Marttisjärvi (järvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marttisjärvi
Järven pohjoisrantaa Marttisjärven tien päässä.
Järven pohjoisrantaa Marttisjärven tien päässä.
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Utajärvi
Koordinaatit 65°03′04″N, 27°03′54″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Marttisjoki
Järvinumero 60.043.1.006View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 117,7 m
Pinta-ala 2,75 km² [1]
Rantaviiva 7,94 km
Marttisjärvi

Marttisjärvi on Kiiminkijoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Utajärven Marttisjärven kylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen pinta-ala on 2,75 neliökilometriä.[1]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttisjärvi on sisällytetty Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien tyyppiin, mutta se voidaan luokitella myös luontaisesti runsasravinteiseksi järveksi. Se on matala ja alueen järvistä rehevin. Botaaniselta tyypiltään järvi on Schoenoplectus lacustris -tyyppinen kaislajärvi, hallitsevin kasvi­laji on järvikaisla, joka peittää suuren osan vesialueesta. Sen lisäksi järvellä esiintyy runsaasti kelluslehtisiä vesikasveja.

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttisjärveen laskevat Iso-Timosesta virtaava Timo-oja sekä suolta alkunsa saava Leväoja. Järven laskujoki taas on Marttisjoki, joka päätyy Iso-Ruohoseen. Valuma-alue on melko laaja ja pääosin suota, mistä yli puolet on luonnontilaista aapaa. Laajin ojittamaton suo on Leväojan latva-alueen Leväsuo. Timo-ojan ja Leväojan lisäksi järvi saa vetensä pohjoispuolen kaivetuista ojista, järven ympäristö onkin ojitettu kokonaan.

Ojitus on kuormittanut järveä, jonkin verran ovat kuormittaneet myös järvenrannan pellot. Marttisjoen perkaus on ehkä myös laskenut järven pintaa, joskaan kyse ei ole varsinaisesta järvenlaskusta. Valuma-alueen soita vähäisemmät kankaat ovat hiekkaisia harjuja, joista järvi saa jonkin verran pohjavettä. Myös Kälväsvaaran lounaispuolen lähteet virtaavat ojia myöten järveen.

Kalasto ja linnusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttisjärvessä on runsas lahnakanta, muita saaliskaloja ovat ahven ja hauki, harvinaisempana myös säyne ja siika. Järven varhaisesta kalastuskäytöstä kertovat vuoden 1570 kalaveroluettelot, joiden mukaan Marttisjärvellä ja Timojärvellä on harjoitettu laajamittaista kalastusta.

Marttisjärvellä pesii runsas vesilinnusto, sillä on merkitystä sekä muuton aikaisena pysähdyspaikkana että läheisten Olvassuon luonnonpuiston lintujen ruokailupaikkana. Järvi on mainittu lintuvesiohjelmassa maakunnallisesti merkittävänä kohteena ja se on arvioitu linnustoltaan yhdeksi arvokkaimmista Natura 2000 -ohjelman ulkopuolelle jääneistä lintuvesistä Pohjois-Pohjanmaalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 27.7.2021.