Päivämies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päivämies
Lehtityyppi sanomelehti
Julkaisija SRK
ISSN ISSN 0355-8932
Levikki noin 21 500[1]
Perustettu 1954
Päätoimittaja Harri Vähäjylkkä
Sitoutuneisuus vanhoillislestadiolaisuus
Kotikunta Oulu
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloid
Ilmestymistiheys keskiviikkoisin
Kieli suomi
Aiheesta muualla
www.paivamies.fi

Päivämies on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen julkaisema tabloid-kokoinen kristillinen, vanhoillislestadiolainen sanomalehti. Lehti kertoo vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen toiminnasta ja opetuksesta. Lehti ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ja kirkollisiin kysymyksiin. Päivämiehen levikki on noin 22 000.[1]

Päivämies ilmestyy myös digilehtenä ja kaikille avoimena verkkolehtenä. Päivämiehen verkkolehteä voi lukea maksutta osoitteessa paivamies.fi. Verkkolehdessä julkaistaan osa paperilehden jutuista sekä blogeja ja omia artikkeleita.[1]

Päivämies sisältää uutisten lisäksi muun muassa hartauskirjoituksia, henkilöhaastatteluja ja reportaaseja. Vakiintuneita palstoja ovat esimerkiksi Kolumni, Pysäkki (aiemmin Perhepeili)[2] sekä Elämää ja ihmisiä. Kerran kuukaudessa julkaistaan nuorille suunnatut Kapsäkki-sivut.[1] Kapsäkkiä toimittavat enimmäkseen nuoret itse. Lehdessä on myös arvioita kirjoista ja muista julkaisuista. Viikoittain lehdestä ilmestyy myös äänilehti CD-levynä.

Päivämies perustettiin vuonna 1954. Lehden päätoimittaja on Harri Vähäjylkkä, jota ennen päätoimittajana oli Olli Lohi. Lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Antti Koukkari. Alun perin lehti tiedotti yleisesti kristillisyydestä, erityisesti evankelis-luterilaisesta kirkosta, mutta alkoi painottua myöhemmin vanhoillislestadiolaisuuden pää-äänenkannattajaksi.

SRK:n puheenjohtajan Olavi Voittosen (2007–2014) mukaan Päivämies on kristillinen viikkosanomalehti. Se kertoo vanhoillislestadiolaisuudesta ja sen toimintaympäristöstä sekä ottaa Voittosen mukaan rakentavasti kantaa keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kirkollisiin kysymyksiin. Hänen mukaansa lehti on poliittisesti sitoutumaton ja tarkoitettu kaikkien luettavaksi.[3] Päivämiehen perustamiskokouksen pöytäkirjojen mukaan Päivämies toimii vanhoillislestadiolaisuuden yhdyssiteenä. Lehti on arvostellut kirkon maallistumista.[4]

Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Päivämiehen päätoimittajina:[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Päivämies Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 21.11.2023.
  2. Päi­vä­mie­hen Per­he­pei­li-pals­ta muut­tuu Py­sä­kik­si, viitattu 28.2.2020
  3. Usko tulee kuulemisesta – SRK:n suviseurat Perhossa 2005. SRK 2005, s. 23.
  4. Alasuutari, Päivi: Kuuliaisuus koetuksella – Syntyvyyden säännöstelyn kielto vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä, s. 4–5. Sosiologian pro gradu. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, 1992.
  5. Päivämiehen juhlassa tutustuttiin lehden historiaan Päivämies. 9.9.2014. Viitattu 21.11.2023.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Palola, Jukka: Päivämies herätysliikelehtenä. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2001. ISBN 951-693-232-0. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Alatalo, Jani: Vanhoillislestadiolaisuuden käsittely julkisuudessa ja vanhoillislestadiolaisten suhtautuminen julkisuuteen Suomessa vuosina 1976-1984. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. [2]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]