Ämmänsaaren rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ämmänsaaren rata
Perustiedot
Reitti Kontiomäki–Ämmänsaari
  Pesiökylä–Taivalkoski
Rakennettu 1938–1955
Avattu 1955
Lakkautettu Pesiökylä–Taivalkoski 2004
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 2
Tekniset tiedot
Pituus 92 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus 40 km/h
Liikenteenohjaus
Vähäliikenteinen rata Kontiomäki–Ämmänsaari
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei

Ämmänsaaren radalla tarkoitetaan Suomen valtion rataverkon rataosuutta Paltamossa sijaitsevalta Kontiomäen rautatieasemalta Suomussalmessa sijaitsevalle Ämmänsaaren rautatieasemalle. Aiemmin rataosaan kuului lisäksi vuonna 2004 liikenteeltä suljettu Pesiökylän ja Taivalkosken välinen rataosuus, jolloin rataa kutsuttiin Taivalkosken–Ämmänsaaren radaksi.

Rataosuus alkaa Paltamon Kontiomäen asemalta ja kulkee Hyrynsalmen ja Pesiökylän asemien kautta Ämmänsaareen. Rataosan pituus on 91,7 kilometriä, ja suurin sallittu nopeus 40 km/h: rataluokka A (kiskot 30 kg/m, puupölkyt, ratapenger raidesoraa). Rataosalla ei ole sähköistystä eikä sähköistä liikenteenohjauslaitteistoa. Liikenteenohjaus tapahtuu Oulusta käsin, ja liikkumisluvat annetaan radiopuhelimella.

Rataosalla Kontiomäki–Ämmänsaari on nykyisin vain tavaraliikennettä. Arkisin Kontiomäeltä lähtevä Ämmänsaaren päivystäjä työskentelee Hyrynsalmen, Pesiökylän ja Ämmänsaaren liikennepaikoilla, ja palaa iltapäivällä Kontiomäelle. Liikenne on lähes sataprosenttisesti raakapuun kuljetusta. Satunnaisesti rataosalla liikkuu museojunia.

Vuonna 2020 Kontiomäen ja Pesiökylän välisen rataosuuden peruskorjaukselle myönnettiin 81 miljoonan euron tuki. Peruskorjauksessa radan rakenteet uusitaan, rakennetaan turvalaitteet ja tehdään muutoksia tasoristeysjärjestelyihin. Lisäksi Pesiökylään rakennetaan uusi raakapuun kuormauspaikka.[1] Uusi kuormauspaikka mahdollistaisi Ämmänsaaren kuormauspaikan sulkemisen, jolloin Pesiökylä–Ämmänsaari-rataosuus voitaisiin lakkauttaa. Peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuosien 2020–2022 aikana.[2]

Radan suunnittelu aloitettiin vuonna 1933. Valtioneuvosto hyväksyi suunnitelman Kontiomäeltä Hyrynjärvelle 23. elokuuta 1934, Hyrynjärveltä Taivalkoskelle 31. toukokuuta 1935 ja Pesiökylästä Kiantajärvelle 22. elokuuta 1935. Suunnitelmaa muutettiin vielä 19. tammikuuta 1950 siten, että haararata Pesiökylästä ulotettiin Ämmänsaareen saakka.[3]

Rakennustyöt aloitettiin 1. syyskuuta 1934. Kontiomäen ja Hyrynjärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle 1. syyskuuta 1939. Rakennustyöt eivät juurikaan edistyneet 1940–1952 ja vuosina 1946–1949 työt olivat kokonaan pysähdyksissä. Tähän vaikuttivat muun muassa sodat. Radan rakentaminen aloitettiin kunnolla uudelleen vasta vuonna 1953. Rata valmistui Ämmänsaaren 1. joulukuuta 1955 ja Taivalniskaan 1. marraskuuta 1959. Taivalkoskelle rata avattiin vuoden 1961 alkupuolella.[3]

Radan kokonaispituudeksi tuli 176 kilometriä. Radan suurimmaksi jyrkkyydeksi tuli 12 promillea ja pienimmäksi kaarresäteeksi 600 metriä. Koko radan rakentaminen kesti lähes 30 vuotta ja se oli maksanut vuoden 1960 loppuun mennessä 3 843 000 000 markkaa.[3]

Rataosuus valmistui ja avattiin liikenteelle useassa osassa seuraavasti[3][4]:

  • 1. joulukuuta 1939: Kontiomäki–Hyrynsalmi
  • 1. marraskuuta 1954: Hyrynsalmi–Laaja
  • 16. syyskuuta 1955: Laaja–Pesiökylä
  • 1. joulukuuta 1955 Pesiökylä–Ämmänsaari
  • 15. marraskuuta 1956: Pesiökylä–Kovajärvi
  • 15. marraskuuta 1957: Kovajärvi–Vääkiö
  • 15. tammikuuta 1959: Vääkiö–Leino
  • 1. marraskuuta 1959: Leino–Taivalniska
  • 1961: Taivalniska–Taivalkoski

Osuuden Pesiökylä–Taivalkoski liikenteeltä sulkeminen ja tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakkautettua rataa Suomussalmella Perangantien 8980 sillalta pohjoiseen katsottuna, 2009.

Viimeinen rataosalla Pesiökylä–Taivalkoski liikennöinyt kaupallisen liikenteen tavarajuna oli malmijuna numero 5309 Taivalkoskelta Raaheen 18. elokuuta 2001. Tämän jälkeen rataosalla liikennöitiin ainoastaan radantarkastus- ja ratatyöjunia sekä Dm7-museohenkilöjunia. Lisäksi rataa käytettiin Transtechin Taivalkosken konepajan valmistamien veturinrunkojen siirtoon. Viimeinen Pesiökylän ja Taivalkosken välillä kulkenut kiskoilla liikkuva yksikkö oli radantarkastusvaunu Ttr1 nro 51, joka suoritti radantarkastuksen 21. toukokuuta 2004.[5]

Pesiökylän ja Taivalkosken välisen radan liikenne loppui 1. heinäkuuta 2004 ja samalla rataosan kunnossapito päättyi. Kunnossapidon puutteen vuoksi rataosuus suljettiin liikenteeltä liikennöintikelvottomana 4. elokuuta 2004. Rataosuuden kiskot jätettiin paikalleen odottamaan rataosan mahdollista uudelleen avaamista tai purkamisen yhteydessä suoritettavaa poiskuljetusta.

Ratayhteys Taivalkoskelle katkaistiin 9. maaliskuuta 2007 nostamalla Vääkiön aseman eteläpäässä sijainnut seututien 897 ylittävä teräspalkkisilta pois paikoiltaan. Sillan kannattimet olivat vaurioituneet aiemmin kuorma-auton nostimen törmättyä siihen.[6] Silta on korjattu vakuutusrahoilla keväällä 2008 ja raideyhteys Taivalkoskelle on palautettu.

Rataosa Pesiökylä–Taivalkoski on suljettu liikenteeltä, mutta rataa ei pureta. Radalla kunnossapidetään tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan kuivatusjärjestelmät ja sillat. Raidetta ei pidetä kunnossa. Rataosan Pesiökylä–Vääkiö palauttamista raakapuuliikenteeseen on suunniteltu, mikäli Vääkiölle rakennettaisiin puuterminaali. Tästä ei ole kuitenkaan mitään päätöksiä. Myös koko Taivalkosken radan avaamisesta on keskusteltu.[7]

Kiskobussiliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontiomäen ja Ämmänsaaren välillä on parhaimpina aikoina liikennöity kaikkiaan kolmen päivittäisen junaparin voimin. Vuonna 1961 Ämmänsaaresta lähti kiskobussivuoroja Kontiomäelle kello 6.10, 9.55 ja 16.35. Junat pysähtyivät kaikilla asemilla aina ja rataosan useilla seisakkeilla tarvittaessa. Lisäksi ajettiin yksi päivittäinen junavuoro Ämmänsaaren ja Pesiökylän välillä.[5]

Pesiökylän ja Vääkiön välinen kiskobussiliikenne alkoi 15. marraskuuta 1957 puumoottorivaunulla. Lättähatut syrjäyttivät puumoottorivaunut liikenteestä 31. toukokuuta 1958. Liikennettä jatkettiin radan valmistuessa Leinoon 15. tammikuuta 1959 ja edelleen Taivalniskalle saman vuoden joulukuussa. Parhaimmillaan vuonna 1961 Pesiökylästä liikennöitiin Leinon asemalle saakka kolmen junaparin voimin, josta Taivalkoskelle liikennettä hoidettiin kahden päivittäisen junaparin voimin. Toinen junapari poistettiin aikatauluista 30. marraskuuta 1967, ja liikennettä jatkettiin yhden junaparin turvin aina 15. heinäkuuta 1982 saakka, jolloin henkilöliikenne lakkautettiin.[5][8]

Winter Rail -koeliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosalla Kontiomäki–Taivalkoski ajettiin talvella 19881989 kokeilumielessä hiihtojunia markkinointinimellä Winter Rail. Junissa oli makuu- ja autojenkuljetusvaunuja, ja ensimmäisenä talvena juna liikennöi kahdesti viikossa. Junan vaunut saapuivat Kontiomäelle lauantai-aamuna Helsingistä perjantai-iltana lähteneessä pikajunassa numero 71, jossa ne irrotettiin Taivalkoskelle meneväksi junaksi numero 271. Juna palasi takaisin sunnuntaina. Välipysähdyspaikkoina junilla olivat Ristijärven, Hyrynsalmen ja Pesiökylän asemat.[5]

Koeliikenne jatkui talvella 19891990 siten, että perjantaisin pikajuna numero 271 saapui Taivalkoskelle ja palasi sunnuntaina takaisin Kontiomäelle numerolla 74. Junan vaunut saapuivat Kontiomäelle pikajunassa numero 71, ja paluuyhteys oli pikajunassa numero 10 Joensuun kautta. Junat liikennöivät 24. marraskuuta ja 16. huhtikuuta välisenä aikana.[5]

Talvella 19901991 Winter Rail -junat oli merkitty ajettavaksi enää erillisestä määräyksestä, eikä vakinaista hiihtojunavuoroa ollut. Tämän jälkeen hiihtojunaliikenne Taivalkoskelle päättyi vähäisen suosion vuoksi.[5]

Tavaraliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radalla ei koskaan ollut kovin runsaasti tavaraliikennettä. Tyypillisesti radalla liikennöi vain yksi tai kaksi tavarajunaparia vuorokaudessa arkisin, viikonloppuisin tavaraliikennettä ei yleensä ollut. Taivalkoskella sijainnut vaunutehdas aiheutti myös oman liikennöintitarpeensa. Radalla on kuljetettu Transtechin valmistamia Sr2-sähkövetureiden koreja sekä laivan potkureita.[5]

Aluksi Taivalkoskelta etelään suuntautuva malmiliikenne oli vilkasta, mutta loppuaikoina junat kulkivat vain kerran viikossa, kuljettaen kaivoksen malmivarastoja.[5]

  1. Kontiomäki-Pesiökylä (-Taivalkoski) (PDF) Väylävirasto. Viitattu 23.6.2020.
  2. Huhtanen, Jarmo: Lisäbudjetissa iso panostus Kainuun puukuljetuksiin Helsingin Sanomat. 3.6.2020. Viitattu 23.6.2020.
  3. a b c d Valtionrautatiet 1937–1962, s. 88–89. Helsinki: Rautatiehallitus, 1962.
  4. Kiskojarru.net: Rataverkon kehitys ja sähköistyksen eteneminen (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b c d e f g h Kimmo Pyrhönen: Hyvästit Pesiökylä–Taivalkoski-rataosalle. Resiina-lehti, 2004, nro 4, s. s. 4–7.
  6. YLE maakuntauutiset 9.3.2007, Ylä-Kainuu -lehti 6.3.2007
  7. Taivalkosken rata halutaan avata kaleva.fi. Viitattu 3.9.2016.
  8. Iltanen, Jussi: ”29. Taivalkosken ja Vartiuksen radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 371. (Taulukko 29 B) Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]