johtajan liiviä Presque Islen kisoihin asti. Hän siirtyi uudelleen cupin johtoon Hanty-Mansijskin MM-kilpailuissa saatuaan sprintissä hopeaa ja takaa-ajossa kultaa, ja piti cup-johtonsa kauden loppuun saakka.lähde? Kokonaiskilpailun lisäksi hän voitti takaa-ajokilpailun maailmancupin. Sprintin maailmancupissa hän sijoittui toiseksi.[3]

Kaudella 2011–2012 Mäkäräinen sijoittui Östersundin sprinttikilpailussa kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi. Hochfilzenin sprintissä hän oli toinen. Kauden ensimmäisen voittonsa hän saavutti Nové Měston normaalimatkan kilpailussa. Anterselvan sprintissä hän sijoittui toiseksi. Kontiolahdella hän sijoittui sprintissä toiseksi ja saavutti takaa-ajokilpailussa kauden toisen voittonsa. Ruhpoldingin MM-pronssin jälkeen hän sijoittui vielä Hanty-Mansijskissa takaa-ajossa toiseksi ja yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs[25], normaalimatkan cupissa toinen, sprintticupissa kolmas, takaa-ajocupissa neljäs ja yhteislähtöcupissa viides.

Kaudella 2012–2013 Mäkäräinen saavutti kuusi palkintosijaa, muttei yhtään osakilpailuvoittoa. Hochfilzenin pikakilpailussa hän oli toinen ja takaa-ajossa kolmas. Ruhpoldingissa hän oli sprintissä kolmas. Anterselvassa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja takaa-ajossa kolmanneksi. Kauden päättäneessä Hanty-Mansijskin osakilpailussa hän oli yhteislähtökilpailussa kolmas. Maailmancupin kokonaispisteissä hän sijoittui viidenneksi.[26] Hän oli viides myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.

Kaudella 2013–2014 Mäkäräinen sijoittui Annecyn pikakilpailussa toiseksi. Oberhofissa hän sijoittui toiseksi sekä pikakilpailussa että takaa-ajossa.[27] Ruhpoldingissa Mäkäräinen oli takaa-ajon kolmas.[28] Pokljukan takaa-ajossa Mäkäräinen saavutti kauden ensimmäisen voittonsa.[29] Pokljukan yhteislähtökilpailussa hän sijoittui toiseksi ja nousi samalla kokonaispisteissä johtoon.[30] Kontiolahdella Mäkäräinen voitti molemmat pikakilpailut sekä takaa-ajon.[31] Kauden päättäneessä Holmenkollenin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli vasta seitsemäs, mutta kun pahin vastustaja Tora Berger oli vasta neljästoista, Mäkäräinen löi Bergerin ja voitti maailmancupin kokonaiskilpailun.[32] Hän voitti myös sprintin ja takaa-ajon maailmancupit sekä sijoittui yhteislähtöcupissa kolmanneksi.

Kaudella 2014–2015 Mäkäräinen sijoittui toiseksi kauden avanneessa Östersundin normaalimatkan kilpailussa. Saman viikonlopun pikakilpailussa hän oli kolmas ja voitti takaa-ajon. Mäkäräinen voitti Hochfilzenin pikakilpailun ja takaa-ajon. Pokljukan takaa-ajokilpailussa hän nousi pikakilpailun jälkeiseltä 15. sijalta toiseksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Anterselvassa hän oli pikakilpailussa toinen ja takaa-ajossa kolmas. Nove Meston sprintissä Mäkäräinen oli seitsemäs, mutta nousi takaa-ajossa toiseksi. Holmenkollenilla Mäkäräinen voitti normaalimatkan ylivoimaisesti, mutta oli pikakisassa vasta sijalla 24.[2] Sijoituttuaan Kontiolahden MM-kisoissa kolmanneksi normaalimatkalla Mäkäräinen varmisti normaalimatkan maailmancupin voiton.[33] Mäkäräinen voitti Hanty-Mansijskin pikakilpailun ja oli neljäs takaa-ajossa voittaen takaa-ajocupin yhden pisteen erolla Darja Domratšavaan. Yhteislähtökisassa Mäkäräinen oli 14:s ja sijoittui maailmancupin kokonaiskisassa toiseksi Domratšavan jälkeen. Hän oli lisäksi sprintticupissa toinen ja yhteislähtöcupissa viides.

Kaudella 2015–2016 Mäkäräinen voitti Östersundin takaa-ajon. Pokljukassa hän sijoittui takaa-ajossa kolmanneksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Ruhpoldingin pikakilpailussa hän oli kolmas ja normaalimatkalla toinen. Presque Islessa hän oli takaa-ajossa toinen. Oslon MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hanty-Mansijskissa hän voitti pikakilpailun ja takaa-ajon. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui neljänneksi.[2] Keväällä 2016 hän ilmoitti jatkavansa uraansa vielä vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisiin saakka.[34] Hän oli neljäs myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.

Kaudella 2016–2017 Mäkäräinen sijoittui toiseksi Östersundin pikakilpailussa, Pokljukan takaa-ajossa ja Oberhofin pikakilpailussa. Oberhofin takaa-ajossa hän oli kolmas. Ruhpoldingissa hän voitti sekä pikakilpailun että takaa-ajon. Hochfilzenin MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hän sijoittui toiseksi Pyeongchangissa käydyssä takaa-ajossa. Kauden huipennukseksi Mäkäräinen sijoittui Holmenkollenin yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaistilanteessa hän oli kolmas Saksan Laura Dahlmeierin ja Tšekin Gabriela Koukalován jälkeen. Hän oli kolmas myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.[2]

Palkintosijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Question book-4.svg
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.

Voitto

  1. 3.12.2010
  2. 5.12.2010
  3. 6.3.2011
  4. 11.1.2012
  5. 12.2.2012
  6. 8.3.2014
  7. 13.3.2014
  8. 15.3.2014
  9. 16.3.2014
  10. 7.12.2014
  11. 12.12.2014
  12. 14.12.2014
  13. 21.12.2014
  14. 12.02.2015
  15. 20.3.2015
  16. 6.12.2015
  17. 20.12.2015
  18. 17.3.2016
  19. 19.3.2016
  20. 14.1.2017
  21. 15.1.2017

Toinen

  1. 15.12.2007
  2. 24.1.2009
  3. 25.1.2009
  4. 12.12.2010
  5. 16.12.2010
  6. 5.3.2011
  7. 4.12.2011
  8. 9.12.2011
  9. 19.1.2012
  10. 11.2.2012
  11. 17.3.2012
  12. 7.12.2012
  13. 17.1.2013
  14. 14.12.2013
  15. 3.1.2014
  16. 4.1.2014
  17. 9.3.2014
  18. 4.12.2014
  19. 20.12.2014
  20. 23.1.2015
  21. 8.2.2015
  22. 14.1.2016
  23. 12.2.2016
  24. 3.12.2016
  25. 10.12.2016
  26. 6.1.2017
  27. 4.3.2017

Kolmas

  1. 13.1.2008
  2. 5.12.2009
  3. 10.12.2010
  4. 18.12.2010
  5. 16.1.2011
  6. 3.12.2011
  7. 11.3.2012
  8. 18.3.2012
  9. 8.12.2012
  10. 11.1.2013
  11. 19.1.2013
  12. 17.3.2013
  13. 12.1.2014
  14. 6.12.2014
  15. 24.1.2015
  16. 11.3.2015
  17. 19.12.2015
  18. 8.1.2016
  19. 13.3.2016
  20. 7.1.2017
  21. 19.2.2017
  22. 19.3.2017

Muut kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2007 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden sekä 7,5 kilometrin sprinttikisassa että 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa.[35]

Maaliskuussa 2009 Mäkäräinen osallistui ensimmäiseen maastohiihdon maailmancupin kilpailuunsa Salpausselän Kisoissa Lahdessa. Hän sijoittui 30:nneksi 10 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa ja sai yhden maailmancupin pisteen.[36]

Tammikuussa 2013 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa vapaan hiihtotavan 10 kilometrin kilpailussa Jämijärvellä.[37] Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 14:nneksi. Hän saavutti uransa parhaan maailmancupin sijoituksensa 2. maaliskuuta 2014 sijoituttuaan Lahden 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa yhdeksänneksi.[36]

Elokuussa 2016 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa ja sekaviestissä.[38]

Maaliskuussa 2017 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa Kontiolahdella hiihdetyssä 5 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa. Mäkäräinen voitti toiseksi hiihtäneen Krista Pärmäkosken 6,4 sekunnilla.[39] Viestissä Mäkäräisen seura Kontiolahden Urheilijat sijoittui neljänneksi.[40] Mäkäräinen oli kaikista viestin hiihtäjistä osuusajan 12:31.6 perusteella nopein.[41] Huhtikuussa 2017 Mäkäräinen saavutti maastohiihdon SM-hopeaa Ylitorniolla hiihdetyssä 30 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa.[42]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voitto: 2010–2011 ja 2013–2014
    • takaa-ajocupin voitto: 2010–2011, 2013–2014 ja 2014–2015
    • sprintticupin voitto: 2013–2014
    • normaalimatkan cupin voitto: 2014–2015
  • Ampumahiihdon takaa-ajon maailmanmestaruus: 2011
  • Ampumahiihdon sprintin MM-hopeaa: 2011
  • Ampumahiihdon yhteislähdön MM-pronssia: 2012, 2016 ja 2017
  • Ampumahiihdon normaalimatkan MM-pronssia: 2015
  • Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa takaa-ajossa: 2007 ja 2016
  • Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa sprintissä: 2007
  • Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa sekaviestissä: 2016
  • Vuoden urheilija: 2011[43]
  • Vuoden suomalainen ampumahiihtäjä: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016[2]
  • Suomen urheilugaalan vuoden sykähdyttävin urheiluhetki: 2015 (Kaisa Mäkäräisen nousu MM-pronssille kotikisoissa Kontiolahdella)[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kaisa info Kaisamäkäräinen.fi. Viitattu 6.3.2015.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Kaisa Mäkäräinen IBU Datacenter. IBU. Viitattu 12.2.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b Kaisa Mäkäräiselle historiallinen voitto (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 20.3.2011. Viitattu 3.3.2015.
  4. ↑ Vuoden urheilija on Kaisa Mäkäräinen!
  5. ↑ Kaisa Mäkäräinen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun!
  6. ↑ Parkkinen, Jaakko: Mäkäräisen avopuolison ei tarvinnut nukkua sohvalla - "Sain henkilökohtaisen huoltajan palautteen" Yle Urheilu. 10.2.2014. Viitattu 6.3.2015.
  7. ↑ Kangasluoma, Laura: Kaisa Mäkäräinen voittoisan kauden jälkeen. Gloria, 2012, nro kesäkuu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.3.2015.
  8. ↑ Kaisan upea tarina: Varattomasta hiihtäjästä, jolla ei ollut rahaa aseeseen, tuli ampumahiihdon tähti Viitattu 20.2.2017.
  9. ↑ DATA AND RESULTS PANEL 5.9.2012. Viitattu 20.2.2017.
  10. ↑ DATA AND RESULTS PANEL 29.9.2007. Viitattu 20.2.2017.
  11. ↑ Kaisan vakaa sihti toi historiallisen MM-kullan Elävä arkisto. 12.1.2012. Yle. Viitattu 3.3.2015.
  12. ↑ Mäkäräinen ylsi historialliseen MM-hopeaan 5.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  13. ↑ Mäkäräiselle ampumahiihdon MM-kultaa 6.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  14. ↑ Mäkäräinen taipui neljänneksi yhteislähdössä 12.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  15. ↑ Sykähdyttävin urheiluhetki 2011 - Mikael Granlundin ilmaveivi! leijonat.fi. 16.1.2012. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 27.12.2015.
  16. ↑ Lehtisaari, Matti: Kaisa Mäkäräinen taisteli MM-pronssille yle.fi. 11.3.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 3.3.2015.
  17. ↑ Husu, Atte: Kaisa Mäkäräiselle MM-pronssia! Iltasanomat.fi. 11.3.2015. Viitattu 11.3.2015.
  18. ↑ Härkönen, Matti: Suuri pettymys! Kaisa Mäkäräinen epäonnistui pahasti Yle Urheilu. 7.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
  19. ↑ Härkönen, Matti: Mäkäräisen romahdus oli pahin pikakisoissa yli viiteen vuoteen Yle Urheilu. 7.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
  20. ↑ Norjan voittoputki katkesi, Suomelle onnistuminen Yle Urheilu. 5.3.2015. Viitattu 13.3.2015.
  21. ↑ a b Lilja, Esa: Mäkäräisen nousu sykähdyttävin urheiluhetki, Petteri Piironen vuoden valmentaja – lue tästä, ketkä kaikki palkittiin Urheilugaalassa hs.fi. 12.1.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.1.2016.
  22. ↑ Kaisa Mäkäräinen kolmas Östersundissa 5.12.2009. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
  23. ↑ Kaisa Mäkäräiselle tuplapotti Östersundista Biathlon.fi. 3.1.2011. Suomen Ampumahiihtoliitto. Viitattu 13.3.2015.
  24. ↑ Kaisa Mäkäräinen ampui 18 kertaa puhtaasti (Arkistoitu sivu) HS.fi. 12.12.2010. Viitattu 3.3.2015.
  25. ↑ Kaisa Mäkäräinen arveli kauden päätösjuhlia haikeiksi HS.fi. 18.3.2012. Viitattu 31.3.2014.
  26. ↑ Kivimäki, Jyri: Kaisa Mäkäräinen iloinen päätöskisasta: "Tämä oli henkisesti tärkeä sijoitus" 17.3.2013. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
  27. ↑ Parkkinen, Jaakko: Mäkäräinen kovassa iskussa - jo toinen kakkossija Oberhofissa 4.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  28. ↑ Laaksonen, Antti: Mäkäräinen nousi hienosti kolmanneksi 12.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  29. ↑ Kaisa Mäkäräinen komeaan voittoon maailmancupissa Yle Urheilu. Viitattu 8.3.2014.
  30. ↑ Mäkäräisen uskallus toi kakkossijan - "Ajattelin, ettei siinä mitään häviä" Yle Urheilu. Viitattu 9.3.2014.
  31. ↑ Mäkäräiselle tripla - ylivoimainen voitto Kontiolahdella! 16.3.2014. Yle Urheilu. Viitattu 16.3.2014.
  32. ↑ Hakola, Tero: Mäkäräinen on maailman paras – voitto varmistui dramaattisessa päätöskisassa HS.fi. 23.3.2014. Viitattu 3.3.2015.
  33. ↑ Karttunen, Anu: Mäkäräinen saa MM-mitalin lisäksi palkinnoksi kristallipallon Yle Urheilu. 11.3.2015. Viitattu 11.3.2015.
  34. ↑ Nyt se on varmaa: Kaisa Mäkäräisen ura jatkuu! www.iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2016. fi-FI
  35. ↑ Mäkäräiselle kaksi MM-kultaa rulla-ampumahiihdossa MTV Sport. 8.9.2007. Viitattu 3.3.2015.
  36. ↑ a b Kaisa Mäkäräinen Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) tietokannassa (englanniksi)
  37. ↑ Kaisa Mäkäräinen täräytti Suomen mestaruuden maastohiihdossa Ilta-Sanomat. 26.1.2013. Viitattu 26.1.2013.
  38. ↑ Kaisa Mäkäräinen ylivoimaiseen MM-kultaan kesälajissaan Viitattu 28.8.2016.
  39. ↑ Porttila, Kimmo: Pärmäkoski hävisi SM-kullan Mäkäräiselle vaikealla matkalla – "Henkeen ottaa" YLE. 31.3.2017. Viitattu 1.4.2017.
  40. ↑ Kaisa Mäkäräiseltä superhiihto naisten SM-viestissä! Nosti joukkueensa kärkeen sijalta 23 Viitattu 4.4.2017.
  41. ↑ Hiihdon SM-kilpailut ja Suomen Cup 2016/2017 - Kontiolahti www.kestavyysurheilu.fi. Viitattu 4.4.2017.
  42. ↑ Krista Pärmäkoskella ja Kaisa Mäkäräisellä kova taistelu Suomen mestaruudesta Ilta-Sanomat. 9.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
  43. ↑ Kaisa Mäkäräinen on Vuoden urheilija HS.fi. 16.1.2012. Viitattu 3.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaisa_Mäkäräinen&oldid=16572008