Paltamo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Paltamo on myös tervaveneen nimitys.
Paltamo
Paltamo.vaakuna.svg Paltamo.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.paltamo.fi
Sijainti 64°24′25″N, 027°50′15″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kajaanin seutukunta
Perustettu
Kokonaispinta-ala 1 139,12 km²
102:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 918,38 km²
– sisävesi 220,74 km²
Väkiluku 3 484
212:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 3,79 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 28,2 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 10,4 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Arto Laurikainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.

11
4
2
1
1
1
1

Paltamo (aiemmin ruots. Paldamo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla. Kunnassa asuu 3 484 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 139,12 km2, josta 220,74 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,79 asukasta/km2. Paltamon naapurikunnat ovat Kajaani, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala.

Paltamo on todennäköisesti johdos rantapengertä tarkoittavasta ”palta” -sanasta. Paltaniemen kärki onkin aikojen saatossa vyörynyt vähitellen Oulujärveen. Paltamossa valmistetut suuret tervaveneet tunnettiin paltamoina.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltamo ennen vuotta 1954

Paltamon alueelta on löydetty lukuisia kivikautisesta asutuksesta kertovia muinaisjäännöksiä. Huomattavimpia löytöjä on Uuran kylästä tavattu karhunpäällä koristettu reikäkirves kampakeraamiselta kaudelta. Kivesjärven Lumisuosta löydettiin 1975 jousen katkelma, joka ajoittuu esiroomalaiseen rautakauteen.

Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan määräyksestä ja Suomen käskynhaltijan Kustaa Fincken toimesta alueelle siirtyi savolaisia talonpoikia perhekuntineen. Vaikka uudisasukkaat saivat kolmen vuoden verovapauden, muutto ei tapahtunut venäläispelossa vapaaehtoisesti. Venäläiset hävittivätkin lähes koko asutuksen 1500-luvun lopulla. Asutus alkoi kasvaa Täyssinän rauhan jälkeen 1595, jolloin Kainuu siirtyi Ruotsin alaisuuteen. Vuonna 1604 seudulla oli jo 150 taloa.

”Oulujärven pitäjät” (Uleträsk socknar), kuten aluetta tuolloin nimitettiin, kuului aluksi Savonlinnan linnalääniin, mutta liitettiin 1559 hallinnollisesti Pohjanmaan voudin valtapiirin. Samana vuonna muodostettiin myös Oulujärven pitäjän seurakunta, jonka keskuspaikaksi tuli Paltamon kylä (nyk. Paltaniemi) Oulujärven Paltaselän etelärannalla. Tänne rakennettiin myös pitäjän uusi kirkko. Vuonna 1647 pitäjä, jonka nimeksi vuosisadan alussa oli vakiintunut ”Kajaaninlinnan pitäjä” (Cajanaborgs socken) jaettiin Paltamon ja Sotkamon seurakunniksi, jotka 1681 saivat myös hallintopitäjän aseman. Paltamon 1600-luvun suurseurakunnasta on aikojen kuluessa muodostettu kymmenkunta erillistä seurakuntaa. Vuosina 1650-1680 Paltamo oli osa Pietari Brahen vapaaherrakuntaa.[8]

Tervanpolton merkitys alkoi kasvaa 1700-luvulla. Tervanpoltto jatkui voimakkaana aina 1800-luvun loppuun asti. Jo 1800-luvulla aloitettiin järvimalmin hyödyntäminen, mutta varsin nopeasti joutui Varisjoen varteen rakennettu rautaruukki lopettamaan kannattamattoman toimintansa. Ruukin lyhyttä loistokautta on kuvannut Paltamossa syntynyt Eino Leino runoelmassaan Kivesjärveläiset (1901).

Kun 1900-luvun alkuun mennessä jo valtaosa paltamolaisista asui Paltaselän pohjoispuolella, syntyi vähitellen paine siirtää myös kunnallishallinto Paltaniemeltä järven pohjoispuolelle. Kiehimänsuun kylä alkoikin kehittyä uudeksi hallintokeskukseksi. Vuonna 1906 kuntakokousten pitopaikka kokous- ja konttorihuoneineen päätettiin siirtää Kiehimään. Paltamon seurakunnan toiminnot siirtyivät sinne perässä vasta vuonna 1936. Vuonna 1954 vanha historiallinen Paltamon kylä samoin kuin Uusikylä ja Kirkkoaho, liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan.[9]

Paltamon asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli 5700. Vuosien 1923 ja 1939 välisenä aikana valmistuivat Paltamon talouselämälle tärkeät rautatiet Kontiomäeltä Kajaaniin, Nurmekseen, Ouluun ja Hyrynsalmelle. Jatkosodan aikana, syksyllä 1944 perääntyvät saksalaiset aiheuttivat Paltamossa monenlaista tuhoa. Sotien jälkeen kunnan asukasluku kääntyi kasvusuuntaan, sillä 1950 asukkaita oli 8674. 1950-luvulla poismuutto käänsi väkiluvun kehityksen tappiolliseksi ja 1980 asukkaita oli enää 5474, vuonna 2010 enää 3884.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Paltamon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 474
1985
  
5 307
1990
  
5 056
1995
  
4 760
2000
  
4 420
2005
  
4 183
2010
  
3 884
2015
  
3 548
Lähde: Tilastokeskus.[10] Väestötietojärjestelmä[11]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltamo maisemakuvan olennaisiin piirteisiin kuuluvat järviluonto ja komeat kainuulaiset vaaramaisemat.

Pääosa Paltamosta kuuluu karjalaisten liuskeiden vyöhykkeeseen. Yleisimpiä kivilajeja ovat kvartsiitti, kiilleliuske ja fylliitti sekä graniitti. Alueella on lukuisia dolomiittikalkkiesiintymiä, joiden hyödyntäminen aloitettiin vuoden 1985 alussa. Moreeni on yleisin maalaji. Huomattavin harju ulottuu katkonaisena Härmänmäeltä Saarisenjärvelle. Savea ja hiesua on jonkin verran jokilaaksoissa. Mineraalimaalajit ovat ajoittain alueilla turpeen peitossa. Kunnan pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Ylävintä on Kiehimäjoen ja Kivesjärven välisellä alueella, jossa on useita korkeita vaaroja, kuten Kivesvaara, Myhkyrinvaara ja Varsavaara. Idässä Saukkovaara kohoaa yli 300 m. korkeuteen.

Paltamossa on 101 järveä, joista suurimmat ovat Oulujärvi, Kivesjärvi ja Iijärvi[12]. Kivesjärvi on bifurkaatiojärvi, sillä se purkautuu kahta eri reittiä. Soita on runsaasti etenkin kunnan luoteis- ja kaakkoisosissa. Kallioperän kalkkipitoisuuden ansioista suot ovat usein reheviä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltamon kuntaa halkovat Oulu–Kontiomäki -rautatie sekä valtatie 22. Valtatiestä haarautuu kirkonkylällä kantatie 78 (Paltamo–PudasjärviRovaniemi). Linja-autoyhteydet Oulun ja Kajaanin suuntaan ovat hyvät. VR:n henkilöjunat pysähtyvät Paltamon rautatieasemalla. Matkaa lähimpään kaupunkiin, Kajaaniin, on 37 kilometriä. Ouluun matkaa on 145 kilometriä.

Taajamat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltamon kylät

Tärkeimmät taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hakasuo, Pehkolanlahti, Variskylä
  • Härmänmäki
  • Kivesjärvi, Kiveslahti, Kongasjoki
  • Melalahti
  • Mieslahti, Lumikylä
  • Uura, Korpimäki, Iijärvi
  • Vaarankylä, Oikarila
  • Saviranta

Sivistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltamossa sijaitsee Paltamon viestintälukio, joka on n. 150 oppilaan keskisuuri lukio. Paltamon lukio kuuluu filiaaliverkostoon, jonka päällikkönä toimii rehtori Suomussalmelta. Mieslahdessa toimii Kainuun Opisto.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltamossa toimii evankelisluterilainen Paltamon seurakunta[13]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[14]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Paltamon helluntaiseurakunta[15].

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiehimänvaaran kylässä sijaitsee Kainuun asutuksen muistomerkki. Kirkonkylässä on Einon Leinon patsas.

Paltamon malli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltamon kunta on ilmoittanut, että vuodesta 2009 se työllistää työttömät asukkaansa Työtä kaikille -hankkeella. Jos tämä toteutuu, tulee Paltamosta Suomen ensimmäinen täystyöllisyyden saavuttanut kunta. Valtio panee nelivuotiseen kokeiluun 22 miljoonaa euroa.[16]

Kokeilun keskipisteessä on Työvoimatalo, joka solmii työttömien kanssa työsopimuksen. Ihmisille järjestetään opastusta ja heille joko annetaan töitä Työvoimatalossa tai heidän työvoimaansa myydään ulkopuolisille. Työvoimatalossa toimii muun muassa leipomo ja verhoomo. Vuoden 2010 alussa talossa oli töissä 150 ihmistä, kunnalla 20 ja yrityksissä ja järjestöissä 12.[16]

Työllistetyt saavat palkkaa, joka pienimmilläänkin on suurempi kuin työttömän peruspäiväraha. Talon ulkopuolisista töistä, kuten esimerkiksi remonttihommista, maksetaan alan työehtosopimuksen mukainen palkka. Työllistämisen lisäksi hankkeen tavoitteena on pitää ihmiset kiinni normaalissa arjessa ja estää heitä syrjäytymästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alustavien tutkimustulosten mukaan ihmiset ovat kokeneet myönteiseksi sen, että työ pitää yllä arkirytmiä ja sen avulla voi solmia sosiaalisia suhteita. Erityisen arvokkaaksi on koettu lääkäripalvelut ja työterveyshuolto.[16]

Kuuluisia paltamolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keränen, Jorma: Paltamo jääkaudesta autonomian aikaan sekä Paltamon seurakunnan historia. Teoksessa: Paltamo : Kainuun emäpitäjä. Paltamo: Paltamon kunta, 2013. ISBN 978-951-97370-4-1.
  • Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  • Romppainen, Hannu: Paltamon historia autonomian ajasta maakuntahallintoon. Teoksessa: Paltamo : Kainuun emäpitäjä. Paltamo: Paltamon kunta, 2013. ISBN 978-951-97370-4-1.
  • [16]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Paltamo Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. Keränen s. 14–15 sekä 308.
  9. Romppainen s. 422–430.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  12. Paltamon järvet. Järviwiki.
  13. Paltamon seurakunta Paltamon seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  14. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  15. Paltamon helluntaiseurakunta Paltamon helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  16. a b c d Paltamon täystyöllisyyskokeilu vaikeuksissa laman takia Helsingin Sanomat. 22.1.2010. Viitattu 24.1.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jorma Keränen, Hannu Romppainen: Paltamo, Kainuun emäpitäjä (2013).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paltamo.