Mikaela Ingberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten yleisurheilu
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Göteborg 1995 keihäs
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Budapest 1998 keihäs
Pronssia Pronssia München 2002 keihäs

Mikaela Johanna Emilia Ingberg (s. 29. heinäkuuta 1974 Vaasa) on entinen suomalainen keihäänheittäjä, joka edustaa Vasa Idrottssällskapia. Hänen ennätyksensä on 64,03 metriä, minkä hän heitti vuonna 2000. Mikaela Ingberg kärsi uransa aikana paljon loukkaantumisista. Häntä pidettiin suurten kisojen heittäjänä.kenen mukaan? Usein kauden parhaat heitot lähtivät juuri tärkeimmissä paikoissa, muun muassa arvokisojen loppukilpailussa. Ingbergin valmentajana toimi keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikaela Ingberg heitti keihästä ensi kerran kilpailuissa 10-vuotiaana. Hän voitti kilpailun tuloksella 16,30 m. Hänen paras keihästuloksensa oli kauden lopussa 21,04 m. Lajista innostuneena hän pyysi isäänsä ostamaan itselleen harjoituskeihään. Seuraavana vuonna hän olikin jo ikäluokkansa paras heittäjä tuloksella 34,66 m.

Ingberg voitti 19-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden San Sebastiánissa 1993 tuloksella 56,64. Seuraavana vuonna hän voitti ensimmäisen naisten Suomen-mestaruutensa Tuusulan Kalevan kisoissa. Helsingin EM-kilpailuissa 1994 hän karsiutui loppukilpailusta.[1] Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 Ingberg saavutti pronssia tuloksella 65,16. Mitalikamppailu oli tasainen, sillä hopeaa saanut Felicia Țilea-Moldovan heitti 65,22 ja neljänneksi jäänyt Heli Rantanen 65,04.[2] Saman vuoden Kalevan kisoissa Ingberg sai hopeaa.[1]

Ingberg sijoittui Atlantan olympialaisissa 1996 seitsemänneksi tuloksella 61,52. SM-kisoissa hän oli samana kesänä toinen. Hän heitti vanhan keihäsmallin ennätyksensä 67,32 Dublinissa 7. kesäkuuta 1997.[1] Ateenan MM-kilpailuissa 1997 hän oli neljäs jääden tuloksella 66,00 runsaan metrin päähän mitalisijasta.[3] Budapestin EM-kilpailuissa 1998 hän sai pronssia tuloksella 64,92.[1] Hän oli samana vuonna lisäksi kolmas maailmancupissa ja kuudes GP-finaalissa.[4]

Ingberg voitti uransa toisen Suomen-mestaruuden keihäsmallin vaihduttua nykyiseksi 1999. Sevillan MM-kilpailuissa hän oli yhdeksäs. Vuonna 2000 hän saavutti Suomen-mestaruuden ja uransa ensimmäisen maaotteluvoiton. Sydneyn olympialaisissa hän oli yhdeksäs[1] ja GP-finaalissa seitsemäs[4]. Hän heitti nykyisen keihäsmallin ennätyksensä 64,03 Berliinissä 1. syyskuuta 2000. Edmontonin MM-kilpailuissa 2001 hän oli kuudes tuloksella 61,94 ja sai samana kesänä Kalevan kisoissa hopeaa.[1]

Ingberg saavutti pronssia Münchenin EM-kilpailuissa 2002 tuloksella 63,50. Hän jäi kakkostilasta runsaat puoli metriä ja neljänneksi sijoittuneen Tatjana Šikolenkon tulos oli puolestaan 63,24.[5] Samana vuonna Ingberg oli lisäksi toinen GP-finaalissa ja kolmas maailmancupissa.[4] sekä voitti Suomen-mestaruuden.[1]

Ingberg sijoittui Pariisin MM-kilpailuissa 2003 neljänneksi tuloksella 62,20, jolla jäi pronssista tasan puolen metrin päähän.[6] Hän voitti samana vuonna maaottelun keihäskilpailun, oli Kalevan kisoissa toinen[1] ja sijoittui IAAF:n yleisurheilufinaalissa viidenneksi[4]. Vuonna 2004 hän voitti Suomen-mestaruuden kotikaupungissaan Vaasassa, mutta karsiutui Ateenan olympialaisten loppukilpailusta.[1]

Ingberg voitti vuonna 2005 Suomen-mestaruuden ja sijoittui Helsingin MM-kilpailuissa yhdeksänneksi. Seuraavana kesänä hän oli Kalevan kisoissa toinen ja Göteborgin EM-kilpailuissa kymmenes. Vuonna 2007 hän sai Kalevan kisoissa pronssia ja voitti maaottelun keihäskilpailun. Seuraavana kesänä hän voitti jälleen Suomi–Ruotsi-maaottelun, mutta karsiutui Pekingin olympialaisissa. Vuonna 2009 hän voitti Suomen-mestaruuden ja maaottelun. Berliinin MM-kilpailuissa hän putosi loppukilpailusta.[1]

Keväällä 2010 hän loukkasi olkapäänsä voimaharjoituksessa Yhdysvalloissa ja ilmoitti toukokuussa lopettavansa uransa vammaan vedoten.[7][8]

Ura aktiiviurheilu-uran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Urheiluliitton puheenjohtaja Antti Pihlakoski kertoi 12. toukokuuta 2010 Ingbergin olevan mukana 2012 EM-kilpailujen järjestelyssä todennäköisesti joukkueista vastaavana johtajana.[9]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausien parhaat heitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha malli

  • 1987 33,70
  • 1988 41,78
  • 1989 43,92
  • 1990 51,96
  • 1991 52,30
  • 1992 54,00
  • 1993 58,26
  • 1994 58,70
  • 1995 65,16
  • 1996 65,66
  • 1997 67,32
  • 1998 66,43

Uusi malli

  • 1999 61,50
  • 2000 64,03
  • 2001 63,13
  • 2002 63,50
  • 2003 63,55
  • 2004 62,53
  • 2005 61,06
  • 2006 60,16
  • 2007 60,70
  • 2008 61,59
  • 2009 61,03

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]