Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen | |
---|---|
![]() Kaisa Mäkäräinen vuonna 2018 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kaisa-Leena Mäkäräinen |
Syntynyt |
11. tammikuuta 1983 Ristijärvi, Suomi |
Uran tiedot | |
Lempinimi | Kappa[1] |
Pituus | 171 cm |
Seura | Kontiolahden Urheilijat |
Laji | ampumahiihto |
Maailmancup | |
Kaudet | 2005– |
Voitot | 26 |
Palkintokorokkeella | 84 |
Tietolaatikko päivitetty 16.2.2019 |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Naisten ampumahiihto | |||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Hanty-Mansijsk 2011 | takaa-ajo | |
![]() |
Hanty-Mansijsk 2011 | pikakilpailu | |
![]() |
Ruhpolding 2012 | yhteislähtö | |
![]() |
Kontiolahti 2015 | normaalikilpailu | |
![]() |
Oslo 2016 | yhteislähtö | |
![]() |
Hochfilzen 2017 | yhteislähtö | |
Kesäampumahiihdon MM-kilpailut | |||
![]() |
Otepää 2007 | pikakilpailu | |
![]() |
Otepää 2007 | takaa-ajo | |
![]() |
Otepää 2016 | takaa-ajo | |
![]() |
Otepää 2016 | sekaviesti |
Kaisa-Leena Mäkäräinen (s. 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi)[2] on suomalainen ampumahiihtäjä.
Kaudella 2010–2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun.[3] Vuonna 2011 hän voitti myös takaa-ajon maailmanmestaruuden ja hänet valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi.[4] Mäkäräinen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun toisen kerran kaudella 2013–2014 ja kolmannen kerran kaudella 2017–2018.[5]
Mäkäräinen asuu Joensuussa ja edustaa Kontiolahden Urheilijoita. Häntä valmentaa Jarmo Punkkinen.[2]
Mäkäräisen puoliso Jarkko Siltakorpi toimii myös hänen suksihuoltajanaan.[6]
Mäkäräinen paljasti toukokuussa 2018 kärsivänsä hajataitosta, joka hidastaa hänen tähtäämistään ammunnassa.[7]
Sisällysluettelo
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkäräinen opiskeli Sotkamon urheilulukiossa ja aloitti lukion jälkeen opinnot Joensuun yliopiston (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) fysiikan laitoksen aineenopettajalinjalla. Hän aloitti maastohiihtäjänä ja siirtyi ampumahiihtoon vasta 20-vuotiaana.[8]
Arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkäräisen ensimmäiset ampumahiihdon arvokilpailut olivat Hochfilzenin MM-kilpailut 2005[9], jossa hän sijoittui 15 kilometrin normaalimatkalla 49:nneksi[10] ja 7,5 kilometrin sprintissä 73:nneksi[11]. Anterselvan MM-kisoissa 2007 Mäkäräinen oli 12,5 kilometrin yhteislähdössä seitsemäs ja 15 kilometrin normaalimatkalla kahdeksas. Östersundissa 2008 hän oli yhteislähtökilpailussa 15:s. Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 Mäkäräinen oli pikakilpailussa 23:s ja takaa-ajossa neljäs.[2]
Olympialaisissa Mäkäräinen kilpaili ensimmäisen kerran Vancouverissa 2010 ollen 7,5 kilometrin sprinttikilpailussa 59:s, 10 kilometrin takaa-ajossa 45:s ja 15 kilometrin normaalimatkalla 46:s.[2] Hanty-Mansijskin MM-kisoissa 2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena naisampumahiihtäjänä maailmanmestaruuden.[12] Pikakilpailussa hän tuli toiseksi häviten Magdalena Neunerille 12,2 sekuntia.[13] Mäkäräinen selvitti sekä sprintin että takaa-ajon ilman sakkoja ja voitti takaa-ajon ohitettuaan Neunerin viimeisellä ampumapaikalla tämän jouduttua kahdelle sakkokierrokselle.[14] 12,5 kilometrin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli neljäs.[15] Kaisa Mäkäräisen MM-kulta toi hänelle toisen sijan kilpailussa Suomen Urheilugaalan Vuoden sykähdyttävimmästä hetkestä. Yleisöäänestyksessä 31,7 prosenttia äänistä annettiin Mäkäräisen saavutukselle, mikä oli alle kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin äänestyksen voittajalla.[16]
Ruhpoldingin MM-kilpailujen 2012 päätöslajina olleessa yhteislähdössä Mäkäräinen sai pronssia.[17] Nové Měston MM-kisoissa 2013 hän oli normaalimatkalla kahdeksas, pikakilpailussa yhdeksäs ja takaa-ajossa kymmenes.[2] Sotšin olympialaisissa 2014 Mäkäräinen oli yhteislähdössä kuudes, normaalimatkalla yhdeksäs, sprintissä 30:s ja takaa-ajossa 16:s.[2]
Kontiolahden MM-kilpailuissa 2015 Mäkäräinen voitti pronssia normaalimatkalla.[18] Pikakilpailussa hän ampui huonoissa olosuhteissa viisi sakkoa ja oli 35:s.[19] Tulos oli Mäkäräisen heikoin pikakilpailussa viiteen vuoteen.[20] Takaa-ajossa Mäkäräinen oli 12:s ja yhteislähdössä 15:s.[2] Hän hiihti myös Suomen yhdeksänneksi sijoittuneessa sekaviestijoukkueessa.[21] Mäkäräisen nousu MM-pronssille kotikisoissa Kontiolahdella valittiin Suomen Urheilugaalassa Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.[22] Oslon MM-kilpailuissa 2016 hän sijoittui pikakilpailussa yhdeksänneksi ja takaa-ajossa seitsemänneksi. Yhteislähdössä hän saavutti pronssia.
Hochfilzenin MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui pikakilpailussa kahdenneksitoista, takaa-ajossa seitsemänneksi ja normaalimatkalla viidenneksitoista. Yhteislähtökilpailussa hän sai pronssia. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän oli pikakilpailussa 25:s, takaa-ajossa 22:s, normaalimatkalla 13:s ja yhteislähdössä kymmenes. Sekaviestissä Suomi oli kuudes.[2]
Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Östersundissa Mäkäräinen hiihti toisen osuuden kymmenenneksi sijoittuneessa Suomen sekaviestijoukkueessa.[23] Pikakilpailussa hän ampui kaksi sakkoa pystypaikalta ja kaatui kesken kilpailun, ollen lopputuloksissa sijalla 12.[24] Takaa-ajokilpailussa Mäkäräinen ampui seitsemän ohilaukausta ja oli lopputuloksissa sijalla 17.[25] Hän osallistui yhdessä Tero Seppälän kanssa pariviestiin, jossa Suomen sijoitus oli 12:s.[26] Normaalimatkalla hän sijoittui 45:nneksi ja yhteislähdössä 23:nneksi.[2]
Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaudella 2007–2008 Mäkäräinen oli ampumahiihdon maailmancupissa kahdesti palkintokorokkeella. Hän oli toinen sprinttikilpailussa Slovenian Pokljukassa ja kolmas takaa-ajokilpailussa Saksan Ruhpoldingissa. Kaudella 2008–2009 hän sijoittui Anterselvassa toiseksi takaa-ajokilpailussa ja yhteislähdössä.[2] Kaudella 2009–2010 Mäkäräinen oli kolmas Östersundin sprintissä.[27]
Kaudella 2010–2011 Mäkäräisen saavutti ensimmäisen maailmancupvoittonsa Östersundin sprinttikilpailussa joulukuussa 2010. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti myös takaa-ajokilpailun.[28] Hochfilzenin sprinttikilpailussa hän sijoittui kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi.[29] Pokljukan normaalimatkalla hän sijoittui toiseksi ja pikakilpailussa kolmanneksi. Ruhpoldingin takaa-ajossa hän sijoittui kolmanneksi. Hän nousi maailmancupin johtoon Östersundissa ja kantoi maailmancupin johtajan liiviä Presque Islen kisoihin asti. Hän siirtyi uudelleen cupin johtoon Hanty-Mansijskin MM-kilpailuissa saatuaan sprintissä hopeaa ja takaa-ajossa kultaa, ja piti cup-johtonsa kauden loppuun saakka.lähde? Kokonaiskilpailun lisäksi hän voitti takaa-ajokilpailun maailmancupin. Sprintin maailmancupissa hän sijoittui toiseksi.[3]
Kaudella 2011–2012 Mäkäräinen sijoittui Östersundin sprinttikilpailussa kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi. Hochfilzenin sprintissä hän oli toinen. Kauden ensimmäisen voittonsa hän saavutti Nové Měston normaalimatkan kilpailussa. Anterselvan sprintissä hän sijoittui toiseksi. Kontiolahdella hän sijoittui sprintissä toiseksi ja saavutti takaa-ajokilpailussa kauden toisen voittonsa. Ruhpoldingin MM-pronssin jälkeen hän sijoittui vielä Hanty-Mansijskissa takaa-ajossa toiseksi ja yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs[30], normaalimatkan cupissa toinen, sprintticupissa kolmas, takaa-ajocupissa neljäs ja yhteislähtöcupissa viides.
Kaudella 2012–2013 Mäkäräinen saavutti kuusi palkintosijaa, muttei yhtään osakilpailuvoittoa. Hochfilzenin pikakilpailussa hän oli toinen ja takaa-ajossa kolmas. Ruhpoldingissa hän oli sprintissä kolmas. Anterselvassa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja takaa-ajossa kolmanneksi. Kauden päättäneessä Hanty-Mansijskin osakilpailussa hän oli yhteislähtökilpailussa kolmas. Maailmancupin kokonaispisteissä hän sijoittui viidenneksi.[31] Hän oli viides myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.
Kaudella 2013–2014 Mäkäräinen sijoittui Annecyn pikakilpailussa toiseksi. Oberhofissa hän sijoittui toiseksi sekä pikakilpailussa että takaa-ajossa.[32] Ruhpoldingissa Mäkäräinen oli takaa-ajon kolmas.[33] Pokljukan takaa-ajossa Mäkäräinen saavutti kauden ensimmäisen voittonsa.[34] Pokljukan yhteislähtökilpailussa hän sijoittui toiseksi ja nousi samalla kokonaispisteissä johtoon.[35] Kontiolahdella Mäkäräinen voitti molemmat pikakilpailut sekä takaa-ajon.[36] Kauden päättäneessä Holmenkollenin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli vasta seitsemäs, mutta kun pahin vastustaja Tora Berger oli vasta neljästoista, Mäkäräinen löi Bergerin ja voitti maailmancupin kokonaiskilpailun.[37] Hän voitti myös sprintin ja takaa-ajon maailmancupit sekä sijoittui yhteislähtöcupissa kolmanneksi.
Kaudella 2014–2015 Mäkäräinen sijoittui toiseksi kauden avanneessa Östersundin normaalimatkan kilpailussa. Saman viikonlopun pikakilpailussa hän oli kolmas ja voitti takaa-ajon. Mäkäräinen voitti Hochfilzenin pikakilpailun ja takaa-ajon. Pokljukan takaa-ajokilpailussa hän nousi pikakilpailun jälkeiseltä 15. sijalta toiseksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Anterselvassa hän oli pikakilpailussa toinen ja takaa-ajossa kolmas. Nove Meston sprintissä Mäkäräinen oli seitsemäs, mutta nousi takaa-ajossa toiseksi. Holmenkollenilla Mäkäräinen voitti normaalimatkan ylivoimaisesti, mutta oli pikakisassa vasta sijalla 24.[2] Sijoituttuaan Kontiolahden MM-kisoissa kolmanneksi normaalimatkalla Mäkäräinen varmisti normaalimatkan maailmancupin voiton.[38] Mäkäräinen voitti Hanty-Mansijskin pikakilpailun ja oli neljäs takaa-ajossa voittaen takaa-ajocupin yhden pisteen erolla Darja Domratšavaan. Yhteislähtökisassa Mäkäräinen oli 14:s ja sijoittui maailmancupin kokonaiskisassa toiseksi Domratšavan jälkeen. Hän oli lisäksi sprintticupissa toinen ja yhteislähtöcupissa viides.
Kaudella 2015–2016 Mäkäräinen voitti Östersundin takaa-ajon. Pokljukassa hän sijoittui takaa-ajossa kolmanneksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Ruhpoldingin pikakilpailussa hän oli kolmas ja normaalimatkalla toinen. Presque Islessa hän oli takaa-ajossa toinen. Oslon MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hanty-Mansijskissa hän voitti pikakilpailun ja takaa-ajon. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui neljänneksi.[2] Keväällä 2016 hän ilmoitti jatkavansa uraansa vielä vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisiin saakka.[39] Hän oli neljäs myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.
Kaudella 2016–2017 Mäkäräinen sijoittui toiseksi Östersundin pikakilpailussa, Pokljukan takaa-ajossa ja Oberhofin pikakilpailussa. Oberhofin takaa-ajossa hän oli kolmas. Ruhpoldingissa hän voitti sekä pikakilpailun että takaa-ajon. Hochfilzenin MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hän sijoittui toiseksi Pyeongchangissa käydyssä takaa-ajossa. Kauden huipennukseksi Mäkäräinen sijoittui Holmenkollenin yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaistilanteessa hän oli kolmas Saksan Laura Dahlmeierin ja Tšekin Gabriela Koukalován jälkeen. Hän oli kolmas myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.[2]
Kaudella 2017–2018 Mäkäräinen voitti Ruhpoldingin yhteislähtökilpailun sekä sijoittui toiseksi Hochfilzenin takaa-ajokilpailussa, Oberhofin pikakilpailussa ja Ruhpoldingin normaalimatkalla. Anterselvassa hän oli kolmas yhteislähdössä.[2] Tjumenissa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja voitti takaa-ajon. Hän voitti kokonaiskilpailun, joka ratkesi viimeisessä osakilpailussa Venäjällä. Hän voitti myös yhteislähtöcupin, oli toinen takaa-ajocupissa sekä kolmas pikakilpailun ja normaalimatkan cupeissa.[2]
Kaudella 2018–2019 Mäkäräinen voitti Pokljukassa pikakilpailun ja takaa-ajon. Hochfilzenin pikakilpailussa Mäkäräinen sijoittui toiseksi, häviten vain 0,6 sekunnilla Dorothea Wiererille. Kaksi päivää myöhemmin Mäkäräinen nousi takaa-ajon voittoon. Antholzin pikakilpailussa hän oli toinen. Mäkäräinen oli Soldier Hollowin pikakilpailussa toinen ja takaa-ajossa kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui seitsemänneksi, pikakilpailun ja takaa-ajon cupeissa viidenneksi.[2]
Palkintosijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
# | Kausi | Päivämäärä | Paikka | Matka |
---|---|---|---|---|
1 | 2010–2011 | 3.12.2010 | ![]() |
Pikakilpailu |
2 | 5.12.2010 | Takaa-ajo | ||
3 | 6.3.2011 | ![]() |
Takaa-ajo | |
4 | 2011–2012 | 11.1.2012 | ![]() |
Normaalimatka |
5 | 12.2.2012 | ![]() |
Takaa-ajo | |
6 | 2013–2014 | 8.3.2014 | ![]() |
Takaa-ajo |
7 | 13.3.2014 | ![]() |
Pikakilpailu | |
8 | 15.3.2014 | |||
9 | 16.3.2014 | Takaa-ajo | ||
10 | 2014–2015 | 7.12.2014 | ![]() |
Takaa-ajo |
11 | 12.12.2014 | ![]() |
Pikakilpailu | |
12 | 14.12.2014 | Takaa-ajo | ||
13 | 21.12.2014 | ![]() |
Yhteislähtö | |
14 | 12.2.2015 | ![]() |
Normaalimatka | |
15 | 20.3.2015 | ![]() |
Pikakilpailu | |
16 | 2015–2016 | 6.12.2015 | ![]() |
Takaa-ajo |
17 | 20.12.2015 | ![]() |
Yhteislähtö | |
18 | 17.3.2016 | ![]() |
Pikakilpailu | |
19 | 19.3.2016 | Takaa-ajo | ||
20 | 2016–2017 | 14.1.2017 | ![]() |
Pikakilpailu |
21 | 15.1.2017 | Takaa-ajo | ||
22 | 2017–2018 | 14.1.2018 | Yhteislähtö | |
23 | 24.3.2018 | ![]() |
Takaa-ajo | |
24 | 2018–2019 | 8.12.2018 | ![]() |
Pikakilpailu |
25 | 9.12.2018 | Takaa-ajo | ||
26 | 15.12.2018 | ![]() |
Takaa-ajo |
Toiset sijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
# | Kausi | Päivämäärä | Paikka | Matka |
---|---|---|---|---|
1 | 2007–2008 | 15.12.2007 | ![]() |
Pikakilpailu |
2 | 2008–2009 | 24.1.2009 | ![]() |
Takaa-ajo |
3 | 25.1.2009 | Yhteislähtö | ||
4 | 2010–2011 | 12.12.2010 | ![]() |
Takaa-ajo |
5 | 16.12.2010 | ![]() |
Normaalimatka | |
6 | 5.3.2011 | ![]() |
Pikakilpailu | |
7 | 2011–2012 | 4.12.2011 | ![]() |
Takaa-ajo |
8 | 9.12.2011 | ![]() |
Pikakilpailu | |
9 | 19.1.2012 | ![]() |
Pikakilpailu | |
10 | 11.2.2012 | ![]() |
Pikakilpailu | |
11 | 17.3.2012 | ![]() |
Takaa-ajo | |
12 | 2012–2013 | 7.12.2012 | ![]() |
Pikakilpailu |
13 | 17.1.2013 | ![]() |
Pikakilpailu | |
14 | 2013–2014 | 14.12.2013 | ![]() |
Pikakilpailu |
15 | 3.1.2014 | ![]() |
Pikakilpailu | |
16 | 4.1.2014 | Takaa-ajo | ||
17 | 9.3.2014 | ![]() |
Yhteislähtö | |
18 | 2014–2015 | 4.12.2014 | ![]() |
Normaalimatka |
19 | 20.12.2014 | ![]() |
Takaa-ajo | |
20 | 23.1.2015 | ![]() |
Pikakilpailu | |
21 | 8.2.2015 | ![]() |
Takaa-ajo | |
22 | 2015–2016 | 14.1.2016 | ![]() |
Normaalimatka |
23 | 12.2.2016 | ![]() |
Takaa-ajo | |
24 | 2016–2017 | 3.12.2016 | ![]() |
Pikakilpailu |
25 | 10.12.2016 | ![]() |
Takaa-ajo | |
26 | 6.1.2017 | ![]() |
Pikakilpailu | |
27 | 4.3.2017 | ![]() |
Takaa-ajo | |
28 | 2017–2018 | 9.12.2017 | ![]() |
Takaa-ajo |
29 | 4.1.2018 | ![]() |
Pikakilpailu | |
30 | 11.1.2018 | ![]() |
Normaalimatka | |
31 | 23.3.2018 | ![]() |
Pikakilpailu | |
32 | 2018–2019 | 13.12.2018 | ![]() |
Pikakilpailu |
33 | 24.1.2019 | ![]() |
Pikakilpailu | |
34 | 14.2.2019 | ![]() |
Pikakilpailu |
Kolmannet sijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
# | Kausi | Päivämäärä | Paikka | Matka |
---|---|---|---|---|
1 | 2007–2008 | 13.1.2008 | ![]() |
Takaa-ajo |
2 | 2009–2010 | 5.12.2009 | ![]() |
Pikakilpailu |
3 | 2010–2011 | 10.12.2010 | ![]() |
Pikakilpailu |
4 | 18.12.2010 | ![]() |
Pikakilpailu | |
5 | 16.1.2011 | ![]() |
Takaa-ajo | |
6 | 2011–2012 | 3.12.2011 | ![]() |
Pikakilpailu |
7 | 11.3.2012 | ![]() |
Yhteislähtö | |
8 | 18.3.2012 | ![]() |
Yhteislähtö | |
9 | 2012–2013 | 8.12.2012 | ![]() |
Takaa-ajo |
10 | 11.1.2013 | ![]() |
Pikakilpailu | |
11 | 19.1.2013 | ![]() |
Takaa-ajo | |
12 | 17.3.2013 | ![]() |
Yhteislähtö | |
13 | 2013–2014 | 12.1.2014 | ![]() |
Takaa-ajo |
14 | 2014–2015 | 6.12.2014 | ![]() |
Pikakilpailu |
15 | 24.1.2015 | ![]() |
Takaa-ajo | |
16 | 11.3.2015 | ![]() |
Normaalimatka | |
17 | 2015–2016 | 19.12.2015 | ![]() |
Takaa-ajo |
18 | 8.1.2016 | ![]() |
Pikakilpailu | |
19 | 13.3.2016 | ![]() |
Yhteislähtö | |
20 | 2016–2017 | 7.1.2017 | ![]() |
Takaa-ajo |
21 | 19.2.2017 | ![]() |
Yhteislähtö | |
22 | 19.3.2017 | ![]() |
Yhteislähtö | |
23 | 2017–2018 | 21.1.2018 | ![]() |
Yhteislähtö |
24 | 2018–2019 | 16.2.2019 | ![]() |
Takaa-ajo |
Päivitetty 19. helmikuuta 2019
Muut kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuussa 2007 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden sekä 7,5 kilometrin sprinttikisassa että 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa.[40]
Maaliskuussa 2009 Mäkäräinen osallistui ensimmäiseen maastohiihdon maailmancupin kilpailuunsa Salpausselän Kisoissa Lahdessa. Hän sijoittui 30:nneksi 10 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa ja sai yhden maailmancupin pisteen.[41]
Tammikuussa 2013 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa vapaan hiihtotavan 10 kilometrin kilpailussa Jämijärvellä.[42] Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 14:nneksi. Hän saavutti uransa parhaan maailmancupin sijoituksensa 2. maaliskuuta 2014 sijoituttuaan Lahden 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa yhdeksänneksi.[41]
Marraskuussa 2014 Mäkäräinen voitti Oloksen FIS-hiihtojen 10 kilometrin vapaanhiihtotavan kilpailun.[43]
Elokuussa 2016 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa ja sekaviestissä.[44]
Maaliskuussa 2017 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa Kontiolahdella hiihdetyssä 5 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa. Mäkäräinen voitti toiseksi hiihtäneen Krista Pärmäkosken 6,4 sekunnilla.[45] Viestissä Mäkäräisen seura Kontiolahden Urheilijat sijoittui neljänneksi.[46] Mäkäräinen oli kaikista viestin hiihtäjistä osuusajan 12:31.6 perusteella nopein.[47] Huhtikuussa 2017 Mäkäräinen saavutti maastohiihdon SM-hopeaa Ylitorniolla hiihdetyssä 30 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa.[48]
Marraskuussa 2018 Mäkäräinen voitti Kontiolahden FIS-hiihtojen 10 kilometrin vapaanhiihtotavan kilpailun.[49]
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voitto: 2010–2011, 2013–2014 ja 2017–2018
- takaa-ajocupin voitto: 2010–2011, 2013–2014 ja 2014–2015
- sprintticupin voitto: 2013–2014
- normaalimatkan cupin voitto: 2014–2015
- yhteislähtöcupin voitto: 2017–2018
- Ampumahiihdon takaa-ajon maailmanmestaruus: 2011
- Ampumahiihdon sprintin MM-hopeaa: 2011
- Ampumahiihdon yhteislähdön MM-pronssia: 2012, 2016 ja 2017
- Ampumahiihdon normaalimatkan MM-pronssia: 2015
- Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa takaa-ajossa: 2007 ja 2016
- Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa sprintissä: 2007
- Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa sekaviestissä: 2016
- Vuoden urheilija: 2011[50]
- Vuoden suomalainen ampumahiihtäjä: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018[2]
- Suomen urheilugaalan vuoden sykähdyttävin urheiluhetki: 2015 (Kaisa Mäkäräisen nousu MM-pronssille kotikisoissa Kontiolahdella)[22]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaisa info Kaisamäkäräinen.fi. Viitattu 6.3.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Kaisa Mäkäräinen IBU Datacenter. IBU. Viitattu 12.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Kaisa Mäkäräiselle historiallinen voitto (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 20.3.2011. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Vuoden urheilija on Kaisa Mäkäräinen!
- ↑ Lund, Sakari: Hurja draama jatkui aivan loppuun asti – Mäkäräinen voitti maailmancupin! Yle Uutiset. 25.3.2018. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ Parkkinen, Jaakko: Mäkäräisen avopuolison ei tarvinnut nukkua sohvalla - "Sain henkilökohtaisen huoltajan palautteen" Yle Urheilu. 10.2.2014. Viitattu 6.3.2015.
- ↑ Kaisa Mäkäräinen paljastaa, miksi ampumapaikalla kestää: Hajataitto hidastaa ampumista iltalehti.fi. Viitattu 20.5.2018.
- ↑ Kangasluoma, Laura: Kaisa Mäkäräinen voittoisan kauden jälkeen. Gloria, 2012, nro kesäkuu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.3.2015.
- ↑ Kaisan upea tarina: Varattomasta hiihtäjästä, jolla ei ollut rahaa aseeseen, tuli ampumahiihdon tähti iltalehti.fi. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ DATA AND RESULTS PANEL web.archive.org. 5.9.2012. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ DATA AND RESULTS PANEL web.archive.org. 29.9.2007. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Kaisan vakaa sihti toi historiallisen MM-kullan Elävä arkisto. 12.1.2012. Yle. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Mäkäräinen ylsi historialliseen MM-hopeaan 5.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Mäkäräiselle ampumahiihdon MM-kultaa 6.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Mäkäräinen taipui neljänneksi yhteislähdössä 12.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Sykähdyttävin urheiluhetki 2011 - Mikael Granlundin ilmaveivi! leijonat.fi. 16.1.2012. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ Lehtisaari, Matti: Kaisa Mäkäräinen taisteli MM-pronssille yle.fi. 11.3.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Husu, Atte: Kaisa Mäkäräiselle MM-pronssia! Iltasanomat.fi. 11.3.2015. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Härkönen, Matti: Suuri pettymys! Kaisa Mäkäräinen epäonnistui pahasti Yle Urheilu. 7.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
- ↑ Härkönen, Matti: Mäkäräisen romahdus oli pahin pikakisoissa yli viiteen vuoteen Yle Urheilu. 7.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
- ↑ Norjan voittoputki katkesi, Suomelle onnistuminen Yle Urheilu. 5.3.2015. Viitattu 13.3.2015.
- ↑ a b Lilja, Esa: Mäkäräisen nousu sykähdyttävin urheiluhetki, Petteri Piironen vuoden valmentaja – lue tästä, ketkä kaikki palkittiin Urheilugaalassa hs.fi. 12.1.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.1.2016.
- ↑ Norja vei ampumahiihdon MM-kisojen avausmatkan – Suomi sekaviestin kymmenes
- ↑ Draamaa MM-kisoissa! Kaisa Mäkäräinen kaatui kesken pikakilpailun – putosi mitaleilta pystypaikan kahdella hudilla
- ↑ Kaisa Mäkäräiselle MM-pettymys, mitali karkasi ohilaukauksiin – IS seurasi Östersundin takaa-ajokisaa
- ↑ Kaisa Mäkäräisen ammunta ei ota parantuakseen – Suomi jäi niukasti kärkikymmeniköstä sekaviestissä
- ↑ Kaisa Mäkäräinen kolmas Östersundissa 5.12.2009. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
- ↑ Kaisa Mäkäräiselle tuplapotti Östersundista Biathlon.fi. 3.1.2011. Suomen Ampumahiihtoliitto. Viitattu 13.3.2015.
- ↑ Kaisa Mäkäräinen ampui 18 kertaa puhtaasti (Arkistoitu sivu) HS.fi. 12.12.2010. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Kaisa Mäkäräinen arveli kauden päätösjuhlia haikeiksi HS.fi. 18.3.2012. Viitattu 31.3.2014.
- ↑ Kivimäki, Jyri: Kaisa Mäkäräinen iloinen päätöskisasta: "Tämä oli henkisesti tärkeä sijoitus" 17.3.2013. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
- ↑ Parkkinen, Jaakko: Mäkäräinen kovassa iskussa - jo toinen kakkossija Oberhofissa 4.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Laaksonen, Antti: Mäkäräinen nousi hienosti kolmanneksi 12.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Kaisa Mäkäräinen komeaan voittoon maailmancupissa Yle Urheilu. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ Mäkäräisen uskallus toi kakkossijan - "Ajattelin, ettei siinä mitään häviä" Yle Urheilu. Viitattu 9.3.2014.
- ↑ Mäkäräiselle tripla - ylivoimainen voitto Kontiolahdella! 16.3.2014. Yle Urheilu. Viitattu 16.3.2014.
- ↑ Hakola, Tero: Mäkäräinen on maailman paras – voitto varmistui dramaattisessa päätöskisassa HS.fi. 23.3.2014. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Karttunen, Anu: Mäkäräinen saa MM-mitalin lisäksi palkinnoksi kristallipallon Yle Urheilu. 11.3.2015. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Nyt se on varmaa: Kaisa Mäkäräisen ura jatkuu! www.iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2016. fi-FI
- ↑ Mäkäräiselle kaksi MM-kultaa rulla-ampumahiihdossa MTV Sport. 8.9.2007. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ a b Kaisa Mäkäräinen Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) tietokannassa (englanniksi)
- ↑ Kaisa Mäkäräinen täräytti Suomen mestaruuden maastohiihdossa Ilta-Sanomat. 26.1.2013. Viitattu 26.1.2013.
- ↑ Mäkäräinen ei saanut revanssia maastohiihtäjistä – "Ei hirveän hyvälle tuntunut" yle.fi. Viitattu 3.12.2018.
- ↑ Kaisa Mäkäräinen ylivoimaiseen MM-kultaan kesälajissaan iltalehti.fi. Viitattu 28.8.2016.
- ↑ Porttila, Kimmo: Pärmäkoski hävisi SM-kullan Mäkäräiselle vaikealla matkalla – "Henkeen ottaa" YLE. 31.3.2017. Viitattu 1.4.2017.
- ↑ Kaisa Mäkäräiseltä superhiihto naisten SM-viestissä! Nosti joukkueensa kärkeen sijalta 23 iltalehti.fi. Viitattu 4.4.2017.
- ↑ Hiihdon SM-kilpailut ja Suomen Cup 2016/2017 - Kontiolahti www.kestavyysurheilu.fi. Viitattu 4.4.2017.
- ↑ Krista Pärmäkoskella ja Kaisa Mäkäräisellä kova taistelu Suomen mestaruudesta Ilta-Sanomat. 9.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
- ↑ Mäkäräinen viritteli konettaan maastohiihtostartilla - ”Vähän eri tavalla saa kroppaa tiukille” www.kestavyysurheilu.fi. Viitattu 3.12.2018.
- ↑ Kaisa Mäkäräinen on Vuoden urheilija HS.fi. 16.1.2012. Viitattu 3.3.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaisa Mäkäräinen Wikimedia Commonsissa