Sanginkylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puutturintien risteys ja Juntusen kaupparakennus.

Sanginkylä on kylä Utajärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Sijainti ja sivukylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanginkylä sijaitsee Utajärven kunnan suurimman järven, Sanginjärven lähistöllä, pääosin seututien 837 varrella noin 20 kilometrin päässä Utajärven keskustasta Puolangan suuntaan eli pohjoiseen. Muita järviä on vähän, niistä suurimmat ovat Puutturinjärvi, Valkiaisjärvi, Mustalampi, Palonen ja Kaakkuri­lampi. Sanginjoen ja Kiiminkijoen lisäksi kylässä ovat Oulujokeen itäkoillisesta laskeva Utosjoki ja sen sivuhaara Potkunjoki. Kylä jakaantuu muutamaan sivukylään, joista vanhinta asutusta on Sanginjärven itärannan Niemikylässä ja länsipuolen Lahtikylässä mukaan lukien varsinainen pääkylä järven pohjoispuolella, josta alkaa tie Lahtikylään ja sen takana Sanginjoen varrella olevaan Puutturiin. Kirkolta päin ensimmäinen asuttu alue on Kemilänkylä, siitä pohjoiseen ja itään ovat Autio, Yli-Utos ja Potku. Toppisen risteyksestä Ylikiiminkiin menevän tien varrella on Tervolankylä ja siitä Kiiminkijokivarteen erkaneva Jokikylä. Risteyksestä taas seututietä 837 pohjoiseen eli Juorkunaan päin on Sapilasmaa.

Lahti eli Holappa on Sangin vanhimpia taloja.

Kylän historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanki-nimellä on arveltu olevan yhteyksiä saamenkieliseen paikannimistöön, kuten Kaaresuvannon Saaginjokeen. Vastaavuuksia nimelle on löydetty myös Aunuksen Karjalasta. Kylän alueelta löydetyt esihistorialliset esineet ovat lähinnä tasatalttoja sekä kivi- ja oikokirveen teriä.

Kirjallisia tietoja Sanginkylän eli Sanginjärven kylän asukkaista on saatavilla 1540-luvulta, Oulun sataman sakkoluettelosta vuodelta 1546 lähtien. Kylän ensimmäinen talollinen lienee ollut Tuutti-Paavali eli Paavo Sangi. Hän oli Kärpän tilan omistaja, joka mainitaan nokkaveroluettelossa vuodelta 1549. Noin kymmenen vuoden kuluttua vuonna 1557 Sangilla omisti peltoa jo kuusi tilallista. Vanhimpia eli 1500-luvun taloja Sanginjärven ympärillä olivat Kärpän ohella Paavola ja sen naapuri Takkunen, samoin kuin Laitinen ja Holappa järven vastakkaisella rannalla.

Vuonna 1905 henkikirjoitettua talollisväkeä oli kylässä jo 210 henkilöä, palkollisia ja vastaavia 235, kruununtorppien asukkaita 96 ja ulkometsätorppareita 101 eli siis yhteensä yli 600 henkilöä. Sata vuotta aiemmin kylällä oli ollut vain 145 henkikirjoitettua asukasta.

Mavis Hiltunen Biesanzin isä Pietari Hiltunen (myöh. Peter) oli kotoisin Sanginkylästä.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän pääelinkeino on ollut maatalous, joka 1900-luvun alkuun asti oli paljolti omavaraistaloutta. Ostotavaroita olivat vain suola ja 1700-luvulta lähtien kahvi. Vuonna 1911 perusti 17 karjanomistajaa kylälle Sanginkylän Osuusmeijerin, joka toimi 1930-luvun lopulle. Sangin Puimakoneosuuskunta perustettiin kaksi vuotta myöhemmin. Kuitenkin vasta vuonna 1937 ostettiin Puhakan taloon kylän ensimmäinen traktori. Utajärven kunta oli perustanut lainajyvästön vuonna 1918, jota sankilaisetkin käyttivät sota-aikaan asti. Maatalouselinkeinoa edistettiin 1950-luvulla muun muassa kuivattamalla Keihäslampi Tervolankylällä. Palosenjärven kuivatushanke kuitenkin kariutui. Sangin maamiesseura perustettiin vuonna 1933, jolloin asukkaita oli kylällä liki tuhat.

Maatalouden ohella metsätalous on ollut kylän toinen tärkeä elinkeino, mukaan lukien puutavaran uitto. Uittoa harjoitettiin sekä Kiiminkijoella, Utosjoella että Sanginjoella. Utosjoella oli myös mylly, sahalaitos ja höyläkone. Myllyn voimanlähteenä oli vuodesta 1914 amerikkalainen Golbustor-vesiturbiini. Mylly uudistui vuonna 1938, jolloin perustettiin Utajärven vehnämylly -yhtiö. Se toimi vuoteen 1955. Sahalaitoksen toimintaa taas paransivat huomattavasti vuonna 1923 hankitut sähkögeneraattorit, joiden teho oli 2 x 250 wattia. Niistä saatiin sähköä Utajärven kirkonkylälle asti. Sahassa oli kaksi raamia ja parhaimmillaan se työllisti 80 henkilöä. Toiminta loppui vuonna 1958 ja seuraavana vuonna rakennukset ja koneet myytiin pakkohuutokaupassa. Metsänhakkuu kuitenkin kehittyi vasta 1950-luvulta alkaen. Ensimmäinen metsäkoneyrittäjä oli Pekka Väisänen, jolla oli käytössä tehokas ja kallis VK-16 -kuorimakone. Osin puunkorjuun mutta myös tietöiden takia kylässä oli parhaimmillaan parikymmentä kuorma-autoilijaa, lisäksi oli taksin omistajia ja linja-autonkuljettajia. Kylän autoilijasukuja ovat olleet muiden muassa Palo-ojat, Nissiset, Oksat, Vitikat ja Holapat. Pekka Peltoniemellä oli autokorjaamo.

Sangin vanha hautausmaa kesäkuussa 2007.

Kaupat ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylällä oli 1800-luvun lopussa kaksi maakauppaa, kylän vanhimmissa taloissa Kärpässä ja Paavolassa. Useista myöhemmistä kaupoista tulivat parhaiten tunnetuksi osuuskauppa Niemikylällä, Heikki ja Alli Juntusen kauppa Puutturintien risteyksessä sekä Frans Holapan kauppa Tervolankylässä. Kaikki kaupat lopettivat toimintansa 1980-luvulla. Kesällä 2010 Sanginkylällä alkoi kuitenkin jälleen kauppa-autotoiminta, jota harjoittaa Jokikylän kauppa. Jokikylässä asuva Veikko Perätalo aloitti yritystoiminnan vaimonsa Astan kanssa. Siihen kuuluu kauppa-auton lisäksi Valkeisjärven rannalla sijaitseva kioski, joka on avoinna kesäkuukausina.

Suomen senaatti määräsi vuonna 1887 Utajärvelle perustettavaksi postiaseman. Sanginkylän postipysäkki perustettiin vuonna 1903 ja vuonna 1937 se muutettiin postiasemaksi. Matti Määttä oli postiaseman hoitajana eläkkeelle jäämiseensä saakka vuodesta 1949 vuoteen 1989. Kylällä toimi lisäksi useita postinjakajia. Sanginkylän postinumero on 91620. Posti lakkautettiin tammikuun 26. päivänä 1991. Sangilla toimi myös kaksi kyläpoliisia, ensin Eino Juntunen 19 vuotta ja sitten vuoteen 1968 asti Jaakko Huotari.

Utajärvellä käytössä olevan kylähautausmaaperinteen mukaisesti Sangilla on ollut jo pitkään oma hautausmaa. Vanha hautausmaa oli Sanginjärven pohjoisrannalla Oltavan talon vieressä. Se vihittiin käyttöön vuonna 1863 ja tuli noin 50 vuodessa täyteen haudatuksi. Uusi hautausmaa Puutturintien varressa lähellä Mäkelää otettiin käyttöön vuonna 1917.

Sangin koulu Puutturintien varressa Hiltulankankaalla.

Koulut, kirjasto ja yhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sangin kansakoulua varten hankittiin vuonna 1919 peräti 162 hehtaarin suuruinen Hiltulan tila, mahdollisesti tuolloin Suomen suurin kansakoulun tontti. Koulurakennuksen valmistuttua Anna Rautio aloitti ensimmäisenä opettajana syksyllä 1921 neljäosastoisessa yksiopettajaisessa koulussa, johon tuli 40 oppilasta. Sivukylillä pidettiin kuitenkin yhä kiertokouluja. Koulu muuttui kaksiopettajaiseksi vuonna 1936 ja kolmiopettajaiseksi 1954. Sangin ala-aste toimii yhä tuona vuonna käyttöön vihityssä ja vuonna 2002 remontoidussa koulurakennuksessa.

Autionkylän koulu rakennettiin vuonna 1948 ja koulupiiri liitettiin Sangin koulupiiriin 1976. Jokikylän eli Sapilasmaan koulu ja koulupiiri olivat toiminnassa vain lyhyen aikaa, vuodesta 1952 vuoteen 1960, Yli-Utoksen koulu sen sijaan vuodesta 1936 vuoteen 1966. Vuonna 1996 Sangin koulurakennuksen yhteyteen rakennettiin myös liikuntatilat. Koulupiiriin kuuluvat vuonna 2007 Sanginkylän lisäksi Juorkunan, Särkijärven, Yli-Utoksen, Autiokylän ja Sapilasmaan kylät. Utajärven kunta on ilmoittanut lopettavansa kunnan viimeisen kyläkoulun eli Sangin koulun vuonna 2010. Kunnallinen kirjastotoiminta alkoi Sangin sivukirjastossa vuonna 1965. Kirjasto toimi Sangin koulun yhteydessä, kirjastonhoitajana oli opettaja Matti Savolainen. Sivukirjasto lakkautettiin vuonna 1985.

Sanginkylän Nuorisoseura perustettiin 26. maaliskuuta 1926 ja perustamisvuonna siihen liittyi 34 jäsentä. Seuraa ei saatu kuitenkaan kannattavaksi ja sen toiminta lakkasi jo viiden vuoden kuluttua. Utajärven Sangin Marttayhdistys perustettiin 1937, mutta senkin toiminta lakkasi sota-aikana. Yhdistys perustettiin uudelleen joulukuussa 1966 ja lopetettiin vuonna 1997.

Vanhoillislestadiolaisten Rauhanyhdistys perustettiin Sangille maaliskuussa 1944. Yhdistys rakennutti toimitalon Puutturintien risteyksen lähelle Kokon talon naapuriin Vapon käytössä olleesta metsätyöparakista. Toimitalon vihkiäisseuroissa 1950 puhui Mauno Koivuneva, kaikkien tuntema Utajärven kirkkoherra ja Päivämies-lehden Paimenpojan kierroksilta -pakinoiden kirjoittaja.

Valkiaisjärven vuokrakota.

Sanginkylä tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanginkylä elää uutta kukoistuskauttaan, sillä poismuutto on pysähtynyt ja uusia omakotitaloja on rakennettu kylän alueelle. Talkootoiminta on aktiivista. Kylän asukasluku on noin 280 henkilöä lähes 90:ssä taloudessa. Lisäksi kylän alueella on liki sata kesäasuntoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sanginjärven kylähistoria. Sanginjärven kyläseura ry. Sanginkylä 2000. Toim. Esko Vesala ja Matti Savolainen, 708 s. ISBN 952-91-2823-1

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hamari, Salme. Kylänäytelmiä Utajärven Sanginkylästä. (omakustanne, ei julkaisuvuotta)