Ylikiiminki (taajama)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylikiiminki
Sijainti Ylikiimingin kartalla

Ylikiiminki eli Ylikiimingin kirkonkylä on taajama Ylikiimingin kaupunginosassa Oulussa. Taajama oli myös 31.12.2008 saakka Ylikiimingin kunnan kuntakeskus. Taajaman väkiluku vuonna 2005 oli 949 ja pinta-ala 4,8 km², josta vesialuetta 0,1 km².[1] Vuonna 2011 taajamassa oli 380 asukasta ja sen maapinta-ala oli 1,47 km².[2]

Taajama sijoittuu pääasiassa kapealle Kirkkoharjun–Marttilanharjun alueelle Ouluntien, Muhoksentien, Puolangantien ja Joloksentien liittymäkohtien välialueelle, Kiiminkijoen eteläpuolelle. Kirkonkylän alue käsittää Marttilanharjun, Makasiinikankaan ja Kirkkoharjun kulmakunnat sekä joen pohjoispuolella sijaitsevan Kirkkosaaren, joka on pääosin rakentamaton.

Maisemaa hallitsee tasaisesta pelto- ja korpimaisemasta kohoava Marttilanharju, sekä sen länsipuolella oleva Kirkkoharju. Näiden väliin jää Makasiinikangas, jonka maamerkkinä on vuonna 1928 valmistunut suojeluskuntatalo, Vesaisenlinna. Ylikiimingin kirkko ja kirkonkylän hautausmaa sijaitsevat Kirkkoharjun laella.

Alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajama-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinainen Ylikiimingin taajama käsittää Kiiminkijokivarren etelärannan alueen Marttilanharjulta idässä Ylikiimingin kirkolle ja Kirkkoharjulle lännessä. Näiden väliin jää Makasiinikangas. Taajama-alue on kapea ja rajoittuu pohjoisessa jokeen ja etelässä Ouluntiehen sekä Puolangantiehen. Taajama-aluetta halkoo lännestä itään vanha maantie, kirkolta alkava Kirkkoranta (entinen Kirkkotie), joka jatkuu Joloksentien itäpuolella Harjutienä.

Ylikiimingin suuralueen palvelut ovat keskittyneet Harjuntien varteen Marttilanharjun rinteille. Entisen kunnan koulukeskus, Ylikiimingin koulu sijaitsee Marttilanharjulla.

Harjutien varressa on edelleen vanhoja aittarakennuksia.

Muut alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murtomaa–Ukonkangas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murtomaan–Ukonkankaan alue on 1970–1980-luvun lähiötyylinen kylämäinen alue, joka muodostaa vanhan kirkonkylän alueen eteläisimmän osan. Sen eteläinen osa, Murtomaa, sijaitsee samannimisellä harjulla varsinaisesta taajamasta noin kilometrin etelään. Puolisen kilometriä Murtomaan pohjoispuolella sijaitsee Ukonkangas. Lähiöalueita erottaa Kortesuo, ja alueiden rakennuskanta koostuu pääasiassa yksikerroksisista 1980-luvun omakotitaloista.

Murtomaa on 1990-luvulta lähtien laajentunut länteen pitkin harjua, kun taas Ukonkankaan asuntokannan laajeneminen käytännössä pysähtyi 1980-luvun lopussa. Kylätoimikunta rakennutti alueiden väliin Muhoksentien varteen 1990–luvun alussa pallokentän. Alueella on myös pien- ja keskisuurten yritysten toimitiloja Ouluntien ja Muhoksentien varrella. Kylistä on myös 1980–luvun lopulla rakennettu kevyen liikenteen tieyhteys Ylikiimingin koululle.

Ukkolanmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukkolanmäki sijaitsee noin kilometrin länteen Ylikiimingin kirkolta. Nimensä alue on saanut mäen päällä olevasta Ukkolan maatilasta. Se on kapea kylämäinen kevättulvilta suojassa olevalle harjualueelle rakennettu kylä Kiiminkijoen etelärannalla. Aluetta halkoo Ouluntie. Alue on asutusalueena vanhaa, mutta vain harva vanha rakennus on säilynyt, sillä tontit ovat hyvin pirstaleisia. Alueella on aiemmin sijainnut muun muassa Tielaitoksen toimipiste.

Rakennuskanta on omakotitaloja, vanhimpien ollessa 1900-luvun ensimmäiseltä neljännekseltä. Vanhalla tielaitoksen tontilla on korjaamo/huolto toimintaa. Kevyen liikenteen väylä Kirkonkylältä Vesalaan valmistui 2015. Aluetta ei ole vielä toistaiseksi kaavoitettu lähiötyylistä rakentamista varten. Ukkolanmäelle ei asemakaavan puuttumisen vuoksi ole tulevaisuudessa tulossa lisää asutusta.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tilastolliset taajamat 2005. Tilasto. Helsinki: Tilastokeskus, 2008.
  2. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013. [vanhentunut linkki]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.