Inchcape
Inchcape plc on kansainvälinen pörssiyhtiö, joka harjoittaa autojen maahantuontia, jälleenmyyntiä ja huoltotoimintaa 26 maassa Afrikassa, Aasiassa, Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Sen pääkonttori sijaitsee Lontoossa.
Maailmanlaajuisen konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli noin 6,1 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 14 400.[1] Inchcape on listattu Lontoon pörssiin ja on mukana FTSE 250 -osakeindeksissä.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1847 brittiläiset William Mackinnon ja Robert Mackenzie perustivat Mackinnon Mackenzie Companyn (MMC) Intian Kalkuttaan. Vuosikymmentä myöhemmin Mackinnon perusti Calcutta and Burma Steam Navigation Companyn kuljettamaan alueen postia. Vuonna 1862 näistä muodostettu British India Steam Navigation Company listautui Lontoon pörssiin. Kolmanneksi partneriksi tuli 1874 James Lyle MacKay, ja vuonna 1914 hän oli MMC:n ainoa elossa oleva osakas. Kuningas Yrjö V nimitti hänet pääriksi siirtomaa-ansioistaan nimellä Inchcape of Strathnaverin paroni. Hänestä tuli sittemmin varakreivi ja lopulta vuonna 1929 ensimmäinen Inchcapen jaarli.
Toisen maailmansodan jälkeen Inchcapen suvulla oli monia taloudellisia intressejä eri puolilla brittiläistä imperiumia. Vuonna 1958 nämä kaikki yhdistettiin Inchcape and Company -nimiseksi yritykseksi, jonka osakekannasta neljännes laitettiin kaupan Lontoon pörssiin.
Vuonna 1973 Inchcape osti Mann Egerton & Companyn, josta tuli yhtiön autoliiketoiminnan kivijalka. 1800-luvun loppuvuosina perustettu Mann Egerton oli saanut alkunsa myymällä varhaisia de Dion-, Renault- ja Daimler-autoja, ja 1970-luvulla se myi British Leyland -yhtiön autoja ja useita loistoautomerkkejä.
Automyynnin ohella toiseksi merkittävimmäksi Inchcapen toimialaksi nousi 1980-luvulla eri teollisuudenalojen tarvitsemien testauspalvelujen tarjoaminen, polttoaineiden ja mineraalien testauksesta tekstiileihin ja elektroniikkaan. 1980-luvun lopulla autoliiketoiminta toi 75 prosenttia Inchcapen liikevaihdosta, suurimpana merkkinä Toyota. Muita Inchcapen toimialoja olivat laivanvarustus sekä puutavara- ja teebisnes.
1990-luvun puolivälissä maailmanlaajuinen lama ja Japanin jenin korkea kurssi heikensivät Toyotan autojen ja muiden japanilaistuotteiden kysyntää. Inchcapen uusi johtajisto alkoi myydä yrityksen muita toimialoja ja päätti vuonna 1998 keskittää yrityksen maailmanlaajuisen liiketoiminnan autoalalle, joka kuitenkin pidemmän ajan kuluessa oli osoittautunut Inchcapen parhaaksi bisnekseksi.
Inchcape tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykymuodossaan Inchcape plc edustaa eri maissa markkinatilanteesta riippuen hyvinkin eri automerkkejä, joskus vain maahantuojana, joskus vain vähittäismyyjänä, joskus molemmissa rooleissa. Inchcapen yleisimpiä edustuksia ovat Toyota, Lexus, Scion, Chevrolet, Subaru, BMW, Mazda, Mercedes-Benz, Volkswagen, Audi ja Honda.
Inchcapen tärkeimpiä markkina-alueita ovat:
- Australia (Subaru)
- Kiina (Toyota ja Lexus)
- Hongkong (Toyota, Lexus, Hino, Jaguar, Land Rover, Ford ja Daihatsu
- Venäjä (Pietarin alue, Audi ja Peugeot)
- Singapore (Toyota, Lexus ja Suzuki)
Inchcape Motors Finland Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa toimiva Inchcape Motors Finland Oy huolehtii Mazda-, Jaguar- ja Land Rover -autojen maahantuonnista, jälleenmyynnistä ja huollosta Suomen lisäksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yritys työllistää runsaat sata henkilöä.[1]
Inchcape Motors Finland Oy syntyi vuonna 1992 Inchcapen tytäryhtiön TKM:n ostettua Haka-Auto Oy:n koko osakekannan.[2] Haka-Auto oli vuodesta 1981 Eka-yhtymän omistuksessa, kunnes yhtiön vuonna 1989 ostivat itselleen toimitusjohtaja Mikko Långström ja talousjohtaja Matti Pulli Suomen siihen asti suurimmassa management buyout -kaupassa[3]. Kolmanneksi omistajaksi tuli pian ahvenanmaalainen sijoittaja Anders Wiklöf.[4]
Haka-Auto oli perustettu vuonna 1955 nimellä Vara-Haka Oy. Vuonna 1965 Haka-Autoksi muuttunut Kaj Eräjuuren omistama BMW-autojen maahantuontiyritys alkoi tuoda Suomeen myös Mazda-ajoneuvoja. Haka-Auton tytäryhtiö Vara-Haka Oy toi maahan myös itäsaksalaisia Wartburgeja vuodesta 1971 aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin niiden valmistus loppui. Vuonna 1972 valmistuivat Haka-Auton uudet toimitilat Vantaan Kaivokselaan. Vuonna 1981 Haka-Auto siirtyi Eka-yhtymälle. Tuolloin Haka-Auton liikevaihto oli 161,9 miljoonaa markkaa ja siinä työskenteli 132 henkilöä.[5][6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Yritys 15.11.2013. Web Archive (Inchcape Motors Finland Oy). Arkistoitu 15.11.2013. Viitattu 27.10.2016.
- ↑ Laitinen, Pentti: Haka-Auto Inchcape-ketjuun Yritys myytiin brittiläiselle TKM-yhtiölle Helsingin Sanomat. 23.12.1992. Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Toimiva johto ostaa Haka-Auton Ekalta. Helsingin Sanomat, 15.9.1989, s. 36. Näköislehden aukeama (vain tilaajille).
- ↑ Nenä ylös turpeesta, autokauppiaat!. (Mikko Långströmin 50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 14.4.1990, s. 4. Näköislehden aukeama (vain tilaajille). Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Montako vuotta Haka-Auto edusti Mazdaa Helsingissä Kysy.fi. 27.09.2005. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Mazda 40 vuotta Suomessa Tuulilasi. 5.9.2005. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan,käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1982, s. 367–369. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
