Ristijärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Ristijärven kuntaa Kainuussa. Ristijärven kylästä Orivedellä on oma artikkelinsa.
Ristijärvi
Ristijarvi.vaakuna.svg Ristijärvi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.ristijarvi.fi
Sijainti 64°30′20″N, 028°12′50″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kajaanin seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 897,93 km²
125:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 835,58 km²
– sisävesi 62,35 km²
Väkiluku 1 343
289:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 1,61 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 10,2 %
– 15–64-v. 56,2 %
– yli 64-v. 33,5 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 11,3 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Raija Potila
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Vas.

11
2
1
1

Ristijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa viitostien ja Ämmänsaaren radan varrella. Kunnassa asuu 1 343 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 897,93 km², josta 62,35 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,61 asukasta/km².

Kunta rajoittuu lännessä Puolankaan, pohjoisessa Hyrynsalmeen, idässä Kuhmoon ja Sotkamoon sekä etelässä Paltamoon. Maakuntakeskukseen Kajaaniin on keskustaajamasta matkaa 43 kilometriä.

Ristijärven historian kolmanneksi kunnanjohtajaksi Heikki Kemppaisen ja Reijo Fredrikssonin seuraajaksi syyskuusta 2007 alkaen valittiin 54-vuotias Lappajärven, Evijärven ja Kortesjärven elinkeinojohtaja Juhani Kauppi ja hänen jälkeensä aloitti Raija Potila.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristijärven vanhimmasta asutuksesta kertovat Ristijärven ympäristöstä löytyneet kivikautisen ajan asuinpaikat. Asutus pysyi kauan eräluontoisena, saamelaisten jälkeen seudulle saapui metsästäjiä Perämeren rannikolta ja Karjalasta. Vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla, jolloin Oulujärven ympäristöön asettui savolaisia uudisasukkaita. vuoden 1569 verokirjan mukaan seudulla oli jo 20 taloa, joista useimmat kuuluivat savolaisille. 1570-luvulla venäläiset hävittivät lähes koko asutuksen. Uusi muutto alueelle alkoi vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595.

Ristijärven seutu kuului vuodesta 1599 alkaen Oulujärven eli Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1786 Ristijärveen liitettiin Hyrynsalmen seurakuntaan, jonka kappeliseurakunnaksi se tuli 1804. Itsenäiseksi seurakunnaksi Ristijärvi erotettiin 1896, mikä toteutui käytännössä vasta 1923. Gustaf af Sillénin suunnittelema kirkko valmistui 1807.

Ristijärven asukasluku alkoi kasvaa varsinaisesti vasta 1800-luvulla. Vuonna 1869 asukkaita oli 1 770 ja 1900 2 191. Väestö sai toimeen tulonsa pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. Peltoalaa lisättiin järvenlaskuilla, joista ovat muistoina Hiisijärven hiekkarannat. Valkoiset hiekkadyynit paljastuivat 1761, jolloin hiisijärveläiset epäonnistuivat järvenlaskussa ja Hiisijärven vedenpinta laski huomattavasti.[9] Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1900-luvun alkupuolelle saakka, jolloin se ehtyi. Tilalle tulivat metsätyöt.

Ristijärven asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka. Tällöin väestö alkoi kuitenkin nopeasti vähentyä maaltapaon vuoksi. Vuonna 1960 asukkaita oli lähes 4 000, 1970 3 272 ja 1985 2 373. Vuoteen 2011 mennessä kunnan asukasluku oli laskenut 1 510 asukkaaseen.

Ristijärvellä on ystävyyskuntatoimintaa Venäjän Karjalaan Aunuksen alueelle. Nykyään Ristijärvi kuuluu osana Kainuun maakuntahallintokokeiluun, ja kunnan edustajaksi maakuntavaltuustoon valittiin keskustalainen entinen kunnanjohtaja Heikki Kemppainen yli 200 äänellä ja toistamiseen vuonna 2008.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Ristijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 469
1985
  
2 329
1990
  
2 150
1995
  
2 045
2000
  
1 796
2005
  
1 626
2010
  
1 513
2015
  
1 414
Lähde: Tilastokeskus.[10] Väestötietojärjestelmä[11]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristijärvi on luonnonkaunis kunta Kainuun sydämessä. Vaarojen mäkien ja niiden välisten suopainanteiden luonnehtimaa maastoa elävöittävät lukuisat järvet ja mutkittelevat vuolaat virrat.

Kallioperä on kunnan itäosissa pääasiassa graniittigneissiä, mutta länsiosat kuuluvat jo Kainuun liuskealueeseen. Liuskealueella on myös kulutusta hyvin kestäviä kvartsiitteja sekä fylliittejä, kiilleliusketta ja graniittia. Yleisin maalaji on moreeni. Laaksoissa on myös hiekkaa ja hiesua. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Pinnanmuodoiltaan Ristijärveä voidaan verrata altaaseen. Maasto nousee nimittäin kunnan keskiosista kohti reuna-alueita, mutta kunnan etelä- ja pohjoisrajan tuntumassa on yli 300 metriä. korkeuteen kohoavia vaaroja. Korkein kohouma on Saukkovaara etelässä Paltamon rajalla. Ristijärven yleisimmät metsätyypit ovat puolukka-mustikka- ja variksenmarja-puolukka-tyyppi. Liuskealueella on reheviä puronvarsikorpia ja alueella kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja. Kohoumien välissä notkelmissa on soita.

Tärkein vesistö on Hyrynsalmen puolelta tuleva Emäjoki, joka laskee Ristijärven kautta Iijärveen. Emäjokeen, jossa on kunnan pohjoisosassa Seitenoikean voimala, laskevat idästä Tervajoki ja Hiisijoki. Hiisijoessa on Ison-Pyhännän järven pohjoispäässä voimalan patoama Pyhännänkoski. Kunnan luoteisosan suurin järvi on Uva, joka laskee Iijärven pohjoisimpaan lahteen.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristijärveläiset ovat monesti olleet Kainuun aktiivisimpia äänestäjiä.[12]

Kunnanvaltuuston koostumus ja äänestysaktiivisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
Kesk. SKDL
Vas.
Kok. SDP SKL
KD
KTP PS yht.
1976 13 5 2 1 21 80,4%
1980 13 5 1 1 1 21 81,1%
1984 14 4 2 1 -- -- 21 77,7%
1988 13 4 2 1 1 21 74,6%
1992 13 4 3 1 -- 21 73,4%
1996 14 3 1 2 1 21 66,2%
2000 12 2 2 -- 1 17 64,2%
2004 13 2 2 -- 17 59,8%
2008 12 1 3 -- 1 17 55,0%
2012 12 2 1 2 17 54,6%
Lähde: Tilastokeskus[13] & Oikeusministeriö[14]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristijärvellä järjestetään vuosittain Nuori Teatteri -teatterileiri yli 12-vuotiaille nuorille, jossa opettajina toimii teatterialan ammattilaisia. Nykyisin myös senioreilla on mahdollisuus osallistua kesäkuussa järjestettävään koulutustapahtumaan.[15]. Samaten monena kesänä elokuun alussa on jo ollut kansainvälinen Veisuuvestivaali, jossa vain osana on kirkollinen virsilaulu. Samaan aikaan järjestetään Ristijärven Marttojen ideoima Juustoleipätapahtuma kainuulaisen juustoleivän kunniaksi. Monia vuosia on toiminut harrastajapohjainen mutta ammattilaistasoinen Ristijärven puhallinorkesteri[16].

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristijärvellä toimii evankelisluterilainen Ristijärven seurakunta[17]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Ristijärvellä toimii herännäisyys[18][19].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan taloutta on jo pitkään hoidettu siten, että tärkeimmät peruspalvelut saadaan Kainuun maakuntahallinnolta. Kunnalla on lukuisia velkaisia yrityksiä, jotka eivät näy kunnan taseessa.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiisijärvi, Jokikylä, Karhulankylä, Koskenkylä, Mustavaara, Möttölänniemi, Peuravaara, Pihlajavaara, Pyhäntä, Ristijärvi, Tolosenjoki, Tuliharju, Uva.

Maarekisterin mukaan Ristijärvi on yksi kylä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aholantie Ristijärven keskustassa, näkymä itään

Valtatie 5 johtaa Paltamosta Ristijärvelle ja jatkuu Hyrynsalmelle. Seututie 888 haarautuu kantatieltä 76 Sotkamon keskustasta ja kulkee Revonkannan kautta Ristijärvelle ja jatkuu Uvan kautta Väyrylän kylään, jossa se liittyy kantatiehen 78. Yhdystie 8890 alkaa Ristijärveltä seututieltä 888 ja kulkee Emäjoen länsipuolta Karpinvaaran ja Oravivaaran kautta Hyrynsalmelle. Katajasuontie eli yhdystie 8891 on valtatien 5 ja yhdystien 8890 yhdistävä tie Ristijärvellä Jokikylän pohjoispuolella.

Ristijärven rautatieasemalla ei ole nykyään matkustajaliikennettä. Emäjoen ylittävää siltaa Jokikylässä pommitettiin jatkosodan aikana. Yksi liittoutuneiden kone sai konevianlähde? ja lentäjä pyrki nähtävästi osumaan koneellaan siltaan, mutta kone putosi maahan aivan sillan viereen. Hänet on haudattu Kalliokosken laavulle aivan putoamispaikalle.

Tunnettuja ristijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rikkinen, Kalevi et al.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Ristijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Kuntalehti Online 6.6.2007
  9. Ristijärven kesä 2011, s.5 Hiisijärven vedenlasku v.1761: Suomen ensimmäinen luonnonkatastrofi
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  12. http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194675247884/artikkeli/ristijarvella+korkein+hyrynsalmella+surkein+aanestysproentti.html
  13. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2012 (Tilastokeskus 2012)
  14. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  15. [1]
  16. http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:dJL-nt-zsuwJ:www.ristijarvi.fi/pagefiles/Juhlakutsu.doc+Ristij%C3%A4rven+puhallinorkesteri&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a
  17. Ristijärven seurakunta Ristijärven seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  18. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  19. Ristijärven seurakunta - Toiminta Ristijärven seurakunta. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]