Tiina Lillak

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Tiina Lillak vuonna 1983
Tiina Lillak vuonna 1983
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Los Angeles 1984 keihäs
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1983 keihäs

Ilse Kristiina ”Tiina” Lillak (s. 15. huhtikuuta 1961 Helsinki) on suomalainen uransa päättänyt keihäänheittäjä, olympiamitalisti ja maailmanmestari. Lillak heitti keihäänheiton Suomen-ennätyksen 11 kertaa.

Lillak oli 1980-luvun alusta sen puoleenväliin saakka maailman parhaita naiskeihäänheittäjiä. Hänestä alkoi suomalaisen naiskeihäänheiton arvokisamenestys.

29. heinäkuuta 1982 Lillak heitti Helsingissä uuden maailmanennätyksen 72,40. Tuloksen rikkoi kuitenkin saman vuoden syyskuussa kreikkalainen Sofia Sakorafa (74,20). Saman vuoden EM-kisoissa Lillak jäi neljänneksi.

Seuraavana vuonna Lillak oli maailmantilaston ykkönen: hän otti maailmanennätyksen uudelleen haltuunsa heittämällä Tampereella 13. kesäkuuta 1983 tuloksen 74,76. Tämä säilyi Suomen ennätyksenä ja alle 23-vuotiaiden maailmanennätyksenä vuoteen 1999 asti, jolloin keihäsmallia muutettiin. Maailmanennätyksenä se säilyi kesäkuuhun 1985. Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983 Lillak heitti kotiyleisön edessä viimeisellä heitollaan voittotuloksen 70,82.[1] Kauden aikana hän ei hävinnyt yhtään kilpailua ja heitti 16 kisassa yli 70 metriä.

Seuraavan vuoden olympialaisissa Los Angelesissa 1984 Lillak voitti hopeaa, vaikka takana oli vaikea kausi: ennen elokuun kisoja Lillak oli pystynyt osallistumaan ainoastaan kolmeen kilpailuun (kaikki toukokuussa). Seuraavat arvokisat EM-kisat kesällä 1986 toivat neljännen tilan. Kesän 1987 MM-kisoissa oli tuloksena rikkonaisen kauden jälkeen kuudes tila.

Soulin olympialaisissa 1988 Lillak ei selviytynyt karsinnasta, ja seuraavana vuonna 1989 hän heitti ainoastaan viisi kilpailua. Vuonna 1990 Lillak voitti viimeisen Suomen-mestaruuteensa. Kesän EM-kisoissa Splitissä Lillak oli kymmenes.

Tokion MM-kisoissa 1991 toistui Soulin kohtalo: Lillak ei päässyt karsinnasta läpi. Kausi oli muutenkin vaikea, eikä Lillak heittänyt kertaakaan yli 62 metriä. Tiina Lillak lopetti kilpauransa kesällä 1992.

Urheilu-uransa jälkeen Lillak on toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana (hierojana).[1]

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tiina Lillak maailmanmestariksi Yle Elävä Arkisto. 2007. Viitattu 6.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]