Puolanka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puolanka
Puolango
Puolanka.vaakuna.svg Puolanka sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Puolangan kirkko
Puolangan kirkko
Sijainti 64°52′05″N, 027°40′15″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta
Kuntanumero 620
Hallinnollinen keskus Puolangan kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 598,69 km²
33:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 2 461,20 km²
– sisävesi 137,49 km²
Väkiluku 2 459
240:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 1,00 as./km² (30.9.2021)
– väestöennuste Asukasmäärä laskee. (25.11.2018)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 51,5 %
– yli 64-v. 39,5 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 21,50 %
84:nneksi suurin 2021 [5]
Työttömyysaste 15,5% % (2020) [6]
Pormestari Harri Peltola
Hallituksen puheenjohtaja Harri Peltola[7]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Mikko Kanniainen[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Ps.

13
4
4
www.puolanka.fi

Puolanka (ruots. Puolango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa. Kunnan keskustaajama sijaitsee Puolankajärven pohjoisrannalla. Kunnassa asuu 2 459 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 2 598,69 km², josta 137,49 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1 asukasta/km². Puolangan naapurikunnat ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suomussalmi, Utajärvi ja Vaala. Puolangalta maakuntakeskukseen Kajaaniin on sata kilometriä ja Ouluun 125 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangan ensimmäisiä asuttajia olivat saamelaiset, joista muun muassa paikkakunnan nimistö yhä kertoo. Nimi Puolanka merkitsee saameksi palopaikkaa. Muita saameen perustuvia nimiä ovat ainakin Piltunkijärvi, Jaurakkavaara, Askanmäki ja Jorva. Lisäksi kunnan alueella, etenkin Kongas- ja Osamankajärven rantamilla, on useita niin sanottuja lapinraunioita.[10]

Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle saapui savolaisia. Asutus alkoi tihentyä 1560-luvun loppuvuosina. Puolangan ensimmäiset kylät olivat Kongasmäki, Voipuanjärvi, Kivarinjärvi ja Lylykylä.[10]

Puolangan historiaan liittyy tunnettu tarina Askanmäen kauniista Kaijasta. Tarina ajoittuu 1600-luvun loppuvuosille. 1890-luvulla kirjailija Juhani Aho kuuli metsänhoitajatuttavaltaan Kaijan tarinan, josta hän sai aiheita romaaniinsa Juha.[10]

Vuosi 1867 on Puolangan historian merkkivuosi, sillä tuolloin Hyrynsalmen seurakunnan alaisuudessa toiminut Puolangan kappeliseurakunta itsenäistyi. Samana vuonna perustettiin myös Puolangan kunta. Kunnan asukasluku ylitti 5 000 rajan vuoden 1900 tienoilla. Puolangan asukasluku oli suurimmillaan 1960, jolloin asukkaita oli 7 520. 1960-luvun loppupuolella väestö alkoi vähentyä. Kunnan aktiivisen politiikan ansioista Puolanka alkoi nopeasti teollistua 1970-luvulla. Kunnan huomattavin teollinen yritys oli Sinisalo Sport Oy, joka on maailman suurin yksittäinen motocross-varusteita valmistava tuotantolaitos. Myös rakennustoiminnan merkitys kasvoi Kostamuksen rakennustöiden ansiosta 1970- ja 1980-luvuilla. 1985 Puolangan asukasluku oli 5 105.[10] Väestömäärä on tuosta saakka ollut laskussa ja vuonna 2018 asukkaita oli 2648.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangan kunnanvaltuusto päätti 15. toukokuuta 2018 hallintosäännön muutoksesta, jolla kunta siirtyi pormestarimalliin. Ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Harri Peltola.[11][12] Puolangan viimeinen kunnanjohtaja oli Esko Rautiainen, joka toimi tehtävässään maaliskuusta 2016 huhtikuuhun 2018.[13]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2021–2025 keskustan hallussa on 13 paikkaa, vasemmistoliiton hallussa neljä paikkaa ja perussuomalaisten hallussa neljä paikkaa.[9] Valtuuston puheenjohtajana toimii Mikko Kanniainen.[8]

Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Harri Peltola.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Puolangan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 327
1985
  
5 049
1990
  
4 620
1995
  
4 286
2000
  
3 846
2005
  
3 408
2010
  
3 063
2015
  
2 776
2016
  
2 735
2017
  
2 696
2018
  
2 648
2020
  
2 524
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolanka jakautuu maisemiltaan kahteen osaan. Kunnan itäosaa hallitsevat komeat vaarat, länsiosille ovat sen sijaan ominaisia laajat nevalakeudet.[10]

Kallioperä on vaihtelevaa. Itäosat kuuluvat Kainuun liuskealueeseen, jonka vaaraselänteet ovat kulutusta hyvin kestäviä kvartsiitteja. Kvartsiittien joukossa on useita kivilajeja, muun muassa Suomessa harvinaista kaoliinia, jota on Pihlajavaarassa, Leppälässä ja Pahkavaarassa. Länsiosan kallioperässä hallitsevat gneissigraniitit. Yleisin maalaji on moreeni. Kunnassa on useita harjujaksoja, mutta savea on vähän. Turvetta on paljon erityisesti kunnan länsi- ja eteläosissa. Kunnan itäosia halkoo pohjois- eteläsuuntainen vaarajakso, jonka tunnetuimmat vaarat ovat Rännivaara, Paljakka ja Kuirivaara. Syystä Puolankaa onkin kutsuttu ”Suomen vaarallisimmaksi pitäjäksi”. Puolanka on hyvin runsasmetsäinen kunta. Kainuun alkuperäisen metsäluonnon suojelemiseksi on perustettu Paljakan luonnonpuisto, jossa kasvavat muun muassa Suomen pisimmät kuuset. Kunnassa sijaitsee lisäksi Natura 2000 -ohjelman kohde Siikavaaran-Korpijoen seutu (FI1200401), jonka pääosan muodostaa Metsähallituksen mailla sijaitseva Siikavaaran luonnonsuojelualue[15]. Siikavaara on sekä kasvillisuudeltaan että maisemallisesti Suomen arvokkaimpia luonnonsuojelualueita.[16]

Puolangan vedet virtaavat Oulujoen, Kiiminkijoen ja Iijoen vesistöihin. Kiiminkijoen latvahaaroihin kuuluvassa Heinijoessa on 24 metriä korkea Hepoköngäs, Suomen huomattavin luonnontilainen vesiputous.[10]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantatie 78 tulee Paltamosta Puolangalle ja jatkuu edelleen Pudasjärvelle. Seututie 800 Vaalasta jatkuu Puolangan kautta Taivalkoskelle. Yhdystie 8950 risteää valtatie 5:n kanssa Suomussalmella, kulkee Pesiökylän ja Joukokylän läpi, ylittäen seututie 800:n Joukokylässä ja päättyy kantatie 78:n risteykseen. Seututie 837 alkaa Utajärven keskustasta Sanginkylän, Juorkunan ja Särkijärven kylien kautta Puolangan keskustaan, jossa se risteää seututien 800 ja kantatien 78 kanssa. Seututie 891 alkaa Hyrynsalmelta valtatieltä 5 ja kulkee Hyrynsalmen keskustan, Haapolan, Väisälän, Kytömäen ja Rasinkylän kautta Puolangalle Leipivaaraan, jossa se yhtyy kantatiehen 78.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kivarinjärvi, Kotila, Kongasmäki, Leipivaara, Lylykylä, Naulaperä, Puokio, Puolanka, Rasinkylä, Suolijärvi, Vihajärvi, Väyrylä, Yli-Oterma, Törmänmäki.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Puolangalla oli 2 669 asukasta, joista 1 485 asui taajamassa, 1 155 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Puolangan taajama-aste on 56,3 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Puolangan kirkonkylä.[18]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangalla toimii muutamia urheiluseuroja. Yleisseura Puolangan Ryhti[19] tarjoaa mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti niin talvi- kuin kesälajeja sisällä ja ulkona. Ryhti on useampana vuonna vastannut Kainuun rastiviikon järjestämisestä. Puolangan Ampujat[20] tarjoaa mahdollisuuden ammunnan harrastamiseen. Omat seuransa löytyy myös keilaajille ja moottoriurheilijoille. Puolangan Pallo-80 on jalkapallon parissa toimiva erikoisseura. Puolangan Moottorikerho/Urheiluautoilijat toimii moottoriurheiluseurana. Puolangalla on myös moottoriurheilukeskus Roninkankaalla, jossa järjestetään yleisittäin kaksi jokamiesluokan kilpailua per vuosi.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Puolangalla on Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva Puolangan seurakunta:[21]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[22] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Puolangan rauhanyhdistys[23]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva, vuonna 1986 perustettu Puolangan helluntaiseurakunta[24]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Puolangan alueella toimii Kajaanin ortodoksinen seurakunta.[25]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hepoköngäs
Puolangan keskustaa Ouluun päin katsottuna.
  • Hepoköngäs, Kainuun korkein luonnonvarainen vesiputous (24 m)
  • Askanmäen kotiseututalo:[26] Kauniin Kaijan kotitalona tunnettu Keskitalo on rakennettu vuonna 1874, mutta Askanmäen asutus juontaa 1500-luvulle saakka. Askanmäki on tullut kuuluisaksi Kauniiksi Kaijaksi kutsutusta emännästään, joka 1700-luvulla ryöstettiin tai lähti vapaaehtoisesti komean kauppavenäläisen mukaan Venäjälle. Askanmäessä on esitetty Raija Orasen käsikirjoittamaa laulunäytelmää Kauniin Kaijan Balladi - Pala Purppuraa. Talon esittely sekä majoitus- ja ruokapalveluja tilauksesta. Talossa on myytävänä käsitöitä. Aska on valittu Vuoden valtakunnalliseksi kyläksi 1999. Askanmäessä on kuvattu myös kohtauksia elokuvaan Rukajärven tie
  • Olvassuon luonnonpuisto
  • Puolangan kirkko: Olavi Sortan suunnittelema vuonna 1954 rakennettu kolmilaivainen pitkäkirkko.
  • Isa Aspin patsas: Puolangalla vaikuttaneen, nuorena keuhkotautiin menehtyneen ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon patsas Isa Aspin puistossa, paljastettiin marraskuussa 2002 [27]
  • Puolanka-Pirtti, museo: Sisältää naisten ja miesten töihin liittyvää maa- ja kotitalousesineistöä sekä työkaluja[28][29]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangan kunnanraja.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolangan rokuli[30]
  • Pessimismipäivät ympäri vuoden.[31]
  • Lankafest[32]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nauris-maitovelli, joka sisältää naurista ja perunaa.[33]

Tunnettuja puolankalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. a b Kunnanhallitus 2021-2025 Puolangan kunta. Viitattu 20.10.2021.
  8. a b Valtuusto 2021-2025 Puolangan kunta. Viitattu 20.10.2021.
  9. a b Kuntavaalit 2021, Puolanka Oikeusministeriö. Viitattu 20.10.2021.
  10. a b c d e f Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  11. Ylönen, Jorma: Puolanka vaihtoi johtamismallia - Harri Peltola pormestariksi Kuntalehti. 15.5.2021. Viitattu 20.10.2021.
  12. Ruokokski, Vilma: Puolanka on nyt Suomen pienin pormestarin johtama kunta – Pormestariksi valittiin maitotilan isäntä Yle Uutiset. 16.5.2021. Viitattu 20.10.2021.
  13. Sieppi, Julia: Puolangan kunnanjohtaja Esko Rautiainen eroaa erimielisyyksien vuoksi: "On parempi, että siirryn pois" Yle Uutiset. 25.4.2021. Viitattu 20.10.2021.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  15. http://www.luontoon.fi/retkikohteet/muutsuojelualueet/siikavaara/Sivut/Default.aspx
  16. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=88230&lan=fi
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  19. Puolangan Ryhti
  20. Suomen Ampumaurheiluliitto
  21. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  23. Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
  24. Puolangan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  25. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kajaanin-ortodoksinen-seurakunta
  26. Askanmäen kotiseututalo
  27. [1]
  28. Puolanka-Pirtti (Kuva rakennuksesta) matkailu.puolanka-lehti.fi. Viitattu 20.2.2019.
  29. Puolanka-Pirtti (Kuva sisätiloista) matkailu.puolanka-lehti.fi. Viitattu 20.2.2019.
  30. Puolangan rokuli
  31. Kulttuuritapahtumat. Puolanka.fi
  32. Lankafest
  33. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 179. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]