Kaisa Mäkäräinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen vuonna 2018
Kaisa Mäkäräinen vuonna 2018
Henkilötiedot
Koko nimi Kaisa-Leena Mäkäräinen
Syntynyt 11. tammikuuta 1983 (ikä 36)
Ristijärvi, Suomi
Hiihtäjä
Lempinimi Kappa[1]
Pituus 171 cm
Seura Kontiolahden Urheilijat
Laji ampumahiihto
Maailmancup
Kaudet 2005–
Voitot 26
Palkintokorokkeella 81

Tietolaatikko päivitetty 15.12.2018

Aiheesta muualla
Kotisivu
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten ampumahiihto
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Hanty-Mansijsk 2011 takaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Hanty-Mansijsk 2011 pikakilpailu
Pronssia Pronssia Ruhpolding 2012 yhteislähtö
Pronssia Pronssia Kontiolahti 2015 normaalikilpailu
Pronssia Pronssia Oslo 2016 yhteislähtö
Pronssia Pronssia Hochfilzen 2017 yhteislähtö
Kesäampumahiihdon MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Otepää 2007 pikakilpailu
Kultaa Kultaa Otepää 2007 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Otepää 2016 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Otepää 2016 sekaviesti

Kaisa-Leena Mäkäräinen (s. 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi)[2] on suomalainen ampumahiihtäjä.

Kaudella 2010–2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun.[3] Vuonna 2011 hän voitti myös takaa-ajon maailmanmestaruuden ja hänet valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi.[4] Mäkäräinen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun toisen kerran kaudella 2013–2014 ja kolmannen kerran kaudella 2017–2018.[5]

Mäkäräinen asuu Joensuussa ja edustaa Kontiolahden Urheilijoita. Häntä valmentaa Jarmo Punkkinen.[2]

Mäkäräisen puoliso Jarkko Siltakorpi toimii myös hänen suksihuoltajanaan.[6]

Mäkäräinen paljasti toukokuussa 2018 kärsivänsä hajataitosta, joka hidastaa hänen tähtäämistään ammunnassa.[7]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkäräinen opiskeli Sotkamon urheilulukiossa ja aloitti lukion jälkeen opinnot Joensuun yliopiston (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) fysiikan laitoksen aineenopettajalinjalla. Hän aloitti maastohiihtäjänä ja siirtyi ampumahiihtoon vasta 20-vuotiaana.[8]

Arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkäräisen ensimmäiset ampumahiihdon arvokilpailut olivat Hochfilzenin MM-kilpailut 2005[9], jossa hän sijoittui 15 kilometrin normaalimatkalla 49:nneksi[10] ja 7,5 kilometrin sprintissä 73:nneksi[11]. Anterselvan MM-kisoissa 2007 Mäkäräinen oli 12,5 kilometrin yhteislähdössä seitsemäs ja 15 kilometrin normaalimatkalla kahdeksas. Östersundissa 2008 hän oli yhteislähtökilpailussa 15:s. Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 Mäkäräinen oli pikakilpailussa 23:s ja takaa-ajossa neljäs.[2]

Olympialaisissa Mäkäräinen kilpaili ensimmäisen kerran Vancouverissa 2010 ollen 7,5 kilometrin sprinttikilpailussa 59:s, 10 kilometrin takaa-ajossa 45:s ja 15 kilometrin normaalimatkalla 46:s.[2] Hanty-Mansijskin MM-kisoissa 2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena naisampumahiihtäjänä maailmanmestaruuden.[12] Pikakilpailussa hän tuli toiseksi häviten Magdalena Neunerille 12,2 sekuntia.[13] Mäkäräinen selvitti sekä sprintin että takaa-ajon ilman sakkoja ja voitti takaa-ajon ohitettuaan Neunerin viimeisellä ampumapaikalla tämän jouduttua kahdelle sakkokierrokselle.[14] 12,5 kilometrin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli neljäs.[15] Kaisa Mäkäräisen MM-kulta toi hänelle toisen sijan kilpailussa Suomen Urheilugaalan Vuoden sykähdyttävimmästä hetkestä. Yleisöäänestyksessä 31,7 prosenttia äänistä annettiin Mäkäräisen saavutukselle, mikä oli alle kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin äänestyksen voittajalla.[16]

Ruhpoldingin MM-kilpailujen 2012 päätöslajina olleessa yhteislähdössä Mäkäräinen sai pronssia.[17] Nové Měston MM-kisoissa 2013 hän oli normaalimatkalla kahdeksas, pikakilpailussa yhdeksäs ja takaa-ajossa kymmenes.[2] Sotšin olympialaisissa 2014 Mäkäräinen oli yhteislähdössä kuudes, normaalimatkalla yhdeksäs, sprintissä 30:s ja takaa-ajossa 16:s.[2]

Kontiolahden MM-kilpailuissa 2015 Mäkäräinen voitti pronssia normaalimatkalla.[18] Pikakilpailussa hän ampui huonoissa olosuhteissa viisi sakkoa ja oli 35:s.[19] Tulos oli Mäkäräisen heikoin pikakilpailussa viiteen vuoteen.[20] Takaa-ajossa Mäkäräinen oli 12:s ja yhteislähdössä 15:s.[2] Hän hiihti myös Suomen yhdeksänneksi sijoittuneessa sekaviestijoukkueessa.[21] Mäkäräisen nousu MM-pronssille kotikisoissa Kontiolahdella valittiin Suomen Urheilugaalassa Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.[22] Oslon MM-kilpailuissa 2016 hän sijoittui pikakilpailussa yhdeksänneksi ja takaa-ajossa seitsemänneksi. Yhteislähdössä hän saavutti pronssia.

Hochfilzenin MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui pikakilpailussa kahdenneksitoista, takaa-ajossa seitsemänneksi ja normaalimatkalla viidenneksitoista. Yhteislähtökilpailussa hän sai pronssia. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän oli pikakilpailussa 25:s, takaa-ajossa 22:s, normaalimatkalla 13:s ja yhteislähdössä kymmenes. Sekaviestissä Suomi oli kuudes.[2]

Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaisa Mäkäräinen takanaan Magdalena Neuner Kontiolahdella helmikuussa 2012.
Kaisa Mäkäräinen (7) Oslossa vuonna 2016.

Kaudella 2007–2008 Mäkäräinen oli ampumahiihdon maailmancupissa kahdesti palkintokorokkeella. Hän oli toinen sprinttikilpailussa Slovenian Pokljukassa ja kolmas takaa-ajokilpailussa Saksan Ruhpoldingissa. Kaudella 2008–2009 hän sijoittui Anterselvassa toiseksi takaa-ajokilpailussa ja yhteislähdössä.[2] Kaudella 2009–2010 Mäkäräinen oli kolmas Östersundin sprintissä.[23]

Kaudella 2010–2011 Mäkäräisen saavutti ensimmäisen maailmancupvoittonsa Östersundin sprinttikilpailussa joulukuussa 2010. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti myös takaa-ajokilpailun.[24] Hochfilzenin sprinttikilpailussa hän sijoittui kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi.[25] Pokljukan normaalimatkalla hän sijoittui toiseksi ja pikakilpailussa kolmanneksi. Ruhpoldingin takaa-ajossa hän sijoittui kolmanneksi. Hän nousi maailmancupin johtoon Östersundissa ja kantoi maailmancupin johtajan liiviä Presque Islen kisoihin asti. Hän siirtyi uudelleen cupin johtoon Hanty-Mansijskin MM-kilpailuissa saatuaan sprintissä hopeaa ja takaa-ajossa kultaa, ja piti cup-johtonsa kauden loppuun saakka.lähde? Kokonaiskilpailun lisäksi hän voitti takaa-ajokilpailun maailmancupin. Sprintin maailmancupissa hän sijoittui toiseksi.[3]

Kaudella 2011–2012 Mäkäräinen sijoittui Östersundin sprinttikilpailussa kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi. Hochfilzenin sprintissä hän oli toinen. Kauden ensimmäisen voittonsa hän saavutti Nové Měston normaalimatkan kilpailussa. Anterselvan sprintissä hän sijoittui toiseksi. Kontiolahdella hän sijoittui sprintissä toiseksi ja saavutti takaa-ajokilpailussa kauden toisen voittonsa. Ruhpoldingin MM-pronssin jälkeen hän sijoittui vielä Hanty-Mansijskissa takaa-ajossa toiseksi ja yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs[26], normaalimatkan cupissa toinen, sprintticupissa kolmas, takaa-ajocupissa neljäs ja yhteislähtöcupissa viides.

Kaudella 2012–2013 Mäkäräinen saavutti kuusi palkintosijaa, muttei yhtään osakilpailuvoittoa. Hochfilzenin pikakilpailussa hän oli toinen ja takaa-ajossa kolmas. Ruhpoldingissa hän oli sprintissä kolmas. Anterselvassa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja takaa-ajossa kolmanneksi. Kauden päättäneessä Hanty-Mansijskin osakilpailussa hän oli yhteislähtökilpailussa kolmas. Maailmancupin kokonaispisteissä hän sijoittui viidenneksi.[27] Hän oli viides myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.

Kaudella 2013–2014 Mäkäräinen sijoittui Annecyn pikakilpailussa toiseksi. Oberhofissa hän sijoittui toiseksi sekä pikakilpailussa että takaa-ajossa.[28] Ruhpoldingissa Mäkäräinen oli takaa-ajon kolmas.[29] Pokljukan takaa-ajossa Mäkäräinen saavutti kauden ensimmäisen voittonsa.[30] Pokljukan yhteislähtökilpailussa hän sijoittui toiseksi ja nousi samalla kokonaispisteissä johtoon.[31] Kontiolahdella Mäkäräinen voitti molemmat pikakilpailut sekä takaa-ajon.[32] Kauden päättäneessä Holmenkollenin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli vasta seitsemäs, mutta kun pahin vastustaja Tora Berger oli vasta neljästoista, Mäkäräinen löi Bergerin ja voitti maailmancupin kokonaiskilpailun.[33] Hän voitti myös sprintin ja takaa-ajon maailmancupit sekä sijoittui yhteislähtöcupissa kolmanneksi.

Kaudella 2014–2015 Mäkäräinen sijoittui toiseksi kauden avanneessa Östersundin normaalimatkan kilpailussa. Saman viikonlopun pikakilpailussa hän oli kolmas ja voitti takaa-ajon. Mäkäräinen voitti Hochfilzenin pikakilpailun ja takaa-ajon. Pokljukan takaa-ajokilpailussa hän nousi pikakilpailun jälkeiseltä 15. sijalta toiseksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Anterselvassa hän oli pikakilpailussa toinen ja takaa-ajossa kolmas. Nove Meston sprintissä Mäkäräinen oli seitsemäs, mutta nousi takaa-ajossa toiseksi. Holmenkollenilla Mäkäräinen voitti normaalimatkan ylivoimaisesti, mutta oli pikakisassa vasta sijalla 24.[2] Sijoituttuaan Kontiolahden MM-kisoissa kolmanneksi normaalimatkalla Mäkäräinen varmisti normaalimatkan maailmancupin voiton.[34] Mäkäräinen voitti Hanty-Mansijskin pikakilpailun ja oli neljäs takaa-ajossa voittaen takaa-ajocupin yhden pisteen erolla Darja Domratšavaan. Yhteislähtökisassa Mäkäräinen oli 14:s ja sijoittui maailmancupin kokonaiskisassa toiseksi Domratšavan jälkeen. Hän oli lisäksi sprintticupissa toinen ja yhteislähtöcupissa viides.

Kaudella 2015–2016 Mäkäräinen voitti Östersundin takaa-ajon. Pokljukassa hän sijoittui takaa-ajossa kolmanneksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Ruhpoldingin pikakilpailussa hän oli kolmas ja normaalimatkalla toinen. Presque Islessa hän oli takaa-ajossa toinen. Oslon MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hanty-Mansijskissa hän voitti pikakilpailun ja takaa-ajon. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui neljänneksi.[2] Keväällä 2016 hän ilmoitti jatkavansa uraansa vielä vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisiin saakka.[35] Hän oli neljäs myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.

Kaudella 2016–2017 Mäkäräinen sijoittui toiseksi Östersundin pikakilpailussa, Pokljukan takaa-ajossa ja Oberhofin pikakilpailussa. Oberhofin takaa-ajossa hän oli kolmas. Ruhpoldingissa hän voitti sekä pikakilpailun että takaa-ajon. Hochfilzenin MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hän sijoittui toiseksi Pyeongchangissa käydyssä takaa-ajossa. Kauden huipennukseksi Mäkäräinen sijoittui Holmenkollenin yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaistilanteessa hän oli kolmas Saksan Laura Dahlmeierin ja Tšekin Gabriela Koukalován jälkeen. Hän oli kolmas myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.[2]

Kaudella 2017–2018 Mäkäräinen voitti Ruhpoldingin yhteislähtökilpailun sekä sijoittui toiseksi Hochfilzenin takaa-ajokilpailussa, Oberhofin pikakilpailussa ja Ruhpoldingin normaalimatkalla. Anterselvassa hän oli kolmas yhteislähdössä.[2] Tjumenissa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja voitti takaa-ajon. Hän voitti kokonaiskilpailun, joka ratkesi viimeisessä osakilpailussa Venäjällä. Hän voitti myös yhteislähtöcupin, oli toinen takaa-ajocupissa sekä kolmas pikakilpailun ja normaalimatkan cupeissa.

Kaudella 2018–2019 Mäkäräinen voitti Pokljukassa pikakilpailun ja takaa-ajon. Hochfilzenin pikakilpailussa Mäkäräinen sijoittui toiseksi, häviten vain 0,6 sekunnilla Dorothea Wiererille. Kaksi päivää myöhemmin Mäkäräinen nousi takaa-ajon voittoon.

Palkintosijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Kausi Päivämäärä Paikka Matka
1 2010–2011 3.12.2010 Ruotsi Östersund Pikakilpailu
2 5.12.2010 Takaa-ajo
3 6.3.2011 Venäjä Hanty-Mansijsk (MM) Takaa-ajo
4 2011–2012 11.1.2012 Tšekki Nové Město Normaalimatka
5 12.2.2012 Suomi Kontiolahti Takaa-ajo
6 2013–2014 8.3.2014 Slovenia Pokljuka Takaa-ajo
7 13.3.2014 Suomi Kontiolahti Pikakilpailu
8 15.3.2014
9 16.3.2014 Takaa-ajo
10 2014–2015 7.12.2014 Ruotsi Östersund Takaa-ajo
11 12.12.2014 Itävalta Hochfilzen Pikakilpailu
12 14.12.2014 Takaa-ajo
13 21.12.2014 Slovenia Pokljuka Yhteislähtö
14 12.2.2015 Norja Holmenkollen Normaalimatka
15 20.3.2015 Venäjä Hanty-Mansijsk Pikakilpailu
16 2015–2016 6.12.2015 Ruotsi Östersund Takaa-ajo
17 20.12.2015 Slovenia Pokljuka Yhteislähtö
18 17.3.2016 Venäjä Hanty-Mansijsk Pikakilpailu
19 19.3.2016 Takaa-ajo
20 2016–2017 14.1.2017 Saksa Ruhpolding Pikakilpailu
21 15.1.2017 Takaa-ajo
22 2017–2018 14.1.2018 Yhteislähtö
23 24.3.2018 Venäjä Tjumen Takaa-ajo
24 2018–2019 8.12.2018 Slovenia Pokljuka Pikakilpailu
25 9.12.2018 Takaa-ajo
26 15.12.2018 Itävalta Hochfilzen Takaa-ajo

Toiset sijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Kausi Päivämäärä Paikka Matka
1 2007–2008 15.12.2007 Slovenia Pokljuka Pikakilpailu
2 2008–2009 24.1.2009 Italia Antholz Takaa-ajo
3 25.1.2009 Yhteislähtö
4 2010–2011 12.12.2010 Itävalta Hochfilzen Takaa-ajo
5 16.12.2010 Slovenia Pokljuka Normaalimatka
6 5.3.2011 Venäjä Hanty-Mansijsk (MM) Pikakilpailu
7 2011–2012 4.12.2011 Ruotsi Östersund Takaa-ajo
8 9.12.2011 Itävalta Hochfilzen Pikakilpailu
9 19.1.2012 Italia Antholz Pikakilpailu
10 11.2.2012 Suomi Kontiolahti Pikakilpailu
11 17.3.2012 Venäjä Hanty-Mansijsk Takaa-ajo
12 2012–2013 7.12.2012 Itävalta Hochfilzen Pikakilpailu
13 17.1.2013 Italia Antholz Pikakilpailu
14 2013–2014 14.12.2013 Ranska Le Grand-Bornand Pikakilpailu
15 3.1.2014 Saksa Oberhof Pikakilpailu
16 4.1.2014 Takaa-ajo
17 9.3.2014 Slovenia Pokljuka Yhteislähtö
18 2014–2015 4.12.2014 Ruotsi Östersund Normaalimatka
19 20.12.2014 Slovenia Pokljuka Takaa-ajo
20 23.1.2015 Italia Antholz Pikakilpailu
21 8.2.2015 Tšekki Nové Město Takaa-ajo
22 2015–2016 14.1.2016 Saksa Ruhpolding Normaalimatka
23 12.2.2016 Yhdysvallat Presque Isle Takaa-ajo
24 2016–2017 3.12.2016 Ruotsi Östersund Pikakilpailu
25 10.12.2016 Slovenia Pokljuka Takaa-ajo
26 6.1.2017 Saksa Oberhof Pikakilpailu
27 4.3.2017 Etelä-Korea Pyeongchang Takaa-ajo
28 2017–2018 9.12.2017 Itävalta Hochfilzen Takaa-ajo
29 4.1.2018 Saksa Oberhof Pikakilpailu
30 11.1.2018 Saksa Ruhpolding Normaalimatka
31 23.3.2018 Venäjä Tjumen Pikakilpailu
32 2018–2019 13.12.2018 Itävalta Hochfilzen Pikakilpailu

Kolmannet sijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Kausi Päivämäärä Paikka Matka
1 2007–2008 13.1.2008 Saksa Ruhpolding Takaa-ajo
2 2009–2010 5.12.2009 Ruotsi Östersund Pikakilpailu
3 2010–2011 10.12.2010 Itävalta Hochfilzen Pikakilpailu
4 18.12.2010 Slovenia Pokljuka Pikakilpailu
5 16.1.2011 Saksa Ruhpolding Takaa-ajo
6 2011–2012 3.12.2011 Ruotsi Östersund Pikakilpailu
7 11.3.2012 Saksa Ruhpolding (MM) Yhteislähtö
8 18.3.2012 Venäjä Hanty-Mansijsk Yhteislähtö
9 2012–2013 8.12.2012 Itävalta Hochfilzen Takaa-ajo
10 11.1.2013 Saksa Ruhpolding Pikakilpailu
11 19.1.2013 Italia Antholz Takaa-ajo
12 17.3.2013 Venäjä Hanty-Mansijsk Yhteislähtö
13 2013–2014 12.1.2014 Saksa Ruhpolding Takaa-ajo
14 2014–2015 6.12.2014 Ruotsi Östersund Pikakilpailu
15 24.1.2015 Italia Antholz Takaa-ajo
16 11.3.2015 Suomi Kontiolahti (MM) Normaalimatka
17 2015–2016 19.12.2015 Slovenia Pokljuka Takaa-ajo
18 8.1.2016 Saksa Ruhpolding Pikakilpailu
19 13.3.2016 Norja Holmenkollen (MM) Yhteislähtö
20 2016–2017 7.1.2017 Saksa Oberhof Takaa-ajo
21 19.2.2017 Itävalta Hochfilzen (MM) Yhteislähtö
22 19.3.2017 Norja Holmenkollen Yhteislähtö
23 2017–2018 21.1.2018 Italia Antholz Yhteislähtö

Päivitetty 3. tammikuuta 2019

Muut kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2007 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden sekä 7,5 kilometrin sprinttikisassa että 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa.[36]

Maaliskuussa 2009 Mäkäräinen osallistui ensimmäiseen maastohiihdon maailmancupin kilpailuunsa Salpausselän Kisoissa Lahdessa. Hän sijoittui 30:nneksi 10 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa ja sai yhden maailmancupin pisteen.[37]

Tammikuussa 2013 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa vapaan hiihtotavan 10 kilometrin kilpailussa Jämijärvellä.[38] Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 14:nneksi. Hän saavutti uransa parhaan maailmancupin sijoituksensa 2. maaliskuuta 2014 sijoituttuaan Lahden 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa yhdeksänneksi.[37]

Marraskuussa 2014 Mäkäräinen voitti Oloksen FIS-hiihtojen 10 kilometrin vapaanhiihtotavan kilpailun.[39]

Elokuussa 2016 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa ja sekaviestissä.[40]

Maaliskuussa 2017 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa Kontiolahdella hiihdetyssä 5 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa. Mäkäräinen voitti toiseksi hiihtäneen Krista Pärmäkosken 6,4 sekunnilla.[41] Viestissä Mäkäräisen seura Kontiolahden Urheilijat sijoittui neljänneksi.[42] Mäkäräinen oli kaikista viestin hiihtäjistä osuusajan 12:31.6 perusteella nopein.[43] Huhtikuussa 2017 Mäkäräinen saavutti maastohiihdon SM-hopeaa Ylitorniolla hiihdetyssä 30 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa.[44]

Marraskuussa 2018 Mäkäräinen voitti Kontiolahden FIS-hiihtojen 10 kilometrin vapaanhiihtotavan kilpailun.[45]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voitto: 2010–2011, 2013–2014 ja 2017–2018
    • takaa-ajocupin voitto: 2010–2011, 2013–2014 ja 2014–2015
    • sprintticupin voitto: 2013–2014
    • normaalimatkan cupin voitto: 2014–2015
    • yhteislähtöcupin voitto: 2017–2018
  • Ampumahiihdon takaa-ajon maailmanmestaruus: 2011
  • Ampumahiihdon sprintin MM-hopeaa: 2011
  • Ampumahiihdon yhteislähdön MM-pronssia: 2012, 2016 ja 2017
  • Ampumahiihdon normaalimatkan MM-pronssia: 2015
  • Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa takaa-ajossa: 2007 ja 2016
  • Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa sprintissä: 2007
  • Rulla-ampumahiihdon MM-kultaa sekaviestissä: 2016
  • Vuoden urheilija: 2011[46]
  • Vuoden suomalainen ampumahiihtäjä: 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018[2]
  • Suomen urheilugaalan vuoden sykähdyttävin urheiluhetki: 2015 (Kaisa Mäkäräisen nousu MM-pronssille kotikisoissa Kontiolahdella)[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kaisa info Kaisamäkäräinen.fi. Viitattu 6.3.2015.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Kaisa Mäkäräinen IBU Datacenter. IBU. Viitattu 12.12.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b Kaisa Mäkäräiselle historiallinen voitto (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 20.3.2011. Viitattu 3.3.2015.
  4. ↑ Vuoden urheilija on Kaisa Mäkäräinen!
  5. ↑ Lund, Sakari: Hurja draama jatkui aivan loppuun asti – Mäkäräinen voitti maailmancupin! Yle Uutiset. 25.3.2018. Viitattu 25.3.2018.
  6. ↑ Parkkinen, Jaakko: Mäkäräisen avopuolison ei tarvinnut nukkua sohvalla - "Sain henkilökohtaisen huoltajan palautteen" Yle Urheilu. 10.2.2014. Viitattu 6.3.2015.
  7. ↑ Kaisa Mäkäräinen paljastaa, miksi ampumapaikalla kestää: Hajataitto hidastaa ampumista iltalehti.fi. Viitattu 20.5.2018.
  8. ↑ Kangasluoma, Laura: Kaisa Mäkäräinen voittoisan kauden jälkeen. Gloria, 2012, nro kesäkuu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.3.2015.
  9. ↑ Kaisan upea tarina: Varattomasta hiihtäjästä, jolla ei ollut rahaa aseeseen, tuli ampumahiihdon tähti iltalehti.fi. Viitattu 20.2.2017.
  10. ↑ DATA AND RESULTS PANEL web.archive.org. 5.9.2012. Viitattu 20.2.2017.
  11. ↑ DATA AND RESULTS PANEL web.archive.org. 29.9.2007. Viitattu 20.2.2017.
  12. ↑ Kaisan vakaa sihti toi historiallisen MM-kullan Elävä arkisto. 12.1.2012. Yle. Viitattu 3.3.2015.
  13. ↑ Mäkäräinen ylsi historialliseen MM-hopeaan 5.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  14. ↑ Mäkäräiselle ampumahiihdon MM-kultaa 6.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  15. ↑ Mäkäräinen taipui neljänneksi yhteislähdössä 12.3.2011. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  16. ↑ Sykähdyttävin urheiluhetki 2011 - Mikael Granlundin ilmaveivi! leijonat.fi. 16.1.2012. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 27.12.2015.
  17. ↑ Lehtisaari, Matti: Kaisa Mäkäräinen taisteli MM-pronssille yle.fi. 11.3.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 3.3.2015.
  18. ↑ Husu, Atte: Kaisa Mäkäräiselle MM-pronssia! Iltasanomat.fi. 11.3.2015. Viitattu 11.3.2015.
  19. ↑ Härkönen, Matti: Suuri pettymys! Kaisa Mäkäräinen epäonnistui pahasti Yle Urheilu. 7.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
  20. ↑ Härkönen, Matti: Mäkäräisen romahdus oli pahin pikakisoissa yli viiteen vuoteen Yle Urheilu. 7.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
  21. ↑ Norjan voittoputki katkesi, Suomelle onnistuminen Yle Urheilu. 5.3.2015. Viitattu 13.3.2015.
  22. ↑ a b Lilja, Esa: Mäkäräisen nousu sykähdyttävin urheiluhetki, Petteri Piironen vuoden valmentaja – lue tästä, ketkä kaikki palkittiin Urheilugaalassa hs.fi. 12.1.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.1.2016.
  23. ↑ Kaisa Mäkäräinen kolmas Östersundissa 5.12.2009. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
  24. ↑ Kaisa Mäkäräiselle tuplapotti Östersundista Biathlon.fi. 3.1.2011. Suomen Ampumahiihtoliitto. Viitattu 13.3.2015.
  25. ↑ Kaisa Mäkäräinen ampui 18 kertaa puhtaasti (Arkistoitu sivu) HS.fi. 12.12.2010. Viitattu 3.3.2015.
  26. ↑ Kaisa Mäkäräinen arveli kauden päätösjuhlia haikeiksi HS.fi. 18.3.2012. Viitattu 31.3.2014.
  27. ↑ Kivimäki, Jyri: Kaisa Mäkäräinen iloinen päätöskisasta: "Tämä oli henkisesti tärkeä sijoitus" 17.3.2013. Yle Urheilu. Viitattu 31.3.2014.
  28. ↑ Parkkinen, Jaakko: Mäkäräinen kovassa iskussa - jo toinen kakkossija Oberhofissa 4.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  29. ↑ Laaksonen, Antti: Mäkäräinen nousi hienosti kolmanneksi 12.1.2014. Yle Urheilu. Viitattu 17.2.2014.
  30. ↑ Kaisa Mäkäräinen komeaan voittoon maailmancupissa Yle Urheilu. Viitattu 8.3.2014.
  31. ↑ Mäkäräisen uskallus toi kakkossijan - "Ajattelin, ettei siinä mitään häviä" Yle Urheilu. Viitattu 9.3.2014.
  32. ↑ Mäkäräiselle tripla - ylivoimainen voitto Kontiolahdella! 16.3.2014. Yle Urheilu. Viitattu 16.3.2014.
  33. ↑ Hakola, Tero: Mäkäräinen on maailman paras – voitto varmistui dramaattisessa päätöskisassa HS.fi. 23.3.2014. Viitattu 3.3.2015.
  34. ↑ Karttunen, Anu: Mäkäräinen saa MM-mitalin lisäksi palkinnoksi kristallipallon Yle Urheilu. 11.3.2015. Viitattu 11.3.2015.
  35. ↑ Nyt se on varmaa: Kaisa Mäkäräisen ura jatkuu! www.iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2016. fi-FI
  36. ↑ Mäkäräiselle kaksi MM-kultaa rulla-ampumahiihdossa MTV Sport. 8.9.2007. Viitattu 3.3.2015.
  37. ↑ a b Kaisa Mäkäräinen Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) tietokannassa (englanniksi)
  38. ↑ Kaisa Mäkäräinen täräytti Suomen mestaruuden maastohiihdossa Ilta-Sanomat. 26.1.2013. Viitattu 26.1.2013.
  39. ↑ Mäkäräinen ei saanut revanssia maastohiihtäjistä – "Ei hirveän hyvälle tuntunut" yle.fi. Viitattu 3.12.2018.
  40. ↑ Kaisa Mäkäräinen ylivoimaiseen MM-kultaan kesälajissaan iltalehti.fi. Viitattu 28.8.2016.
  41. ↑ Porttila, Kimmo: Pärmäkoski hävisi SM-kullan Mäkäräiselle vaikealla matkalla – "Henkeen ottaa" YLE. 31.3.2017. Viitattu 1.4.2017.
  42. ↑ Kaisa Mäkäräiseltä superhiihto naisten SM-viestissä! Nosti joukkueensa kärkeen sijalta 23 iltalehti.fi. Viitattu 4.4.2017.
  43. ↑ Hiihdon SM-kilpailut ja Suomen Cup 2016/2017 - Kontiolahti www.kestavyysurheilu.fi. Viitattu 4.4.2017.
  44. ↑ Krista Pärmäkoskella ja Kaisa Mäkäräisellä kova taistelu Suomen mestaruudesta Ilta-Sanomat. 9.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
  45. ↑ Mäkäräinen viritteli konettaan maastohiihtostartilla - ”Vähän eri tavalla saa kroppaa tiukille” www.kestavyysurheilu.fi. Viitattu 3.12.2018.
  46. ↑ Kaisa Mäkäräinen on Vuoden urheilija HS.fi. 16.1.2012. Viitattu 3.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaisa_Mäkäräinen&oldid=17861161”