Anders Wiklöf

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Wiklöf
Henkilötiedot
Syntynyt25. heinäkuuta 1946 (ikä 77)
Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
Kansalaisuus Suomi suomalainen
– Ahvenanmaa ahvenanmaalainen
Ammatti liikemies, mesenaatti
Puoliso Rita Wiklöf
Muut tiedot
Lempinimet "Ahvenanmaan kuningas"
Koulutuskokki

Erik Anders Wiklöf (s. 25. heinäkuuta 1946 Maarianhamina) on ahvenanmaalainen liikemies.[1] Wiklöf on kauppaneuvos ja taloustieteen kunniatohtori. Hän on Ahvenanmaan vaikutusvaltaisimpia ja varakkaimpia henkilöitä.

Wiklöf tunnetaan myös lempinimellä "Ahvenanmaan kuningas".[2][3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiklöf on koulutukseltaan kokki. Hän loi omaisuutensa käytännöllisesti katsoen tyhjästä.[4] Hänen isänsä oli muuttanut Pohjanmaalta Ahvenanmaalle.[5] Isä oli ammatiltaan muurari ja äiti 30-vuotiaana sokeutunut hieroja.[6][4]

Liikemiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiklöf aloitti bisneksen teon Ahvenanmaalla varaosa- ja autokaupasta ja myi muun muassa Vehon edustajana Mercedes-Benz- ja BMW-autoja. Vehon omistaja Dieter Aminoff antoi luvan toimia Vehon edustajana. Sijoittajaksi hän kasvoi Birka Linen myötä, jonka suuromistajiin Wiklöf kuului kunnes realisoi omistuksensa. Wiklöf Holdingin toimialoja yhdisti aluksi kauppa, mutta sittemmin mukaan tulivat hallien rakentaminen ja pelastushelikopterit.[6] Marraskuussa 2010 kerrottiin, että Wiklöfin omistama kauppaketju Mathias Eriksson ostaa Ahvenanmaan suurimman tavaratalon Erik Mattssonin.[7][8]

Wiklöfin konserni Wiklöf Holding on Pohjoismaiden suurin yhden henkilön sataprosenttisesti omistama yritys. Se työllisti vuonna 2018 yli 600 henkilöä, ja liikevaihto on noin 350 miljoonaa euroa.[9] Wiklöf on myös Ålandsbankenin suuromistaja[4] ja pankin hallituksen jäsen vuodesta 2006.[10]

Mesenaatti ja hyväntekijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiklöf tunnetaan laajasta hyväntekeväisyystyöstään. Hän on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattaja.[11][12]

Wiklöf on rakennuttanut yksityisesti täysimittaisen tennisareenan lähelle Maarianhaminaa ja lähes 2 000-paikkaisen amfiteatterin Ahvenanmaan ulkosaariston Järsön saarelle, jossa sijaitsee myös perheen kesäpaikka.[13] Hän on tukenut myös avokätisesti suomalaista, erityisesti ahvenanmaalaista jalkapalloa. Vuonna 2005 osittain Wiklöfin tuella kunnostettu Maarianhaminassa sijaitseva jalkapallostadion nimettiin Wiklöf Holding Arenaksi.

Tammikuussa 2009 Wiklöf avusti talousvaikeuksissa olevaa pietarsaarelaista jalkapalloseura FF Jaroa.[5] Pietarsaaren lähistölle Pedersören Sursikin koulukeskuksen yhteyteen rakennettiin 2008 myös Anders Wiklöf Arena -niminen jäähalli.[14] Hallin teräsrungon toimitti Wiklöf Holdingin tytäryhtiö Best-Hall.[5] Wiklöfin juuret ovat Pedersören Leppälahdella (ruots. Lepplax).[5]

Joulukuussa 2009 Wiklöf lahjoitti 200 000 euroa Åbo Akademille.[15]

Wiklöfin aloitteesta perustettiin vuonna 1989 Itämerisäätiö (myös Östersjöfonden, Stiftelsen Ålandsfonden för Östersjöns framtid), jonka tavoitteena on puhdas Itämeri.[16] Yksityishenkilöiden ja yritysten tukema säätiö on jakanut toimintavuosiensa aikana satoja tuhansia euroja palkintorahaa eri tahoille, jotka ovat parantaneet toimillaan Itämeren tilaa.[17][18]

Taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiklöfillä on erittäin mittava henkilökohtainen taidekokoelma. Vuonna 2005 hän osti ruotsalaistaiteilija Peter Dahlin teoksen Stolta stad 5,7 miljoonalla kruunulla (noin 620 000 euroa), joka oli sillä hetkellä suurin ruotsalaisesta nykytaiteen taulusta maksettu hinta. Joulukuussa 2004 hän puolestaan osti erään Ruotsin tunnetuimman taideteoksen, Carl Larssonin Midvinterblot-maalauksen luonnoksen yli kolmella miljoonalla kruunulla (noin 320 000 euroa).[19] Wiklöf osti ensimmäisen taideteoksensa 1980-luvulla kun hän osti Karl Emanuel Janssonin vuonna 1865 maalaaman teoksen nimeltä Aftonarbete i en ålandsk stuga.[20]

Yksi Wiklöfin kohua herättävimmistä hankinnoistaan on hänen vuonna 2003 ostamansa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffin Kaiku-teos, jonka hinta nousi 500 000 euroon.[21]

Joulukuussa 2007 Wiklöf osti Eero Järnefeltin kultakauden öljymaalauksen Pyykkiranta 630 000 eurolla, mikä teki siitä kaikkien aikojen kolmanneksi kalleimman suomalaistaideteoksen. Ainoastaan kahdesta Helene Schjerfbeckin teoksesta oli maksettu tuolloin enemmän.[22] Joulukuussa 2017 Wiklöf osti Albert Edelfeltin maalauksen Ristiäissaatto 637 000 eurolla. Se on korkein online-huutokaupassa maksettu hinta Suomessa. Tiettävästi mitään muuta Edelfeltin työtä ei ole Suomessa myyty kalliimmalla.[23] Wiklöfin kokoelmat sisältävät niin ikään Schjerfbeckin taidetta[6], kuten myös kuulujen ruotsalaistaiteilijoiden Anders Zornin ja prinssi Eugenin töitä[4] sekä ahvenanmaalaisen Önningebyn taiteilijasiirtokunnan maalarien töitä.[24]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anders Wiklöf on naimisissa Rita Wiklöfin kanssa.[5] Parilla ei ole omia lapsia, mutta Wiklöf on kertonut olevansa läheinen veljenpoikansa kanssa.[25]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Wiklöf nimitettiin Åbo Akademin kunniatohtoriksi.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Wiklöf, Anders hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. ↑ ”Ahvenanmaan kuningas” toivoo maakuntahallinnolta: Pyytäkää Suomen puolustusvoimien apua ”mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään” Tekniikka&Talous. Viitattu 7.12.2022.
  3. ↑ Anders Wiklöf on Ahvenmaan rikkain mies, jolla on miljonääriksi merkillisiä mielipiteitä Helsingin Sanomat. 7.9.2019. Viitattu 7.12.2022.
  4. ↑ a b c d Koskinen, Petri: Kummisetä Anders Talouselämä. 13.5.2008. Viitattu 7.2.2009.
  5. ↑ a b c d e Back, Sören: Anders Wiklöf räddar Jaro med donation Österbottens Tidning. 30.1.2009. Arkistoitu 5.9.2012. Viitattu 7.2.2009. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c Enkvist, Liisa: Ahvenanmaan suurin omaisuus kertyi autoista, laivamuonasta ja halleista Turun Sanomat. 6.1.2007. Viitattu 7.2.2009.
  7. ↑ Alkio, Jyrki: Wiklöf kaupoilla Ahvenanmaalla Talouselämä. 2.11.2010. Viitattu 2.11.2010.
  8. ↑ Bruun, Staffan: Muurarin pojasta miljonääriksi - Anders Wiklöfin tarina. Kustantamo S&S, 2019.
  9. ↑ Omalaatuinen monimiljonääri Anders Wiklöf johtaa yrityksiään ilman tietokoneita ja sähköposteja – Ahvenanmaan rikkaimman miehen mielestä myös kokoukset ovat "ajanhukkaa" MTV Uutiset. 13.9.2019. Viitattu 7.12.2022.
  10. ↑ Hallitus: Anders Wiklöf Ålandsbanken. Viitattu 7.2.2009.
  11. ↑ Ahvenanmaan rikkain mies Anders Wiklöf jatkaa bisneksiään yli seitsemänkymppisenä vaikka tietää, ettei saa rahoja mukaansa haudan taa yle.fi. 11.9.2019. Viitattu 20.9.2019.
  12. ↑ Bentleyllä ajava miljonääri maksaa mukisematta verot ja lähes sadantonnin ylinopeussakot Keskisuomalainen. 16.10.2019. Viitattu 20.9.2019.
  13. ↑ Nieminen, Jamie: Anders Wiklöfin amfiteatteri sai syntymäpäiväkasteen Turun Sanomat. 30.7.2006. Viitattu 14.6.2007.
  14. ↑ Hall växer fram i Pedersöre 29.9.2008. YLE. Viitattu 7.2.2009. (ruotsiksi)
  15. ↑ Åbo Akademille 200 000 euron lahjoitus Turun Sanomat. 9.12.2009. Viitattu 9.12.2009.
  16. ↑ Östersjöfonden hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  17. ↑ Hämäläinen, Timo: BACKGROUND: Anders Wiklöf is also into tennis and protecting the Baltic Helsingin Sanomat. 3.6.2003. Viitattu 14.6.2007. (englanniksi)
  18. ↑ Bulletin 2/2004 (pdf) 2004. Nordic Investment Bank. Arkistoitu 16.3.2005. Viitattu 14.6.2007.
  19. ↑ Kytö, Marjaana: Ruotsin nykytaiteen kallein taulu huudettiin Ahvenanmaalle Sveriges Radio Sisuradio. 28.4.2005. Viitattu 14.6.2007.
  20. ↑ Ahvenanmaalainen miljonääri Anders Wiklöf paljastaa taideaarteensa: ”Näiden pitäisi olla Ateneumissa, mutta nämä ovat kesämökillä” Ilta-Sanomat. 8.8.2021. Viitattu 7.12.2022.
  21. ↑ Uimonen, Anu: Retretin ensi kesän taiteilija on Ellen Thesleff. Helsingin Sanomat. 10.10.2007. Viitattu 29.9.2019.
  22. ↑ Santajärvi, Pirkko: Järnefeltin Pyykkirannasta tuli Suomen kolmanneksi kallein taideteos. Helsingin Sanomat. 1.12.2007. Viitattu 1.12.2007.
  23. ↑ Edelfeltistä maksettiin ennätyshinta Yle Uutiset. 4.12.2017.
  24. ↑ Sörensen, Stig Henrik: Vårresan gick till Åland. Akvarellspegeln, toukokuu 2006, s. 2. Skärhamn (Ruotsi): Vänföreningen Nordiska Akvarellmuseet. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.9.2019. ruotsi
  25. ↑ "Ålandskungen" Anders Wiklöf om Bill Clinton, kärleken till sin bror och hundar som serveras oxfilé till middag Svenska YLE. 9.11.2019. Viitattu 7.12.2022. (ruotsiksi)
  26. ↑ Pro Finlandian saavat muun muassa Hannu-Pekka Björkman ja Teemu Keskisarja – Katso tästä kaikki itsenäisyyspäivän kunniamerkkien saajat Maaseudun Tulevaisuus. 1.12.2023. Viitattu 10.5.2023.
  27. ↑ Wiklöf blir hedersdoktor vid Åbo akademi Ålandstidningen. 13.2.2008. Arkistoitu 2017. Viitattu 7.12.2022. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bruun, Staffan: Muurarin pojasta miljonääriksi: Anders Wiklöfin tarina. (Anders Wiklöf: Murarens son, 2019.) Suomentanut Meri Kuula-Bruun. Helsinki: Kustantamo S&S, 2019. ISBN 978-951-52-4944-9.
  • Pallaste, Tuija: Anders I. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, syyskuu 2019, s. 30–41. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 29.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anders_Wiklöf&oldid=22332865”